Lokakuun viimeiset päivitykset

On lokakuun viimeinen päivä ja aika tehdä yhteenveto kuukauden juoksuihin. Syyskuun jälkeen asetin tavoitteekseni nostaa hieman kuukausittaista juoksumäärää. Kiitos hyvien lokasäiden tässä onnistuinkin. Tämän päivän lenkin jälkeen lokakuun saldoksi tuli 285 kilometriä, mikä on noin 15% enemmän kuin syyskuussa. Seuraava juoksulenkki juostaankin Thaimaassa, kun sinne on saavuttu ja asetuttu taloksi. Thaimaassa suunnitelmana on nostaa tehoja ja parantaa näin juoksunopeutta, joka on päässyt rapautumaan juoksutauon ja varovaisen alun jälkeen.

Yrjö Pesonen
Kuva: karjalainen.fi

Kilpailupuolella tuli viikonloppuna iloisia uutisia Frankfurtin maratonilta. Seitsemänkertainen maratonin Suomen mestari 52-vuotias Yrjö Pesonen jatkaa hyviä esityksiään. Vuosi sitten hän juoksi samaisessa kisassa 50- vuotiaiden SE:n 2.30.25. Sunnuntaina hän lohkaisi tuosta ajasta yli minuutin tuloksella 2.29.17. Sillä ajalla hän tuli sarjassaan toiseksi vain hitusen voittajasta itävaltalaisesta Harald Bauerista jääneenä.

Tässä on kaksi vuotta sitten kirjoitettu lehtijuttu Yrjö Pesosesta. Aika kuluu ja elämäntilanteet muuttuvat, mutta maratonjuoksu jatkuu.

Frankfurtin maratonin paras suomalainen oli Tommi Hytönen, joka kellotti ajan 2.28.34. Kilpailun voitti Kenian Mark Korir ajalla 2.06.48. Jannica Granbacka oli paras suomalaisnainen ajalla 2.49.43. Naisten voittoon juoksi Etiopian Mamitu Daska ajalla 2.25.27.

Seuraava kirjoitus tuleekin Thaimaasta. Pysykää kanavalla.

Miesten kestävyysjuoksun tasosta Suomessa

Jari Hemmilä
Kuva: Jari Hemmilä / Twitter

Eilen oli Aamulehdessä mielenkiintoinen juttu Jari Hemmilästä, entisestä maajoukkuetason juoksijasta. Jarihan juoksi aikoinaan kympin aikaan 28.21,74 vuonna 1984 ja 5000 metriä aikaan 13.44,85 vuonna 1983. Jari kritisoi voimakkaasti nykyistä miesten kestävyysjuoksun tasoa Suomessa ja varmaan aiheesta. Harva kuitenkin uskaltaa sanoa, että 31 minuutin kympin juoksijat pitäisi liputtaa pois radalta, koska he eivät ole kilpaurheilijoita, vaan harrasteliikkujia.

Suomalaismiesten kestävyysjuoksun taso on ollut laskeva pitkään ja se on tippunut todella surkeaksi. Ydinkysymys onkin, pitäisikö tilanteeseen suhtautua keppiä heiluttaen vai yrittää nostaa sitä kannustavasti. Ilmeisesti sekä keppiä että porkkanaa tarvitaan ja Hemmilä tarrautui keppiin. Miesjuoksijoiden kanssa työskentelevien valmentajien täytyy ottaa huomioon myös kannustavat elementit, muuten juoksijaa ei saada motivoiduksi ankaraan harjoitteluun. Kas siinä tehtävää tulevaisuuden miesjuoksijoiden parissa työskenteleville henkilöille.

Arttu Vattulainen
Kuva: Arttu Vattulainen / Twitter

Mieskestävyysjuoksun nykyistä tilaa voidaan hyvin mitata etusivullani olevilla juoksutilastoilla. Ratakausi on jo ohi, joten voimme tarkastella mitä alle 14 minuutin vitosen ja alle 30 minuutin kympin tilastoille on tänä vuonna tapahtunut. Lopputulos vahvistaa heikon tilan: vain kolme päivitystä yhteensä kumpaiseenkin listaan ja vain yhden miehen toimesta. Tuo kesän ainoa valopilkku on Arttu Vattulainen, joka paransi aikaisempaa kympin ennätystä ja juoksi uutena miehenä 5000 metrin listalle ja paransi siellä aikaansa. Mielelläni olisin tehnyt useampia päivityksiä.    

Kolmas lista alle 2.20 maratoonareista ei näytä tällä hetkellä yhtään paremmalta, koska siihen ei ole tullut vielä yhtään päivitystä. Tilanne on tämän vuoden osalta vielä auki, sillä loppuvuodesta on jäljellä esimerkiksi Frankfurtin maraton ensi sunnuntaina ja New Yorkin maraton sitä seuraavana sunnuntaina 6.11. Lisäksi nykyisen kärkiajan tälle vuodelle juossut Aki Nummela kilpailee ennakkotietojen mukaan Valenciassa, Espanjassa maratonilla marraskuun 20. päivä.  Toivottavasti hänestä tai jostakin yllättäjästä tulisi vielä uusi 2.20:n alittaja, ennen kuin kuluva vuosi on paketissa.

Mutta summa summarum. Miesten kestävyysjuoksumme tarvitsee todella jotain uutta piristystä. Ehkä yleisurheilun uudistusprosessi ja Tommy Ekblomin vetäytyminen kestävyysjuoksun lajipäällikön paikalta tuo toivottua uudistusta. Sitä totisesti tarvitaan.

                   Väistyvä lajipäällikkö Tommy Ekblom, Kuva: Jarno Ranta/Yle

Syksystä lämpöön

Syksyn värejä
Kuva: pixabay.com

Ruska on takana ja syksy kallistuu lopuilleen. Minulle se tarkoittaa muuttolinnun tavoin valmisteluja Kaakkois-Aasian lämpöön. Aiemmissa jutuissa kerrottu passin uusiminen on päättynyt onnellisesti ja olen noutanut uudenkarhean matkakirjan paikallisesta R-kioskista. Olen myös tulostanut varatut lentoliput sekä Bangkokiin että Phnom Penhiin. Hikilintu on valmis lentoon.

Tuleva viikko menee vielä kesäkauden lopettajaisissa, kuten veneen ja mökin valmistelussa talvilepoon. Toinen tehtävä on luonnollisesti matkalaukun pakkaus. Se on minulle helppo rasti, sillä en ota juurikaan liikoja tavaroita mukaan. Lämpimässä riittää juoksutarvikkeiden lisäksi parit shortsit ja muutama T-paita. Ja se mikä puuttuu, sen saa Thaimaan toreilta ja kaupoista erittäin edullisesti.

Juoksu on jatkunut lokakuussa ennakoidusti. Säät ovat edelleen suosineet, sillä syyskuun tapaan sateita ei ole juurikaan esiintynyt täällä Keski-Suomessa. Tavoitteena on nostaa hieman syyskuun kilometrimääriä. Maltillinen nousu harjoittelussa on nyt tärkeää, jotta uusia takaiskuja ei tulisi. Aiempien vuosien syysjuoksukisat jäivät nyt kokonaan väliin, vaikka haluja olisi ollutkin. Sekin kuuluu varovaiseen paluuseen entiseen formuun. Puretaan kisapaineet sitten Thaimaassa.

Laitetaan tähän loppuun vielä uusintana kuva tammikuussa juostusta Yangonin kympistä Myanmarissa. Innostakoon se tulevaa Kaakkois-Aasian reissua.

                 Yangonin kympin maalissa tammikuussa 2016

Maratonsalaattia

Abel Kirui
Kuva: alchetron.com

Aloitetaan sunnuntaina 09.10 juostun Chigacon maratonin tuloksilla. Miesten maratonin voitti Kenian Abel Kirui tuloksella 2.11.23. Miehellä on kova arvokisatausta: MM 2009, MM 2011 ja olympiahopea Lontoosta 2012. Voiton jälkeen Kirui sanoi tavoitteekseen voittaa ensimmäisenä juoksijana kolmannen MM:n maratonilla ensi vuonna Lontoossa. Chigacon kisassa vauhtia ei pidetty aivan niin paljon kuin ehkä odotettiin. Myös Kenian Dennis Kimetto puuttui tuloksista jostain syystä. Miesten kärkikolmikko oli:

1.Abel Kirui Kenia 2.11.23
2.Dickson Chumba Kenia 2.11.26
3.Gideon Kipketer Kenia 2.12.30

Naisten puolella Kenia otti sielläkin kolmoisvoiton. Florence Kiplagat uusi viimevuotisen voittonsa ja oli suhteellisen ylivoimainen ajalla 2.21.32. Voitto oli myös näpäytys Kenian olympiavalitsijoille, jotka pudottivat Florence Kiplagatin pois Rion joukkueesta. Chigacon kärkikolmikko oli:

1.Florence Kiplagat Kenia 2.21.32
2.Edna Kiplagat Kenia 2.23.28
3.Valentine Kipketer Kenia 2.23.41

Priscah Jeptoo
Kuva: letsrun.com

Tulevana viikonloppuna juostaan maraton esimerkiksi Amsterdamissa, Melbournessa ja Torontossa. Ehkä kovin kisa käydään Amsterdamissa, jossa miesten sarjassa voitosta kisaavat kenialaiset Wilson Chebet ja Bernard Kipyego. Chebet voitti kisan vuosina 2011, 2012 ja 2013 ja Kipyego seuraavina vuosina, 2014 ja 2015. He ovat nytkin suosikkeina. Naisten puolella on kolme suosikkia: Kenian Priscah Jeptoo ja etiopialaiset Meselech Melkamu ja Meseret Hailu. Hailulla on Amsterdamin reittiennätys 2.21.09 vuodelta 2012, mutta se saattaa nyt rikkoontua.

Suomessakin juostaan maratoneja viikonloppuna. Kovin maraton juostaan jo huomenna 15.10 Kankaanpäässä. Juoksun ehdoton mielenkiinnon kohde on Annemari Sandell, joka juoksee Kankaanpäässä maratonin pitkästä aikaa. Annemari kisaa nyt uudella sukunimellä Kiekara, joka tulee uuden aviomiehen Mika Myöhäsen myötä. Mika otti isoisänsä sukunimen juuri ennen avioitumista Annemarin kanssa, joka valitsi sitten saman nimen käyttöönsä.

Annemari on ilmoittanut lopettaneensa huipputasolla, mutta luulen että siitä huolimatta hän juoksee kelpo ajan. Huomenna sitten nähdään mikä on lopputulos.

                           Annemari Kiekara, Kuva: mtv.fi

Näin se homma etenee...

Thaimaan matkan järjestelyt ovat edenneet. Menin sitten poliisi.fi- sivulle uusiakseni vanhenevan passin netin kautta. Sivuilla oli selkeät ohjeet siitä kuinka toimia. Ensimmäinen asia oli hankkia sähköinen passikuva poliisin listoilla olevasta valokuvaamosta. Valokuvaamo lähettää kuvan sitten poliisille ja siitä hakija saa kuvatunnisteen, jota käytetään passia tilattaessa.

Sormenjäljen rekisteröinti
Kuva: hs.fi (Heidi Piiroinen)

Kävin kuvaamossa ja sain tunnisteen tekstiviestillä. Ja sitten vain nettiin täyttämään hakemusta. Sitä tehtäessä varmistui että minulta oli jo aiemmin onneksi otettu sormenjäljet biopassiin, joten pystyin viimeistelemään hakemuksen. Jos sormenjälkiä ei olisi otettu, niin minun olisi pitänyt käydä henkilökohtaisesti poliisiasemalla tekemässä sen, ennen kuin olisin voinut jatkaa hakemusta. Nyt sitten vain odotellaan uutta passia, jonka osoitin nykyisen asuinpaikkani R-kioskiin. Kätevää.

Seuraava asia oli Bangkok-Phnom Penh-Bangkok lentolippujen varaus joulukuun alkuviikolle. Menin jälleen momondoon ja varasin sieltä liput ja maksoin ne. AirAsian lentojen hinnaksi tuli noin 120 euroa. Bangkokin päässä lennot lähtevät ja palaavat käyttäen Don Mueangin lentokenttää, joka oli Bangkokin pääkenttä ennen Suvarnabhumia. Nyt sieltä tehdään Thaimaan sisäiset lennot ja matkat lähinaapureihin, kuten Kambodzaan. Sekin asia on nyt kunnossa, joten voin ilman pelkoa mennä Helsinki-Vantaan lentokentälle ja Thaimaan koneeseen ilman viisumia, koska minulla on poistumislippu Thaimaasta 30 päivän sisällä saapumisesta.

Don Mueang Airport
Kuva: bangkok.com

Tänään olin kahden vaiheilla, lähtisinkö Haapajärvelle Kauniston maratonille ja siellä 7 kilometrin kisaan. Olen juossut kyseisen kilpailun kahtena edellisenä vuotena, joten minulla olisi ollut mainio tilaisuus testata nykykunto suhteessa edeltäviin vuosiin. Jätin sitten juoksun väliin, koska ajattelin että en ole vielä tarpeeksi hyvässä kunnossa jalkavaivojen ja juoksutauon jälkeen. Katsoin että tulos olisi ollut sellainen että se ei olisi ollut hyväksi juoksumotivaatiolle, vaikka tietäisinkin syyn siihen. Seuraava juoksukisa on sitten vasta Thaimaassa marraskuun lopussa tai viimeistään joulukuussa. Tavoitteena on juosta tänä vuonna vielä pari, kolme kilpailua.

Näillä mennään eteenpäin ja valmistaudutaan inhimillisempiin juoksusäihin. Kun kylmä kangistaa, niin lämpö kangastaa.

                Jomtien Beach, Kuva: bangkok.com

Matkajärjestelyjä

Thaimaan matkan järjestelyt etenevät pikkuhiljaa. Olen nyt varannut lentoliput Bangkokiin ja lähtö on marraskuun alussa kuten viime vuonnakin. Netissä on nykyään hyviä vertailuohjelmia, joiden avulla on helppo löytää parhaimmat ja edullisimmat lennot kunkin toiveiden mukaisesti. Itse olen käyttänyt Momondo- ohjelmaa ja havainnut sen erittäin käyttökelpoiseksi ja hyväksi.

Welcome to Ukraine Airlines
Kuva: plus.google.com

Nyt minulle tuli näyttöön edullisin lento Ukraine International Airlinesilta reitille Helsinki-Kiova-Bangkok. Lento oli todella halpa vielä kun ottaa huomioon sen että lennolla on vain yksi välilasku Kiovassa. Yleensä näin halvat liput sisältävät kaksi välilaskua ja matka-aikaa yli vuorokausi. Valitsemani lento kestää vain 14-16 tuntia eli hieman suoraa lentoa enemmän.

En tiedä johtuuko lipun halpuus siitä että Ukrainan levottomuuksien takia ihmiset eivät uskalla lentää sitä kautta ja jota vastaan taistellaan sitten hinnalla. Ukrainassahan putosi toista vuotta sitten matkustajakone alas ohjuksen ampumana. Kone oli Malaysian Airlinesin ja se oli reitillä Amsterdam-Kuala Lumpur. Olen itse käyttänyt tuota alasammuttua lentoa matkustaessani vuosia sitten Thaimaahan reitillä Helsinki-Amsterdam-Kuala Lumpur-Bangkok. No, pelolle ei saa antaa sijaa kuten nyt muodikkaasti sanotaan vähän toisissa yhteyksissä.

Phnom Penh
Kuva: lonelyplanet.com

Kuten on tullut jo aiemmin mainittua, lähden matkaan ilman viisumia mikä tarkoittaa sitä että minun on poistuttava Thaimaasta 30 päivän kuluttua saapumisestani. Aikomuksenani on lentää hakemaan viisumi Phnom Penhistä, Kambodzasta. Sääntöjen mukaan jo Thaimaahan mennessä tuo poistumislippu on oltava valmiina. Aina tuota poistumislippua ei tarkisteta ja niinpä minäkin menin muutama vuosi sitten Helsingin lentoasemalle pokkana ilman sitä, koska ajattelin ostavani sen myöhemmin Thaimaasta käsin. Mutta eikös juuri silloin sattunut kentälle sellainen virkamies, joka vaati poistumislippua. Vakuutteluni siitä että hankkisin sen vasta Thaimaassa ei vakuuttanut virkailijaa ja hän eväsi minulta pääsyn eteenpäin.

Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin rynnätä Helsingin lentokentän alakerrassa olevaan hotelliin ja sen tietokonepäätteelle. Onneksi se oli vapaa ja pääsin näin ostamaan lipun netistä ja tulostamaan sen. Hikikarpaloita pyyhkien riensin takaisin tulotarkastukseen ja sitä kautta lähtöportille. Tiukalle se otti, mutta ehdin vielä hyvin Thaimaan koneeseen. Nyt en aio ottaa samaa riskiä, vaan tulen hankkimaan Phnom Penhin lipun jo täältä Suomesta.

Vanheneva passi

Matkavalmistelut eivät lopu vielä tähän. Vanha hyvin palvellut passini tulee tiensä päähän tässä kuussa, joten joudun uusimaan sen. Passin uusiminen pitäisi olla mahdollista netin kautta poliisi.fi- sivustolta. En ole vielä vieraillut siellä, mutta se olisi vaivaton tapa hankkia uusi passi menemättä poliisiasemalle. Katsotaan, miten homma tulee pelaamaan.

Ja juoksuakin on tullut harrastettua kaiken puuhastelun lomassa. Syyskuu oli mitä loistavin sään puolesta, sillä sadetta ei juuri ollut, päinvastoin kuin elokuussa. Syyskuun saldoksi tuli noin 250 kilometriä, mikä on jo huomattavasti enemmän kuin elokuussa. Hurraahuutoja sekään ei vielä ansaitse, mutta suunta on jälleen oikea jalkavaivojen ja kahden kuukauden juoksemattomuuden jälkeen.

Thaimaahan on hyvä mennä etukenossa ja nousukiidossa.