Tokyo Marathon 2019 - ennakko

Birhanu Legese
Kuva: iaaf.org

13. Tokyo Marathon juostaan sunnuntaina 3.3.2019. Se on vuoden ensimmäinen Abbott World Marathon Majors- sarjaan kuuluva kaupunkimaraton. Sarjaan kuuluvat maratonit juostaan Tokiossa, Bostonissa, Lontoossa, Berliinissä, Chicagossa ja New York Cityssä.

Järjestäjät julkaisivat miesten ja naisten eliittisarjan osanottajat 23.1.2019. Valitettavasti miesten osanottajalistan kaksi kovinta maratonaikaa omanneet Etiopian Kenenisa Bekele (2.03.03) ja Kenian Marius Kipserem (2.04.04) ovat joutuneet luopumaan kisasta loukkaantumisten takia.  Varsinkin Bekelen tilanne alkaa näyttää huolestuttavalta, niin monta keskeyttämistä ja vetäytymistä hänellä on ollut viime aikoina. Bekeleä varmasti harmittaa vuoden 2016 Berliinin maraton, jossa hänellä oli kaikki mahdollisuudet alittaa Kenian Dennis Kimetton ME-aika 2.02.57, mutta matkalla tapahtunut hidastelu johti siihen että hän jäi ME-ajasta vaivaiset kuusi sekuntia. Jos hän olisi onnistunut silloin tekemään ME:n, niin hän olisi ollut ensimmäinen kestävyysjuoksija, joka olisi pitänyt 5000 metrin, 10 000 metrin ja maratonin ME:iä samanaikaisesti hallussaan. Eliud Kipchoge on hinannut ME:n nyt niin kovaksi (2.01.39) että se taitaa olla Bekelelle liian suuri pala.

Dickson Chumba
Kuva: iaaf.org

Mutta miesten Tokion maraton on kova kahden parhaan poisjäämisestä huolimatta. Nyt osallistujista on kovin ennätysaika Etiopian Birhanu Legesellä, joka juoksi Dubaissa vuonna 2018 ennätyksensä 2.04.15. Ehkä kovin ennakkosuosikki on kuitenkin 2.04.32 ennätyksekseen juossut Kenian Dickson Chumba, joka on Tokion maratonin spesialisti. Chumba on voittanut Tokion kahdesti vuonna 2014 ja 2018 ja ollut kolmas vuosina, 2015, 2016 ja 2017. Sen lisäksi hän on ollut Chicagon maratonilla 1. (2015), 2. (2016) ja 3. (2014). Kolmanneksi paras ennätysaika on marokkolaissyntyisellä, mutta nykyään Bahrainia edustavalla El-Hassan El-Abbassilla 2.04.43.

Seuraavat Tokion maratonille 2019 osallistuvat miehet ovat juosseet alle 2.07:

1. Birhanu Legese Etiopia 2.04.15
2. Dickson Chumba Kenia 2.04.32
3. El Hassan El-Abbassi Bahrain 2.04.43
4. Seifu Tura Etiopia 2.04.44
5. Nobert Kigen Kenia 2.05.13
6. Suguru Osako Japani 2.05.50
7. Gideon Kipketer Kenia 2.05.51
8. Deme Abate Etiopia 2.06.47

El-Hassan El-Abbassi
Kuva: en.wikipedia.org

Japanilaiset miesmaratoonarit, jotka satsaavat hurjasti omiin kesäolympialaisiinsa Tokiossa vuonna 2020, osallistuvat suurella joukolla tulevan olympiakaupungin kisaan. Paras heistä, Japanin maratonennätyksen 2.05.50 viime vuonna Chicagon maratonilla juossut Suguru Osako oli jo tuolla yllä olevalla listalla. Mutta siellä on lähes 200 muuta japanilaista alle 2.20:n juossutta maratoonaria. Ne löytyvät kaikki tästä järjestäjien linkistä.

Huomatkaa, että kaikki japanilaiset nimet eivät ole jostain syystä ennätysjärjestyksessä. Hurja on japanilainen maratontaso ja palava pyrkimys omiin olympialaisiin. Ja kovista nimistä puuttuvat vielä esimerkiksi Yuta Shitara 2.06.11, Hiroto Inoue 2.06.54 ja Yuma Hattori 2.07.27. He kaikki juoksivat ennätyksensä viime vuonna, Shitara ja Inoue juuri Tokiossa ja Hattori Fukuokassa.

Tämän vuoden syyskuussa Japani pitää oman olympiakarsintansa Tokion 2020 maratonille. Tämä Tokion maraton ja muut jo juostut ja vielä ennen syyskuuta juostavat maratonit toimivat esikarsintana ja vain parhaat ja valitut päästetään karsimaan olympiapaikoista. Japanilaiset arvostavat maratonia yli kaiken ja se kyllä näkyy panostuksissa ja tuloksissa.

Ruti Aga
Kuva: iaaf.org

Naisten puolellakin löytyy tasoa. Kilpailuun osallistuvista paras ennätysaika on kuvan Etiopian Ruti Agalla, ajalla 2.18.34. Hän juoksi ennätyksen viime syyskuussa Berliinissä. Kilpailuun osallistuu myös kaksi muuta naismaratoonaria, jotka ovat juosseet alle 2.20:n. He ovat Etiopian Yebrgual Melese 2.19.36 ja Kenian Florence Kiplagat 2.19.44.

Naisten puolella on myös yksi loukkaantumisen takia poisjäänyt, nimittäin Etiopian Boru Tadese, joka on juossut myös alle 2.20:n eli 2.19.30 viime vuonna Dubaissa. Juoksussa on mukana lukuisia muita 2.20:n pintaan juosseita naisia, joten kilpailu voitosta tulee olemaan kova. Japanilaisista naisista paras ennätysaika on Honami Maedalla 2.23.48.

Tokion maraton lähetetään ympäri maailmaa urheilukanavilla, esimerkiksi täällä Aasiassa Eurosportilla. Mutta jos TV-kanavat eivät näy, niin juoksua voi yrittää seurata jostain Internet-striimistä. Maraton alkaa sunnuntaiaamuna 3.3 kello 9 paikallista aikaa eli Suomessa 7 tuntia vähemmän (klo 02 aamuyöstä). Itse olen juuri tuolloin juoksemassa kisaa Bangkokissa, joten ainakin suora lähetys jää näkemättä. Mutta muut juoksun ystävät, nauttikaa mielenkiintoisesta maratonkisasta!

Thaimaan seuraavat juoksut

So Fit So Fun Run
Kuva: forrunnersmag.com

Olen taistellut kahden Thaimaan juoksun rekisteröinnin ja ilmoittautumisen kanssa. Ensimmäinen juoksuista, So Fit So Fun Run on jo viikon päästä sunnuntaina 3.3.2019. Tästä juoksusta olen saanut myös vahvistuksen sähköpostilla, joten siltä osin kisa pitäisi olla kunnossa.

Juoksu kilpaillaan samalla paikalla, missä juoksin viikko sitten eli Lumpini Parkissa, Bangkokissa. Tällä kertaa kymmenen kilometrin juoksu kiemurtelee puiston omia teitä eikä poistu läheisille kaduille. Puistoa kiertävä reitti on pituudeltaan noin 2,5 kilometriä, joten kierroksia tulee neljä. Kilpailussa näyttäisi olevan vain kaksi sarjaa miehille ja naisille eli alle 40- vuotiaat ja yli 40- vuotiaat. Se tietää sitä että joudun kisaamaan itseäni nuorempien kanssa, mutta osallistuminen ja kisatuntuman saaminen on nyt tärkeintä.

Aksorn Minimarathon
Kuva: forrunnersmag.com

Seuraava juoksukisa olisi jo viikon päästä edellisestä eli 10.3.2019. Kyse on Aksorn Minimarathonista, joka olisi minulle suorastaan kotikisa, sillä juoksun reitti kulkee aivan asuntoni vierestä. Viewtalay 1 Condo, jossa asun, sijaitsee Thepprasit Roadin ja Tappraya Roadin kulmassa ja juoksun viiden kilometrin kääntöpaikka on tässä risteyksessä. Itse juoksen kymmenen kilometriä, joten jatkan vielä risteyksestä alas Jomtienin Second Roadille, josta palataan samaa reittiä takaisin lähtöalueelle Thepprasit Roadin päähän lähelle Sukhumvit Roadia. Minulle olisi sarja miehet M55, joten se olisi hieman armollisempi kuin edellinen kisa.

Juoksun omilla sivuilla on vähän puutteelliset ja thaikieliset sivut, joten ilmoittautumisrutiini jää vähän arvoitukseksi. Siksipä soitin annettuun kisajärjestäjän puhelimeen, josta vastattiin ensiksi että juoksu on jo täynnä ja suljettu. En antanut periksi vaan jatkoin sitkeästi thaiksi että asun Jomtienissa juoksun reitillä ja haluaisin kovasti osallistua kisaan. Järjestäjä pyysi sitten lähettämään rekisteröitymistiedot mobiilitekstiviestillä samaan numeroon, minkä teinkin. Viestissä pyysin ilmoittamaan kuinka voisin maksaa juoksun. Vastausta ei ole vielä kuulunut, mutta toivossa on hyvä elää.

Joten tuo toinen kisa ei valitettavasti ole vielä kirkossa kuulutettu. Lähipäivät näyttävät, olenko onnistunut tunaroimaan kotijuoksuni. Mielelläni juoksentelisin kotikaduilla lappu rinnassa.

Päivitys (24.2): Nyt tuli uusi vahvistus tekstiviestillä että rekisteröinti Aksorn Minimarathonille on suljettu jo 12.2.2019 eli kuukausi ennen kisaa. Aivan mahdottomiksi ovat menneet nämä Thaimaan juoksut.

Run For Kids, Bangkok

Run For Kids, maalialue

Sain kuin sainkin ilmoittauduttua Run For Kids- tapahtumaan Lumpini Parkiin, Bangkokiin. Eilen matkustimme tutun tukiryhmään kuuluvan pariskunnan kanssa kisapaikalle. Normaalisti olen käyttänyt matkustukseen Pohjois-Pattayalta lähtevää Ekamain bussia ja sieltä sitten SkyTrainia. Nyt kokeilimme toista vaihtoehtoa ja hyppäsimme asuinpaikkamme vierestä lähtevään Suvarnabumin bussiin. Sieltä nousimme lentokenttäjunaan ja vaihdoimme Makkasan/Petchaburi - asemalla MRT metroon, jolla pääsimme suoraan Lumpini-puistoon. Jälkimmäinen vaihtoehto osoittautui hyväksi, koska sillä säästyy Pattayan sisäiset taksiajelut välillä Jomtien - Pohjois- Pattaya.

Juottopaikka maali-alueella

Lauantaina menimme metrosta suoraan Lumpini- puistoon noutamaan juoksupakettini. Maksetut kuitit ja sähköpostissa saatu tulostettu vahvistus takasivat sen että sain käteeni ongelmitta juoksunumeron ja Run For Kids- paidan. Sitten oli aika varata majoitus, joka oli minulle tuttu monilta juoksukerroilta. Vaatimaton Eve Guest House palveli hyvin tähän tarkoitukseen, koska se on edullinen ja sijaitsee lähellä puistoa.

Heräsin aamulla jo kello 3.30, jotta ehtisin ajoissa kisapaikalle. Jouduin odottamaan jonkin aikaa puiston porttien avautumista klo 4.30. Minulla oli sitten tunti aikaa valmistautua juoksuun, jonka startti ammuttiin klo 5.30. Valitsin 3 kilometrin ja 10,5 kilometrin kisavaihtoehdoista pidemmän. Reitti kiersi suurimmaksi osaksi puiston ulkopuolella läheisillä kaduilla ja viimeiset runsaat kaksi kilometriä kierteli puiston asfalttiteitä. Loppumatkasta huomasin että 10 kilometrin merkin jälkeen matkaa tuli vielä noin kilometri, joten lopulliseksi matkaksi arvelisin 11 kilometriä.

Pastori (vas.) ja Juoksijanomadi

Juoksu oli jälleen kankeaa, varsinkin alussa. Niinpä 50 minuutin ilmapallojuoksijat karkasivat horisonttiin, vaikka yritin pinnistellä heidän mukana. Loppumatka oli tuttuun tapaan sulavampaa juoksua, mutta siitä huolimatta maalikello näytti aikaa 53.35 ylittäessäni maaliviivan. 11 kilometrin matka huomioiden kilometriajaksi tuli hieman vajaa viisi minuuttia, kuten Singaporen juoksussa. Kunto näyttäisi siis olevan vakaata, mutta heikonlaista.

Minulla oli nyt jopa oma M60+ sarja, mutta en päässyt siinä viiden palkittavan joukkoon. Loppusijoitus jää siten arvoitukseksi, kun virallista sähköajanottoa ei ollut. Virallisia tuloksiakaan ei luultavasti tule nettiin, joten en tiedä kuinka paljon jäin esimerkiksi viidennestä juoksijasta. Toivottavasti en liian monta minuuttia.

Juoksijoita oli paikalla varmasti tuhansia, joten nämä Thaimaan juoksut kiinnostavat todella paikallisia. En nähnyt kisassa montakaan farangia eli ulkomaalaista, joten ilmoittautumisrutiinit ovat vaikeuttaneet muitakin ei-thaimaalaisia kuin minua. Siinä mielessä täytyy olla tyytyväinen kun pääsee edes osallistumaan näihin Thaimaan juoksuihin. On helppoa olla Pierre de Coubertinin linjoilla tässä asiassa, kun kuntokin tukee filosofiaa: tärkeintä ei ole voitto vaan jalo kilpa.

Olen onnistunut ilmoittautumaan toiseenkin thaijuoksuun ja kolmaskin on tähtäimessä. Mutta kirjoitan niistä myöhemmin oman jutun.

Michael Wardian - maratonekspertti

Michael Wardian WMC:n voittoon
Kuva: runnersworld.com

Kirjoitin Michael Wardianista ensimmäisen kerran tänne blogiin 21.11.2015, jolloin vinkkasin Suomen kestävyysjuoksijoille sisäratamaratonin ME:istä. Miesten sisämaratonin ME oli tuolloin juuri Michael Wardianin nimissä ajalla 2.27.21. Sen jälkeen sitä on parannettu Armory NYC Indoor Marathon- juoksussa New Yorkissa kolme kertaa peräkkäisinä vuosina: Malcolm Richards 2.21.55 (2016), Chris Zablocki 2.21.48 (2017)   ja uudelleen Malcolm Richards 2.19.01 (2018).

Michael Wardian on laajentanut maratonrepertuaariaan maantie- ja sisäratamaratoneista muillekin osa-alueille. Parhaimmillaan Wardian on juossut maantiellä maratonin aikaan 2.17.49, joka on hyvä pohja keskittyä ME:ihin mielikuvitusta käyttäen harvinaisemmissa maratoneissa. Niinpä tämä Arlingtonissa, Virginiassa asuva huhtikuussa 45 vuotta täyttävä vegaani on tehnyt maratonin ME:n lastenrattaita työntäen (lapsi ilmeisesti kyydissä) ajalla 2.42.21 vuonna 2007. Myöhemmin ennätys on parantunut aikaan 2.32.10 (Zac Freudenburg 2009) ja Wardian itsekin paransi aikaansa samaisessa juoksussa lukemiin 2.34.37.

Michael Wardian on tehnyt lisäksi maratonin ME:n juoksumatolla ajalla 2.23.58 vuonna 2004. USA:n Eric Blake on rikkonut tämän ennätyksen aikaan 2.21.40 vuonna 2006. Puolimaratonin Wardian on kipaissut juoksumatolla ME-aikaan 1.10.42 vuonna 2012 väliaikana, jossa yritti takaisin menettämäänsä maratonin ME:tä siinä onnistumatta. Tämäkin ennätys on rikottu, sillä englantilainen Adam Holland juoksi ajan 1.09.48 vuonna 2015. Tuo Wardianin ME-yritys ja samalla puolimaratonin ME on videolinkkinä tässä.

Michael Wardian on ennen kaikkea ultrajuoksija, joka on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin ultrajuoksuihin, kuten Marathon des Sables (kuusipäiväinen ja 251 km pitkä Sahara maraton), Himalyan 100 mile Stage Race ja Vermont 100 mile Endurance Run. Hänet on nimitetty USA:n yleisurheiluyhdistyksen toimesta vuosien 2008 ja 2009 ultrajuoksijaksi USA:ssa.

Michael Wardian tanssii
Video: runnersworld.com

Kun yhdistetään ultrajuoksu ja maraton, niin päädytään heti määrämaratoneihin ja maratonsarjoihin. Ehkä tunnetuin näistä sarjoista on World Marathon Challenge (WMC), jossa juostaan 7 maratonia 7:ssä päivässä 7:llä mantereella. Nämä seitsemän mannerta ovat: Aasia, Afrikka, Australia, Etelämanner, Etelä-Amerikka, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Vuonna 2017 Wardian juoksi WMC:n läpi ennätysajalla, jossa keskimääräiseksi maratonajaksi tuli 2.45. Ottaen huomioon peräkkäiset päivät ja matkustelun, niin se on kelpo aika.

Tänä vuonna WMC:n ohjelma oli: 31.1 Etelämanner (Novo), 1.2 Afrikka (Cape Town), 2.2 Australia (Perth), 3.2 Aasia (Dubai), 4.2 Eurooppa (Madrid), 5.2 Etelä-Amerikka (Santiago) ja 6.2 Pohjois-Amerikka (Miami). Michael Wardian yritti parantaa vuoden 2017 ennätysaikaansa, mutta yritys sortui hänen sanojensa mukaan siihen että kahdessa kisassa hän tunsi itsensä sairaaksi ja maraton otti hieman yli 3 tuntia. Mutta ei hätää, kun yksi yritys kaatuu niin uusi ennätys on tähtäimessä. Niinpä WMC:n päätyttyä Miamissa Wardianin voittoon (ensimmäinen kuva), hän jatkoi vielä kolmella lisäpäivällä ja kolmella maratonilla. Siitä syntyi uusi 10 maratonia-10 päivää ME-aika 29 tuntia, 12 minuuttia ja 46 sekuntia, josta tulee keskimääräiseksi maratonajaksi 2.55.17. Jos Wardian juoksisi nuo 10 maratonia samalla paikkakunnalla ilman matkustusta, niin ennätys paranisi varmasti huomattavasti.

Nämä ovat sellaisia saavutuksia, että ei ole ihme kun Michael Wardiania tanssittaa (toinen kuva).

Dubain maratonilla juostiin kovaa

Getaneh Molla Dubain maalissa
Kuva: iaaf.org

Palataan vielä runsas viikko sitten eli 25.01.2019 juostuun Dubain maratoniin, niin mielenkiintoinen ja kovatuloksinen se oli. Minun piti kirjoittaa maratonista ennakkojuttu ennen Singaporen matkaani, mutta se tyssäsi siihen, että järjestäjien kisasivuilta ei löytynyt miesten ja naisten eliittisarjojen osallistujia. Syynä tähän voi olla se että kisajärjestäjät puolittivat rahapalkinnot, mikä saattoi johtaa monien kovien juoksijoiden pakittamiseen kisasta.

Ainoana kisaan liittyvänä juoksujuttuina löysin artikkelit Etiopian Guye Adolasta ja Sveitsin Tadesse Abrahamista. Jutun aikoihin Guye Adola oli kaikkien aikojen kovimman debyyttimaratonajan juossut mies. Adola juoksi Berliinissä vuonna 2017 Eliud Kipchogen perässä kakkoseksi huimalla debyyttiajalla 2.03.46. Adolan tavoitteena oli voittaa Dubaissa. Mies kuitenkin keskeytti kisan 27 kilometrin kohdalla. Tadesse Abrahamin tavoitteena oli taas viedä Mo Farahilta Euroopan maratonennätys 2.05.11. Hän ei onnistunut tässä, vaan jäi juoksussa 10:ksi ajalla 2.09.50.

Mutta Dubain maratonilla juostiin hurjia aikoja sekä miesten että naisten sarjoissa. Alla luettelo miesten maratonin seitsemän kärjestä.

1. Getaneh Molla Etiopia 2.03.34
2. Herpassa Negasa Etiopia 2.03.40
3. Asefa Mengstu Etiopia 2.04.24
4. Emmanuel Saina Kenia 2.05.02
5. Shifera Tamru Etiopia 2.05.18
6. Kelkile Gezahegn Etiopia 2.06.09
7. Adugna Takele Etiopia 2.06.32

Getaneh Mollan voittoaika oli ensinnäkin kisaennätys (entinen 2.04.00) ja toiseksi kaikkien aikojen paras debyyttiaika. Yllä mainittu Guye Adola menetti näin tämän ennätyksen Mollalle. Mollan loppuaika on lisäksi kaikkien aikojen kahdeksanneksi paras maratonaika, aika hurja suoritus debyyttimaratoonarilta. Toiseksi tullut Herpassa Negasa paransi maratonennätystään peräti yli viisi minuuttia ja hänen aikansa on kaikkien aikojen listalla nyt 10. Hurjaa tämä etiopialainen maratontaso. Kuriositeettina voisi vielä sanoa että vaikka Getaneh Molla kuittasi voitostaan 100 000 dollaria (aiemmin voitto 200 000 dollaria), niin se ei ole hänen suurin palkintorahansa. Viime vuoden helmikuussa Molla kääräisi Riyadhin puolimaratonin voitosta peräti 226 650 dollaria.

Ruth Chepngetich Dubain maalissa
Kuva: iaaf.org

Naisten puolella tehtiin myös kovia tuloksia. Kilpailuun lähti kovimmalla ennätysajalla Kenian Ruth Chepngetich 2.18.35. Erikoista on vielä että hän juoksi tämän ennätyksensä Istanbulissa vain kaksi kuukautta ennen Dubaita. Toinen osallistuvista naisjuoksijoista, jolla oli maratonennätys ennen Dubaita alle 2.20:n, oli Etiopian Worknesh Degefa 2.19.53. Ennakkosuosikit pitivät hyvin pintansa, sillä he veivät kisan kaksi kärkisijaa Ruth Chepngetichin voittaessa ajalla 2.17.08 ja Worknesh Degefan tullessa toiseksi ajalla 2.17.41. Lopulta neljä juoksijaa alitti 2.25:n ja he ovat:

1. Ruth Chepngetich Kenia 2.17.08
2. Worknesh Degefa Etiopia 2.17.41
3. Worknesh Edesa Etiopia 2.21.05
4. Waganesh Mekasha Etiopia 2.22.45

Ruth Chepngetichin voittoaika on luonnollisesti myös kisaennätys, sillä aiempi Etiopian Roza Bekelen viime vuonna juoksema kisaennätys 2.19.17 parani yli kahdella minuutilla. Ruth Chepngetichin voittoaika on myös kaikkien aikojen kolmanneksi paras aika Paula Radcliffen 2.15.25 ja Mary Keitanyn 2.17.01 jälkeen. Worknesh Degefa paransi ennätystään yli kaksi minuuttia ja hänen aikansa on kaikkien aikojen neljänneksi kovin.

Dubain maraton 2019 osoittaa että vaikka järjestäjät puolittivat palkintorahat tälle vuodelle, niin se ei estänyt reittiennätysten, omien ennätysten ja maailman huippuaikojen tekemistä. Etiopiasta ja Keniasta nousee uusia kykyjä kuin sieniä sateella ja he täyttävät kylläisten huippujen paikat välittömästi.