Genzebe Dibaba
Kuva: letsrun.com
Kirjoitin parisen viikkoa sitten Dibaban siskoksista. Heistä Genzebe ja Tirunesh kilpailivat viime viikonloppuna. Molemmat juoksivat voittoihin.
Genzebe kilpaili Eugenessa, USA:ssa Prefontaine Classic-kisoissa ja juoksi siellä 5000 metrin matkan. Kisaa mainostettiin ME-yrityksenä, jossa Genzebe yrittäisi kaataa isosiskonsa Tiruneshin ME:tä 14.11.15. Yritys kaatui tietojen mukaan huonoihin jäniksiin. Ensimmäinen jänis veti alun liian kovaa ja hölläsi sitten liikaa. Toinen jänis ei päässyt siihen vauhtiin mihin piti ja Genzebe oli 3000 metrin kohdalla jo 9 sekuntia jäljessä ME-tavoitevauhtia. Loppuun ei tullut nousujohteisuutta ja Genzeben voittoajaksi tuli 14.25,22. Sillä Genzebe jäi noin 14 sekuntia Tiruneshin ME:stä.
Jos ennakkotidot pitävät paikkansa, niin Genzeben pitäisi yrittää rikkoa Tiruneshin 5000 metrin ME uudemman kerran jo runsaan viikon kuluttua Roomassa eli 8.6.2017. Silloin starttiviivalle asettuu kovin mahdollinen vastus eli maannainen Almaz Ayana, joka voitti Rion olympiakisojen 10 000 metrin juoksun hurjalla ME-ajalla 29.17,45. Hänen 5000 metrin ennätyksensä on 14.12,59 eli vain puolitoista sekuntia Tiruneshin ME:stä. Toivottavasti jänikset pystyvät Roomassa tasaiseen ennakkovauhtiin, jotta ME rikkoutuisi. Juoksun päätähdistä se ei pitäisi olla kiinni.
Tirunesh Dibaba voittajana Manchesterissä
Kuva: athleticsweekly.com
Genzeben isosisko Tirunesh juoksi viikonloppuna Manchester Runin 10 kilometrin maantiekisan, jonka hän on voittanut kolme kertaa aikaisemmin vuosina 2013, 2014 ja 2016. Tämänvuotinen kisa sai lisäjännitettä, kun se juostiin vain vajaa viikko Manchesterin tuhoisan terrori-iskun jälkeen, jossa kuoli 22 ihmistä, joukossa lukuisia lapsia.
Tirunesh oli kisassa ylivoimainen voittaen toiseksi tullutta Ranskan Christelle Dauneyta runsaalla kahdella minuutilla ajalla 31.03. Tiruneshin seuraavasta kisasta ei ole vielä tietoa, mutta olisiko Lontoon MM-maraton ohjelmassa? Joka tapauksessa Dibaban siskokset kulkevat voitosta voittoon ja kahmivat ainakin mukavia rahatukkoja vaivansa palkaksi.
keskiviikko 31. toukokuuta 2017
sunnuntai 28. toukokuuta 2017
Bangkokiin ja takaisin
Sadetta On Nutilla
Eilen lähdin toiveikkaana bussilla Bangkokiin juostakseni ensimmäisen kisani puoleen vuoteen. Paikallistaksilla ajoin Pohjois-Pattayalle, jossa on taksin vaihto linja-autoasemalle. Ensimmäinen lavataksi ajoi liikenneympyrän ohi, vaikka painoin nappia aikomuksenani pysähtyä ennen ympyrää, kuten yleensä teen.
Siitä piti mennä Pohjois-Pattayan kadulle, mutta uusi tulokulma ja hajamielinen kävely vei minut Nakluan tielle. Pohjois-Pattayan ja Nakluan kadut lähtevät ympyrästä pienellä kulmaerolla lähellä toisiaan. Istuin sitten lavataksissa ja ihmettelin että miksi linja-autoasema ei tulekaan vastaan. Kysyin asiaa vierusmatkustajalta ja hän totesi että ollaan menossa Nakluaan. Ei auttanut muuta kuin painaa nappia ja ottaa vastapuolelta katua paluutaksi liikenneympyrään. Ajattelin heti että tästä ei taida tulla minun päiväni.
Lopulta pääsin linja-autoasemalle ja sieltä Bangkokiin lähtevään bussiin. Katsoin kartasta että paras paikka hypätä pois bussista on Udon Sekin asema, josta on lyhin matka ajaa taksilla Suan Luang Rama IX-puistoon. Yritin pälyillä bussin ikkunoista, koska ollaan perillä. Bussista oli huono näkyväisyys eteen, jota yhä yltyvä sade vain pahensi. Viimein huomasin että lähestytään jo On Nutin asemaa, joten olin ajanut ohi Udon Sekistä. Hyppäsin pois bussista, koska myös On Nutista pääsee kätevästi Rama IX:lle, vaikka matka on kyllä pitempi.
Lähtiessäni kävelemään muutama sata metriä taksiin On Nut-kadulle, taivas repesi ja kaatosade alkoi. Puikkelehdin liikekatosten ja -markiisien alla eteenpäin, mutta sitten nekin loppuivat ja minun oli jäätävä odottamaan suojaan sateen lakkaamista. Runsas puoli tuntia odoteltuani sade vain jatkui, joten palailin takaisin On Nutin bussipysäkille, jonka vieressä on suuri Tesco-Lotusin tavaratalo. Ajattelin että on parempi syödä ja kahvitella sisätiloissa sateen lakkaamista odotellen.
Maitobussi Pattayalle
Runsaan tunnin kuluttua uskaltauduin ulos, mutta sade vain jatkui sitkeänä, joskin hieman laimeampana. Tesco-Lotuksessa kysyin vierellä istuvalta kaverilta, mikä on Bangkokin sade-ennuste illaksi ja aamuksi. Itse en saanut älypuhelimeeni WiFi-yhteyttä, vaikka sisällä piti sellainen olla ja ilmaisena ilman salasanoja. Vieruskaveri katsoi omaa puhelintaan ja totesi että jatkuvaa sadetta on luvassa ainakin pariksi päiväksi.
Niinpä en kävellytkään takaisin On Nut-kadun taksille, vaan nousin rappuset ylös ja otin Sky Trainin Ekkamaihin. Kova päätökseni oli, että Ekkamaista otan bussin takaisin Pattayalle, sillä juoksupaikalle meno ja senjälkeinen majoituksen etsintä olisi vaatinut kilometrien kävelyä sateessa ilman sadevarusteita. Toiset palaavat maitojunalla takaisin, minä palasin maitobussilla. Ehkä yläkerta katsoi, että minun ei ole hyvä juosta kilpaa tänään.
Koettelee, vaan ei hylkää Herra, sanoisi uskon mies.
Eilen lähdin toiveikkaana bussilla Bangkokiin juostakseni ensimmäisen kisani puoleen vuoteen. Paikallistaksilla ajoin Pohjois-Pattayalle, jossa on taksin vaihto linja-autoasemalle. Ensimmäinen lavataksi ajoi liikenneympyrän ohi, vaikka painoin nappia aikomuksenani pysähtyä ennen ympyrää, kuten yleensä teen.
Siitä piti mennä Pohjois-Pattayan kadulle, mutta uusi tulokulma ja hajamielinen kävely vei minut Nakluan tielle. Pohjois-Pattayan ja Nakluan kadut lähtevät ympyrästä pienellä kulmaerolla lähellä toisiaan. Istuin sitten lavataksissa ja ihmettelin että miksi linja-autoasema ei tulekaan vastaan. Kysyin asiaa vierusmatkustajalta ja hän totesi että ollaan menossa Nakluaan. Ei auttanut muuta kuin painaa nappia ja ottaa vastapuolelta katua paluutaksi liikenneympyrään. Ajattelin heti että tästä ei taida tulla minun päiväni.
Lopulta pääsin linja-autoasemalle ja sieltä Bangkokiin lähtevään bussiin. Katsoin kartasta että paras paikka hypätä pois bussista on Udon Sekin asema, josta on lyhin matka ajaa taksilla Suan Luang Rama IX-puistoon. Yritin pälyillä bussin ikkunoista, koska ollaan perillä. Bussista oli huono näkyväisyys eteen, jota yhä yltyvä sade vain pahensi. Viimein huomasin että lähestytään jo On Nutin asemaa, joten olin ajanut ohi Udon Sekistä. Hyppäsin pois bussista, koska myös On Nutista pääsee kätevästi Rama IX:lle, vaikka matka on kyllä pitempi.
Lähtiessäni kävelemään muutama sata metriä taksiin On Nut-kadulle, taivas repesi ja kaatosade alkoi. Puikkelehdin liikekatosten ja -markiisien alla eteenpäin, mutta sitten nekin loppuivat ja minun oli jäätävä odottamaan suojaan sateen lakkaamista. Runsas puoli tuntia odoteltuani sade vain jatkui, joten palailin takaisin On Nutin bussipysäkille, jonka vieressä on suuri Tesco-Lotusin tavaratalo. Ajattelin että on parempi syödä ja kahvitella sisätiloissa sateen lakkaamista odotellen.
Maitobussi Pattayalle
Runsaan tunnin kuluttua uskaltauduin ulos, mutta sade vain jatkui sitkeänä, joskin hieman laimeampana. Tesco-Lotuksessa kysyin vierellä istuvalta kaverilta, mikä on Bangkokin sade-ennuste illaksi ja aamuksi. Itse en saanut älypuhelimeeni WiFi-yhteyttä, vaikka sisällä piti sellainen olla ja ilmaisena ilman salasanoja. Vieruskaveri katsoi omaa puhelintaan ja totesi että jatkuvaa sadetta on luvassa ainakin pariksi päiväksi.
Niinpä en kävellytkään takaisin On Nut-kadun taksille, vaan nousin rappuset ylös ja otin Sky Trainin Ekkamaihin. Kova päätökseni oli, että Ekkamaista otan bussin takaisin Pattayalle, sillä juoksupaikalle meno ja senjälkeinen majoituksen etsintä olisi vaatinut kilometrien kävelyä sateessa ilman sadevarusteita. Toiset palaavat maitojunalla takaisin, minä palasin maitobussilla. Ehkä yläkerta katsoi, että minun ei ole hyvä juosta kilpaa tänään.
Koettelee, vaan ei hylkää Herra, sanoisi uskon mies.
torstai 25. toukokuuta 2017
Juoksukisa Bangkokissa
Toyota Charity Run 28.05.2017
Kuva: forrunnersmag.com
Kuten edellisessä jutussa kerroin, niin tavoitteenani on avata tämänvuotinen juoksukisa vielä täällä Thaimaassa ennen paluuta Suomeen. Käytännössä se melkein tarkoittaa ensi viikonloppua, joten aloin tutkia Thaimaan juoksutarjontaa lähinnä Bangkokista.
Bangkokista löytyikin lauantaille ja sunnuntaille kuusi kilpailua. Vähitellen juoksut karsiutuivat vähemmäksi joko matkojen, sarjojen tai sijaintinsa vuoksi. Lopulta seulaan jäi vain Rider Run Lumpini Parkissa ja Toyota Charity Run Rama IX Parkissa. Molemmat paikat ovat minulle ennestään tuttuja monista aikaisemmista juoksuista.
Soitin ensin Rider Runin järjestäjien numeroon ja sainkin kiinni henkilön, joka osasi jopa englantia. Ilo loppui lyhyeen kun sanoin asiani koskevan sunnuntain juoksua, jolloin vastaaja sanoi kytkevänsä oikean henkilön puheluun. Puhelu kääntyi uudelle henkilölle, joka kuunteli hetken englantiani ja katkaisi sitten puhelun. Ilmeisesti hän ei halunnut viestiä sillä kielellä.
Ei auttanut muu kuin ottaa yhteys seuraavaan numeroon eli Toyota Charity Runin järjestäjälle. Jälleen puheluun vastasi naishenkilö, jolta kysyin hetimiten että englanniksi vai thaiksi, jotta en olisi pelottanut häntäkin pois linjoilta. Hän vastasi suoraan että thaiksi, joten ei auttanut muuta kuin yrittää tavata asiaa hitaasti läpi sillä taidolla mitä minulla thain kielestä on. Mutta yritys aina palkitaan, vaikka kaikki sanat eivät aina oikein menekään. Tärkein asia minulle oli saada tieto siitä, voinko rekisteröityä ja maksaa juoksun vielä lauantai-iltapäivällä, jolloin tulen Bangkokiin. Mikäli ymmärsimme toisiamme oikein, niin lauantai kävisi vielä asian hoitamiseksi.
Minulle tämä tieto oli helpottava, koska muistissani on hyvin vuodentakaiset epäonniset seikkailut, kun matkustin parillekin juoksupaikalle turhaan. Niille juoksuille olisi pitänyt ilmoittautua hyvissä ajoin ennalta. Joten matkustan sitten lauantaina bussilla kohti Bangkokia kisatakseni jälleen puolen vuoden kilpailutauon jälkeen. Lähden liikkeelle vähäisin odotuksin ja sillä mielellä että taaskin voi joku asia mennä pieleen. Näin säästyy pahimmalta pettymykseltä, jos onnetar päättää kääntää selkänsä.
Sunnuntaina nähdään kuinka äijän käy. Kilpailuun lähden, jos sinne pääsen, siteeraamalla suomalaisurheilijoiden ikiomaa toteamusta: teen parhaani, katsotaan mihin se riittää.
Suan Luang Rama IX Park, Kuva: bangkok.com
Kuva: forrunnersmag.com
Kuten edellisessä jutussa kerroin, niin tavoitteenani on avata tämänvuotinen juoksukisa vielä täällä Thaimaassa ennen paluuta Suomeen. Käytännössä se melkein tarkoittaa ensi viikonloppua, joten aloin tutkia Thaimaan juoksutarjontaa lähinnä Bangkokista.
Bangkokista löytyikin lauantaille ja sunnuntaille kuusi kilpailua. Vähitellen juoksut karsiutuivat vähemmäksi joko matkojen, sarjojen tai sijaintinsa vuoksi. Lopulta seulaan jäi vain Rider Run Lumpini Parkissa ja Toyota Charity Run Rama IX Parkissa. Molemmat paikat ovat minulle ennestään tuttuja monista aikaisemmista juoksuista.
Soitin ensin Rider Runin järjestäjien numeroon ja sainkin kiinni henkilön, joka osasi jopa englantia. Ilo loppui lyhyeen kun sanoin asiani koskevan sunnuntain juoksua, jolloin vastaaja sanoi kytkevänsä oikean henkilön puheluun. Puhelu kääntyi uudelle henkilölle, joka kuunteli hetken englantiani ja katkaisi sitten puhelun. Ilmeisesti hän ei halunnut viestiä sillä kielellä.
Ei auttanut muu kuin ottaa yhteys seuraavaan numeroon eli Toyota Charity Runin järjestäjälle. Jälleen puheluun vastasi naishenkilö, jolta kysyin hetimiten että englanniksi vai thaiksi, jotta en olisi pelottanut häntäkin pois linjoilta. Hän vastasi suoraan että thaiksi, joten ei auttanut muuta kuin yrittää tavata asiaa hitaasti läpi sillä taidolla mitä minulla thain kielestä on. Mutta yritys aina palkitaan, vaikka kaikki sanat eivät aina oikein menekään. Tärkein asia minulle oli saada tieto siitä, voinko rekisteröityä ja maksaa juoksun vielä lauantai-iltapäivällä, jolloin tulen Bangkokiin. Mikäli ymmärsimme toisiamme oikein, niin lauantai kävisi vielä asian hoitamiseksi.
Minulle tämä tieto oli helpottava, koska muistissani on hyvin vuodentakaiset epäonniset seikkailut, kun matkustin parillekin juoksupaikalle turhaan. Niille juoksuille olisi pitänyt ilmoittautua hyvissä ajoin ennalta. Joten matkustan sitten lauantaina bussilla kohti Bangkokia kisatakseni jälleen puolen vuoden kilpailutauon jälkeen. Lähden liikkeelle vähäisin odotuksin ja sillä mielellä että taaskin voi joku asia mennä pieleen. Näin säästyy pahimmalta pettymykseltä, jos onnetar päättää kääntää selkänsä.
Sunnuntaina nähdään kuinka äijän käy. Kilpailuun lähden, jos sinne pääsen, siteeraamalla suomalaisurheilijoiden ikiomaa toteamusta: teen parhaani, katsotaan mihin se riittää.
Suan Luang Rama IX Park, Kuva: bangkok.com
maanantai 22. toukokuuta 2017
Listapäivityksiä
Robin Ryynänen
Kuva: instagram.com
Kevät 2017 on alkanut siinä mielessä hyvin Suomen mieskestävyysjuoksijoiden osalta, että olen saanut päivittää 10 000 metrin listaa (alle 30.00) jo kaksi kertaa. Arttu Vattulainen juoksi huhtikuun alussa Huelvassa, Espanjassa uuden ennätyksen 29.14,62. Sillä hän nousi listalla kymmeniä pykäliä sijalle 83. Toinen päivitys tuli pari päivää sitten, kun nuori Robin Ryynänen paineli Kööpenhaminassa ensimmäistä kertaa alle 30 minuutin ajalla 29.55,86. Olen värjännyt uudet päivitykset punaisella värillä, jotta ne olisi helpompi löytää. Toivottavasti saan päivittää listaa edelleen tänä vuonna, samaten 5000 metrin ja maratonin listoja.
Tasan vuosi sitten kirjoitin määrämaratoonareista otsikolla "Suomen 100+ ja maailman 300+ maratoonarit". Suomen 100+ maratoonarilistahan päivittyy dynaamisesti noin kerran viikossa Timo Marjomäen toimesta. Tämänhetkinen tilanne (22.05.2017) on tämä (100+Lista). Listaykkönen on Kalevi Saukkonen 2114 maratonilla ja naisten ykkönen Ritva Vallivaara-Pasto 776 maratonilla. Listan kärki ja monet muutkin listalla olevat maratoonarit juoksevat todella usein ja kasvattavat näin maratonmääräänsä kovalla vauhdilla.
Vastaava maailman 300+ maratoonarilista päivittyy 1-2 kertaa vuodessa ja viimeisin lista on viime vuoden lopulta (31.12.2016). Suomalaisittain on hyvää kerrottavaa siltä osin että Kalevi Saukkonen on noussut yhden pykälän toiseksi ohittaen Saksan Sigrid Eichnerin, joka on edelleen eniten maratooneja juossut nainen. Suomen Hans Mannsten on edelleen 10:s ja kolmanneksi paras suomalainen Miikka Bäckström on noussut parikymmentä pykälää sijalle 36:s. Kalevi Saukkosen ero johtavaan Saksan Christian Hottasiin on noin 400 maratonia. Maailman 300+ lista on tässä.
Henkilökohtainen juoksulistani kaikkien juoksumatkojen osalta on jämähtänyt lukuun 844. Syynä on jalkaongelmat, jotka ovat pitäneet minut poissa kisoista jo puolisen vuotta. Viimeiset pari kuukautta olen tosin pystynyt jo harjoittelemaan noin 300 kilometrin kuukausiannoksilla. Toiveissa olisi pystyä avaamaan juoksukisavuosi vielä täällä Thaimaassa ennen paluuta Suomeen kesäkuun alussa. Mutta, Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato...
Kuva: instagram.com
Kevät 2017 on alkanut siinä mielessä hyvin Suomen mieskestävyysjuoksijoiden osalta, että olen saanut päivittää 10 000 metrin listaa (alle 30.00) jo kaksi kertaa. Arttu Vattulainen juoksi huhtikuun alussa Huelvassa, Espanjassa uuden ennätyksen 29.14,62. Sillä hän nousi listalla kymmeniä pykäliä sijalle 83. Toinen päivitys tuli pari päivää sitten, kun nuori Robin Ryynänen paineli Kööpenhaminassa ensimmäistä kertaa alle 30 minuutin ajalla 29.55,86. Olen värjännyt uudet päivitykset punaisella värillä, jotta ne olisi helpompi löytää. Toivottavasti saan päivittää listaa edelleen tänä vuonna, samaten 5000 metrin ja maratonin listoja.
Tasan vuosi sitten kirjoitin määrämaratoonareista otsikolla "Suomen 100+ ja maailman 300+ maratoonarit". Suomen 100+ maratoonarilistahan päivittyy dynaamisesti noin kerran viikossa Timo Marjomäen toimesta. Tämänhetkinen tilanne (22.05.2017) on tämä (100+Lista). Listaykkönen on Kalevi Saukkonen 2114 maratonilla ja naisten ykkönen Ritva Vallivaara-Pasto 776 maratonilla. Listan kärki ja monet muutkin listalla olevat maratoonarit juoksevat todella usein ja kasvattavat näin maratonmääräänsä kovalla vauhdilla.
Vastaava maailman 300+ maratoonarilista päivittyy 1-2 kertaa vuodessa ja viimeisin lista on viime vuoden lopulta (31.12.2016). Suomalaisittain on hyvää kerrottavaa siltä osin että Kalevi Saukkonen on noussut yhden pykälän toiseksi ohittaen Saksan Sigrid Eichnerin, joka on edelleen eniten maratooneja juossut nainen. Suomen Hans Mannsten on edelleen 10:s ja kolmanneksi paras suomalainen Miikka Bäckström on noussut parikymmentä pykälää sijalle 36:s. Kalevi Saukkosen ero johtavaan Saksan Christian Hottasiin on noin 400 maratonia. Maailman 300+ lista on tässä.
Henkilökohtainen juoksulistani kaikkien juoksumatkojen osalta on jämähtänyt lukuun 844. Syynä on jalkaongelmat, jotka ovat pitäneet minut poissa kisoista jo puolisen vuotta. Viimeiset pari kuukautta olen tosin pystynyt jo harjoittelemaan noin 300 kilometrin kuukausiannoksilla. Toiveissa olisi pystyä avaamaan juoksukisavuosi vielä täällä Thaimaassa ennen paluuta Suomeen kesäkuun alussa. Mutta, Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato...
lauantai 13. toukokuuta 2017
Dibaban siskokset
Kirjoitin tänne noin vuosi sitten jutun virolaisista Luikin kolmosista Leila, Liina ja Lily, jotka osallistuivat viime vuonna Rion olympiakisoihin naisten maratonilla. Teema saa nyt jatkoa kun tähän alle tulee juttua Etiopian Dibaban siskoksista Tirunesh, Genzebe ja Ejegayehu. He eivät ole kolmosia, mutta kuitenkin siskoksia ja tuloksiltaan kaikki maailman huippuluokkaa.
Tirunesh Dibaba (s.1985)
Kuva: en.wikipedia.org
Tirunesh Dibaballa on toistaiseksi kovimmat saavutukset. Hänellä on kolme olympiakultaa: Peking 2008 (5000 m, 10 000 m) ja Lontoo 2012 (10 000 m). Lisänä on vielä kolme olympiapronssia, joista viimeisin Rion 2016 10 000 metriltä. MM-radalta on tullut peräti viisi kultaa: Pariisi 2003 (5000 m), Helsinki 2005 (5000 m, 10 000 m), Osaka 2007 (10 000 m) ja Moskova 20013 (10 000 m). Kun tähän lisätään vielä MM-maastojen viisi kultaa ja kolme hopeaa sekä naisten 5000 metrin voimassaoleva ME 14.11,15, niin voidaan puhua yhdestä maailman parhaimmasta juoksijasta.
Muiden ratakestävyysjuoksijoiden tapaan Tirunesh Dibaba on siirtynyt maratonille maantiekympin ja puolimaratonin kautta. Hänellä oli aikomus juosta debyyttimaraton heti Lontoon 2012 olympialaisten jälkeen vuonna 2013 Lontoon maratonilla, mutta joutui siirtämään aikeen myöhemmäksi jalkaongelmien vuoksi.
Maratondebyytti tapahtui sitten vuotta myöhemmin eli vuonna 2014 Lontoossa. Tirunesh juoksi heti kovan ajan 2.20.34 ja tuli kolmanneksi. Vuosi 2015 jäi väliin esikoispojan syntymän vuoksi. Pojan isä ei ole hänkään sen huonompi juoksija kuin olympiamitalisti (2004 ja 2008) Sileshi Sihine. Rion olympiakisoissa 2016 Tirunesh juoksi vielä 10 000 metriä ja otti pronssia kovalla ajalla 29.42,56. Juoksun voitti Tiruneshin maannainen Almaz Ayana uudella huikealla ME:llä 29.17,45. Muutama viikko sitten Tirunesh Dibaba juoksi jälleen Lontoon maratonilla ja tuloksena oli toinen sija maailman kolmanneksi nopeimmalla ajalla 2.17.56. Voittaja Mary Keitany teki juoksussa uuden naisten kesken juostun maratonin ME:n 2.17.01.
Genzebe Dibaba (s.1991)
Kuva: en.wikipedia.org
Tirunesh Dibaban nuorempi sisko Genzebe on jo saavuttanut siskonsa tavoin kovia meriittejä ja nousemassa vauhdilla yhä suurempiin valloituksiin. Olympiakisoista hänellä on toistaiseksi vain yksi hopea viime vuodelta Riosta (1500 m), mutta MM-kisoista myös kultaa ja pronssia Pekingistä 2015, kultaa (1500 m) ja pronssia (5000 m). Erityisen hyvä Genzebe on ollut sisäradoilla, josta hänellä on kolme kultaa: Istanbul 2012 (1500 m), Sopot 2014 (3000 m) ja Portland 2016 (3000 m). Juniorien sarjassa hänellä on maailmanmestaruuksia sekä 5000 metriltä että maastojuoksusta.
Näiden saavutusten lisäksi Genzebellä on hallussaan voimassaolevat ME:t 1500 metriltä ajalla 3.50,07 sekä sisäradoilta 1500 m (3.55,17), maili (4.13,31), 2000 m (5.23,75), 3000 m (8.16,60), 2 mailia (9.00,48) ja 5000 m (14.18,86). Tiruneshin ja Genzeben sanotaan olevan ainoita sisaruksia, joilla on ME:t samanaikaisesti hallussaan juoksuradoilta (mahdollisesti laajemminkin yleisurheilussa), Tirunesh 5000 m (14.11,15) ja Genzebe 1500 m (3.50,07).
Jälkikommentti: juoksussa ei pidä paikkaansa, jos Tatu Kolehmaisen 20 000 metriä huomioidaan ME:ksi, kuten olen tehnyt ME-juoksijat-listassa. Hannes Kolehmaisellahan oli samaan aikaan 5000 metrin ME. Lisäksi kolmannella veljellä Viljami Kolehmaisella oli samaan aikaan maailman paras tulos maratonilla, jota ei kuitenkaan hyväksytty ammattilaisuuden takia.
Ejegayehu Dibaba (s.1982)
Kuva: iaaf.org
Kolmas ja vanhin siskoista Ejegayehu on tuntemattomin kolmikosta, mutta hänkin on olympiahopeamitalisti Ateenan 2004 kisojen 10 000 metriltä. Lisäksi hänellä on kaksi MM-pronssia Helsingistä vuonna 2005, sekä 5000 että 10 000 metriltä. Ejegayehu juoksi debyyttimaratonin Chigacossa 2011 tullen toiseksi ajalla 2.22.09. Jälkikäteen hänet julistettiin voittajaksi, kun alkuperäinen voittaja Liliya Shobukhova kärähti dopingista.
Lähiviikkoina Genzebe Dibaba tulee olemaan laajan huomion kohteena urheilufanien piireissä. Hän on ilmoittautunut Prefontaine Classiciin 26-27.5.2017 Eugenessa, USA:ssa. Prefontaine Classic on yksi Timanttiliigan osakilpailuista ja Genzeben tavoitteena on lyödä siskonsa Tiruneshin ME 5000 metriltä (14.11,15). Eikä penkkiurheilijan herkuttelu pääty tähän, vaan noin kaksi viikkoa myöhemmin Genzebe juoksee Rooman Timanttiliigassa 8.6.2017 saman matkan eli 5000 m. Siellä hänellä on kovin mahdollinen vastus, kun starttiviivalle asettuu hänen maannaisensa, Rion 10 000 metrin voittaja Almaz Ayana. Ayana voitti Tiruneshin Rion 10 000 metrillä ME-ajalla, tekeekö hän saman tempun Genzebelle Rooman 5000 metrillä? Tämän kutkuttavampaa lähtöasetelmaa ei voisi olla. Olisiko tämä syy myös siihen, että Genzebe haluaa yrittää 5000 metrin ME:tä Eugenessa ennen Roomaa. Onnistuminen Eugenessa vie Genzeben nimen ME-listalle, jonne se myös jää, vaikka Roomassa juostaisiin kovempaa.
Tänään kisataan Timanttiliigan merkeissä Shanghaissa, mutta seuraavat kisat Eugenessa ja Roomassa tulevat olemaan erittäin mielenkiintoiset naiskestävyysjuoksun osalta, kiitos Genzebe Dibaban.
Dibaban siskoksien urat jatkuvat, ainakin Tiruneshin ja Genzeben osalta. Se tietänee lisää kunniaa, ennätyksiä ja rahaa.
Ps. Etiopiassa on vielä neljäskin kova Dibaba-niminen naiskestävyysjuoksija, nimittäin Mare Dibaba, joka on hallitseva maailmanmestari maratonilta Pekingistä 2015. Hän ei ole kuitenkaan sukua ylläoleville Dibaban siskoksille.
Tirunesh Dibaba (s.1985)
Kuva: en.wikipedia.org
Tirunesh Dibaballa on toistaiseksi kovimmat saavutukset. Hänellä on kolme olympiakultaa: Peking 2008 (5000 m, 10 000 m) ja Lontoo 2012 (10 000 m). Lisänä on vielä kolme olympiapronssia, joista viimeisin Rion 2016 10 000 metriltä. MM-radalta on tullut peräti viisi kultaa: Pariisi 2003 (5000 m), Helsinki 2005 (5000 m, 10 000 m), Osaka 2007 (10 000 m) ja Moskova 20013 (10 000 m). Kun tähän lisätään vielä MM-maastojen viisi kultaa ja kolme hopeaa sekä naisten 5000 metrin voimassaoleva ME 14.11,15, niin voidaan puhua yhdestä maailman parhaimmasta juoksijasta.
Muiden ratakestävyysjuoksijoiden tapaan Tirunesh Dibaba on siirtynyt maratonille maantiekympin ja puolimaratonin kautta. Hänellä oli aikomus juosta debyyttimaraton heti Lontoon 2012 olympialaisten jälkeen vuonna 2013 Lontoon maratonilla, mutta joutui siirtämään aikeen myöhemmäksi jalkaongelmien vuoksi.
Maratondebyytti tapahtui sitten vuotta myöhemmin eli vuonna 2014 Lontoossa. Tirunesh juoksi heti kovan ajan 2.20.34 ja tuli kolmanneksi. Vuosi 2015 jäi väliin esikoispojan syntymän vuoksi. Pojan isä ei ole hänkään sen huonompi juoksija kuin olympiamitalisti (2004 ja 2008) Sileshi Sihine. Rion olympiakisoissa 2016 Tirunesh juoksi vielä 10 000 metriä ja otti pronssia kovalla ajalla 29.42,56. Juoksun voitti Tiruneshin maannainen Almaz Ayana uudella huikealla ME:llä 29.17,45. Muutama viikko sitten Tirunesh Dibaba juoksi jälleen Lontoon maratonilla ja tuloksena oli toinen sija maailman kolmanneksi nopeimmalla ajalla 2.17.56. Voittaja Mary Keitany teki juoksussa uuden naisten kesken juostun maratonin ME:n 2.17.01.
Genzebe Dibaba (s.1991)
Kuva: en.wikipedia.org
Tirunesh Dibaban nuorempi sisko Genzebe on jo saavuttanut siskonsa tavoin kovia meriittejä ja nousemassa vauhdilla yhä suurempiin valloituksiin. Olympiakisoista hänellä on toistaiseksi vain yksi hopea viime vuodelta Riosta (1500 m), mutta MM-kisoista myös kultaa ja pronssia Pekingistä 2015, kultaa (1500 m) ja pronssia (5000 m). Erityisen hyvä Genzebe on ollut sisäradoilla, josta hänellä on kolme kultaa: Istanbul 2012 (1500 m), Sopot 2014 (3000 m) ja Portland 2016 (3000 m). Juniorien sarjassa hänellä on maailmanmestaruuksia sekä 5000 metriltä että maastojuoksusta.
Näiden saavutusten lisäksi Genzebellä on hallussaan voimassaolevat ME:t 1500 metriltä ajalla 3.50,07 sekä sisäradoilta 1500 m (3.55,17), maili (4.13,31), 2000 m (5.23,75), 3000 m (8.16,60), 2 mailia (9.00,48) ja 5000 m (14.18,86). Tiruneshin ja Genzeben sanotaan olevan ainoita sisaruksia, joilla on ME:t samanaikaisesti hallussaan juoksuradoilta (mahdollisesti laajemminkin yleisurheilussa), Tirunesh 5000 m (14.11,15) ja Genzebe 1500 m (3.50,07).
Jälkikommentti: juoksussa ei pidä paikkaansa, jos Tatu Kolehmaisen 20 000 metriä huomioidaan ME:ksi, kuten olen tehnyt ME-juoksijat-listassa. Hannes Kolehmaisellahan oli samaan aikaan 5000 metrin ME. Lisäksi kolmannella veljellä Viljami Kolehmaisella oli samaan aikaan maailman paras tulos maratonilla, jota ei kuitenkaan hyväksytty ammattilaisuuden takia.
Ejegayehu Dibaba (s.1982)
Kuva: iaaf.org
Kolmas ja vanhin siskoista Ejegayehu on tuntemattomin kolmikosta, mutta hänkin on olympiahopeamitalisti Ateenan 2004 kisojen 10 000 metriltä. Lisäksi hänellä on kaksi MM-pronssia Helsingistä vuonna 2005, sekä 5000 että 10 000 metriltä. Ejegayehu juoksi debyyttimaratonin Chigacossa 2011 tullen toiseksi ajalla 2.22.09. Jälkikäteen hänet julistettiin voittajaksi, kun alkuperäinen voittaja Liliya Shobukhova kärähti dopingista.
Lähiviikkoina Genzebe Dibaba tulee olemaan laajan huomion kohteena urheilufanien piireissä. Hän on ilmoittautunut Prefontaine Classiciin 26-27.5.2017 Eugenessa, USA:ssa. Prefontaine Classic on yksi Timanttiliigan osakilpailuista ja Genzeben tavoitteena on lyödä siskonsa Tiruneshin ME 5000 metriltä (14.11,15). Eikä penkkiurheilijan herkuttelu pääty tähän, vaan noin kaksi viikkoa myöhemmin Genzebe juoksee Rooman Timanttiliigassa 8.6.2017 saman matkan eli 5000 m. Siellä hänellä on kovin mahdollinen vastus, kun starttiviivalle asettuu hänen maannaisensa, Rion 10 000 metrin voittaja Almaz Ayana. Ayana voitti Tiruneshin Rion 10 000 metrillä ME-ajalla, tekeekö hän saman tempun Genzebelle Rooman 5000 metrillä? Tämän kutkuttavampaa lähtöasetelmaa ei voisi olla. Olisiko tämä syy myös siihen, että Genzebe haluaa yrittää 5000 metrin ME:tä Eugenessa ennen Roomaa. Onnistuminen Eugenessa vie Genzeben nimen ME-listalle, jonne se myös jää, vaikka Roomassa juostaisiin kovempaa.
Tänään kisataan Timanttiliigan merkeissä Shanghaissa, mutta seuraavat kisat Eugenessa ja Roomassa tulevat olemaan erittäin mielenkiintoiset naiskestävyysjuoksun osalta, kiitos Genzebe Dibaban.
Dibaban siskoksien urat jatkuvat, ainakin Tiruneshin ja Genzeben osalta. Se tietänee lisää kunniaa, ennätyksiä ja rahaa.
Ps. Etiopiassa on vielä neljäskin kova Dibaba-niminen naiskestävyysjuoksija, nimittäin Mare Dibaba, joka on hallitseva maailmanmestari maratonilta Pekingistä 2015. Hän ei ole kuitenkaan sukua ylläoleville Dibaban siskoksille.
perjantai 5. toukokuuta 2017
Breaking2- maraton
Niken Breaking2- projektin maratonennätyskoe on nyt saanut virallisen aikataulun. Alkuperäisen suunnitelman mukaan juoksu varattiin päiville 6-8.5. Lopullinen päivämäärä aiottiin päättää sään mukaan niin että 2 tunnin alitukselle luotaisiin optimaaliset olosuhteet. Nyt päivämääräksi on varmistunut lauantaiaamu eli se juostaan huomenaamulla. Monzassa Italiassa startti tapahtuu aamulla kello 5.45 eli Suomen aikaa 6.45. Aikainen ajankohta on myös katsottu parhaimmaksi sään takia eli silloin lämpötila ja tuuliolosuhteet ovat parhaat mahdolliset.
Eliud Kipchogen, Lelisa Desisan ja Zersenay Tadesen ennätyskoe on saanut maailmalla laajaa huomiota puolesta ja vastaan, mihin Nike on varmasti pyrkinytkin. Olen kirjoittanut aiemmissa jutuissa jo näistä kiemuroista lähtien Niken uudesta juoksukengästä Zoom Vaporfly Elite. Viimeisten tietojen mukaan IAAF olisi hyväksynyt kengän, joten se ei ole ME:n hyväksymisen esteenä. Mutta juoksujärjestelyissä on muita elementtejä, jotka estävät mahdollisen ME:n tilastoinnin.
Kaksi tärkeintä ME:n hyväksymisen estävää asiaa liittyy jänisten käyttöön ja juomatankkauksen järjestelyyn. Jänikset eivät juokse alusta lähtien jatkuvasti keskeytykseen asti, vaan heitä hyppii tarpeen mukaan radalle, sitten lepoon ja taas takaisin. Juomatankkaus on taasen järjestetty lennosta siten että juoksijoiden ei tarvitse siirtyä itse juomapöydille, vaan todennäköisesti kevytmoottoripyörät tuovat juomat juoksijoiden käteen. Tämä säästää selvästi aikaa ja juoksijoiden rytmi pysyy tasaisena. Näistä juoksun järjestelyistä on hyvä suomiurheilu.comin artikkeli, joka on tässä.
Vas. Desisa, Tadese ja Kipchoge, Kuva: firstpost.com
Urheiluasiantuntijoiden arvioissa 2 tunnin alitusta pidetään mahdottomana ja olen valmis yhtymään tähän arvioon. Sitä vastoin Dennis Kimetton ME:n 2.02.57 alitusta pidän hyvinkin mahdollisena, varsinkin Eliud Kipchogelle, joka on selvästi trion vahvin lenkki ja keulakuva. On todella sääli, että nämä sääntöjenvastaiset järjestelyt estävät ME:n hyväksymisen. Rinnastaisin asian aiemmin yleisurheilussa olleeseen amatööri-ammattilainen-ongelmaan. Siitä on nyt päästy, mutta nyt venytetään sääntöjä. Hyvä vertailuesimerkki ammattilaisuudesta ja jopa sekin maratonilta on Viljami Kolehmaisen juoksema maratonin ME 2.29.39,2 vuonna 1912 Newarkissa. Sitä ei hyväksytty ME:ksi Viljamin ammattilaisuuden takia, mutta aika pysyi maailman parhaana tuloksena 13 vuotta.
Sitten aamulla vain tietokoneen ääreen. Juoksusta on luvattu live-striimiä Niken webbisivuilla ja Letsrun.com on tarjoamassa samaa striimiä omille sivuilleen. Eiköhän se sieltä löydy. Kannattaa aloittaa katselu jo kello 6.30 Suomen aikaa, jolloin striimiä alkaa tulla ja samalla voi valita parasta lähdettä.
Laitan lopuksi tähän mainosvideon tapahtumasta tunnelman luomiseksi. Se on tässä.
Breaking2- juoksijat, Kuva: nike.com
Eliud Kipchogen, Lelisa Desisan ja Zersenay Tadesen ennätyskoe on saanut maailmalla laajaa huomiota puolesta ja vastaan, mihin Nike on varmasti pyrkinytkin. Olen kirjoittanut aiemmissa jutuissa jo näistä kiemuroista lähtien Niken uudesta juoksukengästä Zoom Vaporfly Elite. Viimeisten tietojen mukaan IAAF olisi hyväksynyt kengän, joten se ei ole ME:n hyväksymisen esteenä. Mutta juoksujärjestelyissä on muita elementtejä, jotka estävät mahdollisen ME:n tilastoinnin.
Kaksi tärkeintä ME:n hyväksymisen estävää asiaa liittyy jänisten käyttöön ja juomatankkauksen järjestelyyn. Jänikset eivät juokse alusta lähtien jatkuvasti keskeytykseen asti, vaan heitä hyppii tarpeen mukaan radalle, sitten lepoon ja taas takaisin. Juomatankkaus on taasen järjestetty lennosta siten että juoksijoiden ei tarvitse siirtyä itse juomapöydille, vaan todennäköisesti kevytmoottoripyörät tuovat juomat juoksijoiden käteen. Tämä säästää selvästi aikaa ja juoksijoiden rytmi pysyy tasaisena. Näistä juoksun järjestelyistä on hyvä suomiurheilu.comin artikkeli, joka on tässä.
Vas. Desisa, Tadese ja Kipchoge, Kuva: firstpost.com
Urheiluasiantuntijoiden arvioissa 2 tunnin alitusta pidetään mahdottomana ja olen valmis yhtymään tähän arvioon. Sitä vastoin Dennis Kimetton ME:n 2.02.57 alitusta pidän hyvinkin mahdollisena, varsinkin Eliud Kipchogelle, joka on selvästi trion vahvin lenkki ja keulakuva. On todella sääli, että nämä sääntöjenvastaiset järjestelyt estävät ME:n hyväksymisen. Rinnastaisin asian aiemmin yleisurheilussa olleeseen amatööri-ammattilainen-ongelmaan. Siitä on nyt päästy, mutta nyt venytetään sääntöjä. Hyvä vertailuesimerkki ammattilaisuudesta ja jopa sekin maratonilta on Viljami Kolehmaisen juoksema maratonin ME 2.29.39,2 vuonna 1912 Newarkissa. Sitä ei hyväksytty ME:ksi Viljamin ammattilaisuuden takia, mutta aika pysyi maailman parhaana tuloksena 13 vuotta.
Sitten aamulla vain tietokoneen ääreen. Juoksusta on luvattu live-striimiä Niken webbisivuilla ja Letsrun.com on tarjoamassa samaa striimiä omille sivuilleen. Eiköhän se sieltä löydy. Kannattaa aloittaa katselu jo kello 6.30 Suomen aikaa, jolloin striimiä alkaa tulla ja samalla voi valita parasta lähdettä.
Laitan lopuksi tähän mainosvideon tapahtumasta tunnelman luomiseksi. Se on tässä.
tiistai 2. toukokuuta 2017
Suomen kestävyysjuoksukuninkaat
Lasse Viren
Minulla on nyt suomalaiset paremmuuslistat olemassa etusivulla kestävyysmatkoilta 5000 metriä (alle 14.00), 10000 metriä (alle 30.00) ja maraton (alle 2.20). Rajan alle juoksijoiden määrät osoittavat että 5000 metrin raja on kovin (84 juoksijaa), sitten tulee maraton (93 juoksijaa) ja 10000 metrin raja on helpoin (224 juoksijaa). Näitä tilastoja on helppo käyttää mittaamaan erilaisia paremmuuksia. Sain päähäni laskea sijoituslukuja käyttäen, ketkä ovat Suomen kestävyysjuoksukuninkaat.
Kestävyysjuoksukuninkaaksi tituleeraan, jos on päässyt kaikille edellämainituille listoille. Jos en ole tehnyt virheitä ja jos listat ovat "lopulliset" eli ei sisällä puutteita, niin suomalaisia kestävyyskunkkuja on 31 kappaletta. Ne voidaan laittaa vielä paremmuusjärjestykseen siten, että pienin yhteenlaskettu sijalukumäärä on Suomen paras kestävyysjuoksija näillä mittareilla. Ja siitä sitten edelleen niin että kaikki 31 kuningasta voidaan laittaa paremmuusjonoon. Täytyy heti korostaa sitä että kaikki 31 juoksijaa ovat jo todellisia mestareita kestävyysjuoksumme saralla.
Alla on sitten listattu nuo 31 kestävyysjuoksukuningasta paremmuusjärjestyksessä. Lukukoodi on: nimi, sijoitus 5000 metrin listalla + sijoitus 10000 metrin listalla + sijoitus maratonin listalla = yhteenlaskettu pisteluku.
1. Lasse Viren 1+2+11 = 14
2. Harri Hänninen 8+7+5 = 20
3. Risto Ulmala 4+5+14 = 23
4. Pekka Päivärinta 10+6+9 = 25
5. Janne Holmen 18+11+1 = 30
6. Tommy Ekblom 11+15+8 = 34
7. Martti Vainio 3+1+38 = 42
8. Seppo Nikkari 17+13+15 = 45
9. Håkan Spik 31+10+13 = 54
10. Aarno Ristimäki 23+25+22 = 70
11. Martti Kiilholma 49+20+12 = 81
12. Esko Lipsonen 28+29+28 = 85
13. Jari Hemmilä 41+14+31 = 86
14. Vesa Kähkölä 34+21+33 = 88
15. Jussi Utriainen 36+43+10 = 89
16. Kaarlo Maaninka 5+3+82 = 90
17. Seppo Liuttu 24+9+62 = 95
18. Pasi Mattila 21+34+42 = 97
19. Henrik Sandström 46+39+18 = 103
20. Esa Tikkanen 71+31+3 = 105
21. Esa Liedes 38+23+48 = 109
22. Pertti Tiainen 66+38+7 = 111
23. Santtu Mäkinen 20+36+63 = 119
24. Pekka Tiihonen 56+44+24 = 124
25. Francis Kirwa 81+52+2 = 135
26. Niilo Kemppe 60+62+16 = 138
27. Matti Salonen 37+68+44 = 149
28. Olof Salmi 55+37+69 = 161
29. Kari Suominen 82+55+53 = 190
30. Tuomo Lehtinen 84+71+40 = 195
31. Max Holmnäs 72+40+87 = 199
Harri Hänninen
Kuva: saunalahti.fi
Listasta on parasta tehdä heti analyysia. Hiilimurskamiehet eli Hannes Kolehmainen, Paavo Nurmi, jne. ovat armotta poissa kuningaslistalta, koska ajat ratkaisevat. Lisäksi harvat 1920- 1930- ja 1940- lukujen hyvät ratajuoksijat juoksivat maratonia. Niinpä ylläolevalla listalla vanhimmat juoksijat ovat 1970-luvun nousun juoksijoita. Vanhin heistä on 10:nä oleva Aarno Ristimäki (s.1945).
Ainoa kestävyysjuoksumatka, joka juostaan myös olympialaisissa ja puuttuu listoiltani, on 3000 metrin esteet. Estejuoksu on jo hieman eri laji, vaikka monet sileän juoksijat ovat sitä juosseet. Toinen luonnollinen syy lajin puuttumiseen listoiltani on se että en ole ainakaan vielä tehnyt estejuoksun tilastoa, esimerkiksi alle 9.00 alittajista.
Ja analyysi ei ole mitään, jos siinä ei olisi jossittelua. Pahimmat leikkurit listoilla ovat luonnollisesti äärimatkat eli 5000 metriä ja maraton. Kovista ratajuoksijoista, jotka eivät ole juosseet maratonia tai ei ainakaan alle 2.20, ovat: Juha Väätäinen, Lasse Orimus, Seppo Tuominen, Tapio Kantanen, Antti Loikkanen ja Samuli Vasala. Vastaavasti monet hyvät 10000 metrin ja maratonin juoksijat ovat jääneet harmittavan niukasti 14 minuutin rajasta 5000 metrillä. Paras esimerkki on kova 1970-luvun juoksija Reino Paukkonen, jonka ennätys 5000 metrillä on 14.00,3 eli 0,4 sekuntia liian "hidas" päästäkseen kuningaslistalle. Vastaavia kavereita ovat esimerkiksi Jouni Kortelainen ja Ville Hautala, joiden 5000 metrin ennätykset ovat luokkaa 14.04.
Ja lopuksi jossittelua kuningaslistan järjestyksestä. Ilman Rotterdamin ja Los Angelesin doping-käryjä Martti Vainio olisi listan ykkönen! (5000 metrin SE ja Rotterdamin maratontulos) Se on pienestä kiinni....
Risto Ulmala
Ps. Tulen päivittämään listaa myöhemmin, jos virheitä tai puutteita esiintyy tai muutoksia tulee listoille. Virheistä tai puutteista voi ilmoittaa kommenttiosioon tai sähköpostiini, joka löytyy kaikkien listojen johdannoista.
Minulla on nyt suomalaiset paremmuuslistat olemassa etusivulla kestävyysmatkoilta 5000 metriä (alle 14.00), 10000 metriä (alle 30.00) ja maraton (alle 2.20). Rajan alle juoksijoiden määrät osoittavat että 5000 metrin raja on kovin (84 juoksijaa), sitten tulee maraton (93 juoksijaa) ja 10000 metrin raja on helpoin (224 juoksijaa). Näitä tilastoja on helppo käyttää mittaamaan erilaisia paremmuuksia. Sain päähäni laskea sijoituslukuja käyttäen, ketkä ovat Suomen kestävyysjuoksukuninkaat.
Kestävyysjuoksukuninkaaksi tituleeraan, jos on päässyt kaikille edellämainituille listoille. Jos en ole tehnyt virheitä ja jos listat ovat "lopulliset" eli ei sisällä puutteita, niin suomalaisia kestävyyskunkkuja on 31 kappaletta. Ne voidaan laittaa vielä paremmuusjärjestykseen siten, että pienin yhteenlaskettu sijalukumäärä on Suomen paras kestävyysjuoksija näillä mittareilla. Ja siitä sitten edelleen niin että kaikki 31 kuningasta voidaan laittaa paremmuusjonoon. Täytyy heti korostaa sitä että kaikki 31 juoksijaa ovat jo todellisia mestareita kestävyysjuoksumme saralla.
Alla on sitten listattu nuo 31 kestävyysjuoksukuningasta paremmuusjärjestyksessä. Lukukoodi on: nimi, sijoitus 5000 metrin listalla + sijoitus 10000 metrin listalla + sijoitus maratonin listalla = yhteenlaskettu pisteluku.
1. Lasse Viren 1+2+11 = 14
2. Harri Hänninen 8+7+5 = 20
3. Risto Ulmala 4+5+14 = 23
4. Pekka Päivärinta 10+6+9 = 25
5. Janne Holmen 18+11+1 = 30
6. Tommy Ekblom 11+15+8 = 34
7. Martti Vainio 3+1+38 = 42
8. Seppo Nikkari 17+13+15 = 45
9. Håkan Spik 31+10+13 = 54
10. Aarno Ristimäki 23+25+22 = 70
11. Martti Kiilholma 49+20+12 = 81
12. Esko Lipsonen 28+29+28 = 85
13. Jari Hemmilä 41+14+31 = 86
14. Vesa Kähkölä 34+21+33 = 88
15. Jussi Utriainen 36+43+10 = 89
16. Kaarlo Maaninka 5+3+82 = 90
17. Seppo Liuttu 24+9+62 = 95
18. Pasi Mattila 21+34+42 = 97
19. Henrik Sandström 46+39+18 = 103
20. Esa Tikkanen 71+31+3 = 105
21. Esa Liedes 38+23+48 = 109
22. Pertti Tiainen 66+38+7 = 111
23. Santtu Mäkinen 20+36+63 = 119
24. Pekka Tiihonen 56+44+24 = 124
25. Francis Kirwa 81+52+2 = 135
26. Niilo Kemppe 60+62+16 = 138
27. Matti Salonen 37+68+44 = 149
28. Olof Salmi 55+37+69 = 161
29. Kari Suominen 82+55+53 = 190
30. Tuomo Lehtinen 84+71+40 = 195
31. Max Holmnäs 72+40+87 = 199
Kuva: saunalahti.fi
Listasta on parasta tehdä heti analyysia. Hiilimurskamiehet eli Hannes Kolehmainen, Paavo Nurmi, jne. ovat armotta poissa kuningaslistalta, koska ajat ratkaisevat. Lisäksi harvat 1920- 1930- ja 1940- lukujen hyvät ratajuoksijat juoksivat maratonia. Niinpä ylläolevalla listalla vanhimmat juoksijat ovat 1970-luvun nousun juoksijoita. Vanhin heistä on 10:nä oleva Aarno Ristimäki (s.1945).
Ainoa kestävyysjuoksumatka, joka juostaan myös olympialaisissa ja puuttuu listoiltani, on 3000 metrin esteet. Estejuoksu on jo hieman eri laji, vaikka monet sileän juoksijat ovat sitä juosseet. Toinen luonnollinen syy lajin puuttumiseen listoiltani on se että en ole ainakaan vielä tehnyt estejuoksun tilastoa, esimerkiksi alle 9.00 alittajista.
Ja analyysi ei ole mitään, jos siinä ei olisi jossittelua. Pahimmat leikkurit listoilla ovat luonnollisesti äärimatkat eli 5000 metriä ja maraton. Kovista ratajuoksijoista, jotka eivät ole juosseet maratonia tai ei ainakaan alle 2.20, ovat: Juha Väätäinen, Lasse Orimus, Seppo Tuominen, Tapio Kantanen, Antti Loikkanen ja Samuli Vasala. Vastaavasti monet hyvät 10000 metrin ja maratonin juoksijat ovat jääneet harmittavan niukasti 14 minuutin rajasta 5000 metrillä. Paras esimerkki on kova 1970-luvun juoksija Reino Paukkonen, jonka ennätys 5000 metrillä on 14.00,3 eli 0,4 sekuntia liian "hidas" päästäkseen kuningaslistalle. Vastaavia kavereita ovat esimerkiksi Jouni Kortelainen ja Ville Hautala, joiden 5000 metrin ennätykset ovat luokkaa 14.04.
Ja lopuksi jossittelua kuningaslistan järjestyksestä. Ilman Rotterdamin ja Los Angelesin doping-käryjä Martti Vainio olisi listan ykkönen! (5000 metrin SE ja Rotterdamin maratontulos) Se on pienestä kiinni....
Risto Ulmala
Ps. Tulen päivittämään listaa myöhemmin, jos virheitä tai puutteita esiintyy tai muutoksia tulee listoille. Virheistä tai puutteista voi ilmoittaa kommenttiosioon tai sähköpostiini, joka löytyy kaikkien listojen johdannoista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)