Valencia Marathon 2018
Kuva: valenciaciudaddelrunning.com
Valencian maraton juostaan jälleen ensi sunnuntaina 2.12.2018. Valencia on suosiotaan kasvattava paikkakunta Espanjassa, jossa juostiin viime maaliskuussa puolimaratonin MM-kisat ja jossa juostaan vuosittainen kaupunkimaraton. En tee tästä tarkempaa ennakkojuttua, kuten aiemmin monista kaupunkimaratoneista, mutta esittelen hieman maratonin yhteydessä olevaa Personal Best (PB)- projektia ja luettelen muutamia parhaita kisaan osallistujia.
Valencian maratonilla on tosiaan erikoinen PB-projekti, johon ilmoittautuneet maratoonarit voivat voittaa ylimääräiset 2000-4000 euroa tehdessään juoksussa oman ennätyksensä. Ehtona on, että osallistuja on ilmoittautunut projektiin ja hänen maratonennätyksensä viimeisen neljän vuoden ajalta on alle 2.20 (miehet) ja alle 2.45 (naiset). Vastaava projekti on myös puolimaratonin ja 10000 metrin juoksijoille. Jos nyt esimerkiksi mies parantaa maratonennätystään alle 2.20:n, niin hän saa 2000 euroa, alle 2.15:n, niin 3000 euroa ja alle 2.10:n, niin 4000 euroa. Naisille vastaavat uudet ennätysrajat ovat: alle 2.45:n, 2000 euroa, alle 2.36:n, 3000 euroa ja alle 2.28:n, 4000 euroa. Nämä kaikki ennätysrahat tulevat normaalien palkintorahojen lisäksi. Järjestäjät maksavat myös kaikille uusille PB-projektiin osallistujille 4 päivän majoitus- ja oleskelukustannukset juoksun ajaksi 4 tähden hotellissa. Aki Nummelahan juoksi vuosi sitten maratonennätyksensä 2.19.00 juuri Valenciassa, joten tuo PB-projekti sopisi hänelle enemmän kuin hyvin.
Sammy Kitwara
Kuva: PhotoRun.net
Valencian maratonin reittiennätykset ovat Kenian Sammy Kitwaralla 2.05.15 viime vuodelta ja Kenian Valary Jemeli Aiyabeilla 2.24.48 vuodelta 2016. Sammy Kitwara on mukana sunnuntaina ja hänen pahimpia kilpailijoitaan ovat Etiopian Leule Gebrselassie 2.04.02 ja Kenian Nobert Kigen 2.05.13. Myös Etiopian Jemal Yimer on yksi suosikeista, sillä hän juoksi kuukausi sitten puolimaratonin Valenciassa aikaan 58.33.
Naisten puolella reittiennätyksen haltija Jemeli Aiyabei ei ole mukana, mutta hänen tilallaan on muita kovia juoksijoita: Kenian Philomena Cheyech 2.21.22 ja viime vuoden voittaja Etiopian Aberu Zennebe 2.25.30. Etiopiasta on myös muita hyviä 2.25-2.26 juoksijoita: Meseret Mengistu Biru 2.25.58, Hayimanot Alemayehu Shewe 2.25.51 ja Tinbit Gidey Weldegebriel 2.26.48.
Sunnuntaina sitten nähdään kuinka Valencian maratonilla kävi.
Philomena Cheyech, Kuva: iaaf.org
perjantai 30. marraskuuta 2018
torstai 22. marraskuuta 2018
Thaimaa yllätti juoksijan
Leo Run for Child
Jälleen kerran, Thaimaa yllätti juoksijan, kuten talvi autoilijan, joka vuosi. Käytännössä minulle kävi niin että ilmoittautumiseni ensi viikonlopun Rayongin maratonille epäonnistui. Soitin juoksunjärjestäjille maanantaina, jolloin kuulin että 8000 juoksijan raja oli tullut täyteen ja juoksu siten suljettu uusilta yrittäjiltä.
Kuten autoilijat tietävät joka syksy viimeistään sääennustuksista että liukasta on tulossa, niin siitä huolimatta talvirenkaiden vaihdossa viivytellään. Minä olen tietänyt kokemuksesta jo parin vuoden ajan että Thaimaan juoksuihin täytyy ilmoittautua ajoissa, jotta pääsisi juoksemaan. Siitä huolimatta haluan jättää rekisteröitymisen mahdollisimman myöhään mukavuus-, kunto- ja sairaussyistä. Singaporen juoksu oli tietenkin poikkeus, koska minulla oli sinne jo matkalippu joka tapauksessa olemassa.
SVT Fun Run
Tapanani ei ole jäädä tuleen makaamaan, joten katsoin muita Thaimaan juoksuja ensi viikonlopulle. Ensimmäisen kuvan Leo Run for Child olisi ollut hyvä vaihtoehto, sillä se olisi juostu samaisessa Suan Rot Fai- puistossa, jossa juoksin edellisen juoksun lauantaina. Majapaikkakin olisi ollut nyt tiedossa. Soitettuani sinne ongelmaksi vain tuli että, yllätys, yllätys, juoksu oli jo täynnä. Samoin kävi yhdelle toisellekin juoksulle.
Kuullostaa aika erikoiselta, vai mitä. Milloin olet epäonnistunut Suomessa osallistumaan juoksukisaan syystä että tapahtuma on jo täynnä. Asia taitaa olla juuri päinvastoin, halukkaita juoksijoita joutuu etsimään kissojen ja koirien kanssa. Olisiko maiden juoksukulttuureissa näin suuri ero? Thaimaassa juoksu näyttää olevan nousevassa trendissä, kun taas Suomessa juoksijoita löytyy enää vain meissä huru-ukoissa. Vaikka henkistä halua olisikin, niin sopat, sohva ja some saavat suomalaisen sössimään tavoitteensa ja mielihalu sulaa kuin voinokare paistinpannussa. Lisäksi joukkuelajit vievät innokkaimmat liikkujat.
Recycle- juoksussa
Tällä hetkellä seuraava juoksu on vielä auki. Olen lähettänyt sähköpostia erääseen juoksutapahtumaan Victory Monumentin lähistölle, mutta vastausta ei ole vielä kuulunut. Toisen kuvan SVT- hupijuoksu olisi toinen vaihtoehto ja se juostaisiin lähellä Pattayaa Banglamungissa. Katsotaan, voiko sinne osallistua, vaikka mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus täällä Thaimaassa.
Tavoitteena olisi vielä 2-3 juoksua tälle vuodelle. Pidetään siitä vielä kiinni, kunnes gongi kumahtaa. Vaikka seuraavalle viikonlopulle ei löytyisikään juoksua, niin joulukuussa on vielä lukuisia muita mahdollisuuksia.
Jälleen kerran, Thaimaa yllätti juoksijan, kuten talvi autoilijan, joka vuosi. Käytännössä minulle kävi niin että ilmoittautumiseni ensi viikonlopun Rayongin maratonille epäonnistui. Soitin juoksunjärjestäjille maanantaina, jolloin kuulin että 8000 juoksijan raja oli tullut täyteen ja juoksu siten suljettu uusilta yrittäjiltä.
Kuten autoilijat tietävät joka syksy viimeistään sääennustuksista että liukasta on tulossa, niin siitä huolimatta talvirenkaiden vaihdossa viivytellään. Minä olen tietänyt kokemuksesta jo parin vuoden ajan että Thaimaan juoksuihin täytyy ilmoittautua ajoissa, jotta pääsisi juoksemaan. Siitä huolimatta haluan jättää rekisteröitymisen mahdollisimman myöhään mukavuus-, kunto- ja sairaussyistä. Singaporen juoksu oli tietenkin poikkeus, koska minulla oli sinne jo matkalippu joka tapauksessa olemassa.
SVT Fun Run
Tapanani ei ole jäädä tuleen makaamaan, joten katsoin muita Thaimaan juoksuja ensi viikonlopulle. Ensimmäisen kuvan Leo Run for Child olisi ollut hyvä vaihtoehto, sillä se olisi juostu samaisessa Suan Rot Fai- puistossa, jossa juoksin edellisen juoksun lauantaina. Majapaikkakin olisi ollut nyt tiedossa. Soitettuani sinne ongelmaksi vain tuli että, yllätys, yllätys, juoksu oli jo täynnä. Samoin kävi yhdelle toisellekin juoksulle.
Kuullostaa aika erikoiselta, vai mitä. Milloin olet epäonnistunut Suomessa osallistumaan juoksukisaan syystä että tapahtuma on jo täynnä. Asia taitaa olla juuri päinvastoin, halukkaita juoksijoita joutuu etsimään kissojen ja koirien kanssa. Olisiko maiden juoksukulttuureissa näin suuri ero? Thaimaassa juoksu näyttää olevan nousevassa trendissä, kun taas Suomessa juoksijoita löytyy enää vain meissä huru-ukoissa. Vaikka henkistä halua olisikin, niin sopat, sohva ja some saavat suomalaisen sössimään tavoitteensa ja mielihalu sulaa kuin voinokare paistinpannussa. Lisäksi joukkuelajit vievät innokkaimmat liikkujat.
Recycle- juoksussa
Tällä hetkellä seuraava juoksu on vielä auki. Olen lähettänyt sähköpostia erääseen juoksutapahtumaan Victory Monumentin lähistölle, mutta vastausta ei ole vielä kuulunut. Toisen kuvan SVT- hupijuoksu olisi toinen vaihtoehto ja se juostaisiin lähellä Pattayaa Banglamungissa. Katsotaan, voiko sinne osallistua, vaikka mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus täällä Thaimaassa.
Tavoitteena olisi vielä 2-3 juoksua tälle vuodelle. Pidetään siitä vielä kiinni, kunnes gongi kumahtaa. Vaikka seuraavalle viikonlopulle ei löytyisikään juoksua, niin joulukuussa on vielä lukuisia muita mahdollisuuksia.
sunnuntai 18. marraskuuta 2018
Recycle Run, Bangkok
Recycle Runin maalialue
Eilen avasin Thaimaan juoksukisat suunnitelman mukaisesti Suan Rot Fai- puistossa, Bangkokissa. Kyseessä oli Recycle Run ja matkoja 5,4 ja 10,7 km:lle yleisissä sarjoissa sekä miehille että naisille. Olen juossut Bangkokissa lukuisia kertoja sekä Lumpini Parkissa että Rama IX Parkissa, mutta kävin Suan Rot Fai- puistossa nyt ensimmäistä kertaa.
Menin perjantaina bussilla Bangkokista Ekamai- bussiasemalle ja sieltä Skytrainillä Mochit- asemalle, joka on BTS-linjan päätepysäkki. Kävelin siitä Chatuchak-puistoon, josta pääsi tiedustelujen jälkeen helposti viereiseen Suan Rot Fai-puistoon. Juoksunjärjestäjätkin olivat lupausten mukaisesti paikalla ja pääsin maksamaan juoksuni. Sain vain numerolapun ja ajattelin että edullinen 250 bahtin maksu kattaa vain sen. Seuraavana päivänä oli itse juoksutapahtuma, joka todisti sen että juoksu oli sananmukaisesti kierrätysjuoksu, sillä juoksun jälkeen tuli ruoan ja juomien lisäksi kierrätystavaraa: juoksumitali ja juoksupaita. Nopeimmat saivat vielä kierrätyspokaalit. Tämä kierrätystavara oli ilmeisesti tullut juoksunjärjestäjien ylijäämävarastoista, koska se oli aiemmista tämän vuoden Thaimaan juoksuista. Idea oli siten sama kuin aiemmin juoksemallani Pitak-Saipinin Minimaratonilla, josta kerroin etusivun tarinassa "Allah ja Batman". Erona oli vain se että mitalit ja pokaalit tulivat silloin juoksijapariskunnalta Pitak-Saipin.
Recycle Runin maalissa
Juoksumaksun jälkeen seuraava tehtävä oli löytää majoitus seuraavaksi yöksi. Kiertelin puiston vilkkaampaa puolta ja ajattelin että majoituspaikka löytyisi helpommin sieltä. Olin väärässä sillä pitkän kierroksen ja ruokailun jälkeen minulla ei ollut tietoa hotellista. Löysin kyllä yhden suuren hotellin, mutta yllätyksekseni se oli täynnä. Toinenkin uusi ja iso hotelli löytyi, mutta sen hinnat 2000-3000 bahtia huoneesta kuullostivat korkeilta muutaman tunnin unesta.
Niinpä palailin takaisin juoksupaikalle ja ajatuksissa kävi sama idea kuin alkuvuoden Rayongin juoksussa, nukkuisin tai torkkuisin muutaman tunnin ulkona puiston laidalla. Itikat hyökkäsivät myös päälle, joten uskoni helposta yöstä alkoi horjua. Onneksi paikalle tuli kaksi thaimiestä autolla ja heti alkoivat ihmettelemään, miksi nuokuin siellä keskellä yötä. Kerroin juoksusta ja majoitusongelmista, jolloin he alkoivat kertoa lähettyvillä olevasta halvasta ja hyvästä hotellista. En oikein ymmärtänyt suunnista, niin monta mutkaa kädet tekivät heiluessaan. Onneksi he lupautuivat ajamaan minut hotellin lähettyville, joka olisi alle kahden kilometrin päässä. Suunta oli se hiljaisempi puiston puoli, jossa en ollut käynyt.
Juoksijoita ravitsemassa itseään
Hotelliin päästyä ratkaisu osoittautui oivaksi, sillä hinta oli vain 350 bahtia ja huoneessa tarvittavat fasiliteetit: sänky, tuuletin ja vessa suihkuineen. Televisio oli jo plussaa. Hyvänä puolena asiassa on, että tulevilla reissuilla Suan Rot Faihin tiedän paikan jo ennestään. Nukkumaan pääsin kello puoli kahden jälkeen yöllä.
Aamuyöstä kello herätti minut kahden tunnin unen jälkeen ja kävelin siitä helposti takaisin juoksupaikalle, kun reitti oli tuttu. Porukkaa alkoi kerääntyä paikalle kiitettävästi, arviolta viitisensataa juoksijaa. Kympin juoksijat ammuttiin matkaan kello kuudelta ja meidät runsaan viiden kilometrin taivaltajat 15 minuuttia myöhemmin. Minulle juoksun alku oli tuttuun tapaan hidas ja jäykkä, mutta kun diesel-kone lämpeni siitä niin juoksin lopun mukavasti vauhtia parantaen. Jouduin puikkelehtimaan noin viiden metrin juoksubaanalla, sillä kaikki juoksijat kiersivät 2,6 kilometrin lenkkiä samanaikaisesti.
Juoksulogon edessä
Tullessani maaliin yritin katsoa sivussa olevaa kelloa saadakseni ajan itselleni. En ole käyttänyt pitkiin aikoihin kelloa juostessani ja olen näin järjestäjien armoilla. 5,4 kilometrin kellossa aika kyllä kävi, mutta sen digitaalisista numero-osista monet olivat pimeinä tai muuten epämääräisinä. Niinpä aikani jäi arvoitukseksi, mutta käteen tyrkättiin lappu kierrätystavaroita varten, joka osoitti minun olleen sijalla 12. Sain sillä jonkin värikkään thaikielisen juoksupaidan ja komean mitalin vuoden 2017 Ko Sametin puolimaratonilta. Hienoja pyttyjäkin olisi ollut saatavilla, mutta ne menivät nuoremmille ja nopeakinttuisimmille.
Juoksu oli avaukseksi ihan positiivinen kokemus ja tältä pohjalta jatketaan treenausta kohti seuraavaa viikonloppua, jolloin olisi vuorossa Rayongin maraton Ban Phessä. Sinne on vielä ilmoittautuminen ja juoksumaksu tekemättä, mutta kai se onnistuu huomenna tai viimeistään kisaa edeltävänä päivänä lauantaina.
Jos löydän Recycle Runin tulokset netistä, niin laitan ne tähän.
Recycle Runin maalissa
Juoksumaksun jälkeen seuraava tehtävä oli löytää majoitus seuraavaksi yöksi. Kiertelin puiston vilkkaampaa puolta ja ajattelin että majoituspaikka löytyisi helpommin sieltä. Olin väärässä sillä pitkän kierroksen ja ruokailun jälkeen minulla ei ollut tietoa hotellista. Löysin kyllä yhden suuren hotellin, mutta yllätyksekseni se oli täynnä. Toinenkin uusi ja iso hotelli löytyi, mutta sen hinnat 2000-3000 bahtia huoneesta kuullostivat korkeilta muutaman tunnin unesta.
Niinpä palailin takaisin juoksupaikalle ja ajatuksissa kävi sama idea kuin alkuvuoden Rayongin juoksussa, nukkuisin tai torkkuisin muutaman tunnin ulkona puiston laidalla. Itikat hyökkäsivät myös päälle, joten uskoni helposta yöstä alkoi horjua. Onneksi paikalle tuli kaksi thaimiestä autolla ja heti alkoivat ihmettelemään, miksi nuokuin siellä keskellä yötä. Kerroin juoksusta ja majoitusongelmista, jolloin he alkoivat kertoa lähettyvillä olevasta halvasta ja hyvästä hotellista. En oikein ymmärtänyt suunnista, niin monta mutkaa kädet tekivät heiluessaan. Onneksi he lupautuivat ajamaan minut hotellin lähettyville, joka olisi alle kahden kilometrin päässä. Suunta oli se hiljaisempi puiston puoli, jossa en ollut käynyt.
Juoksijoita ravitsemassa itseään
Hotelliin päästyä ratkaisu osoittautui oivaksi, sillä hinta oli vain 350 bahtia ja huoneessa tarvittavat fasiliteetit: sänky, tuuletin ja vessa suihkuineen. Televisio oli jo plussaa. Hyvänä puolena asiassa on, että tulevilla reissuilla Suan Rot Faihin tiedän paikan jo ennestään. Nukkumaan pääsin kello puoli kahden jälkeen yöllä.
Aamuyöstä kello herätti minut kahden tunnin unen jälkeen ja kävelin siitä helposti takaisin juoksupaikalle, kun reitti oli tuttu. Porukkaa alkoi kerääntyä paikalle kiitettävästi, arviolta viitisensataa juoksijaa. Kympin juoksijat ammuttiin matkaan kello kuudelta ja meidät runsaan viiden kilometrin taivaltajat 15 minuuttia myöhemmin. Minulle juoksun alku oli tuttuun tapaan hidas ja jäykkä, mutta kun diesel-kone lämpeni siitä niin juoksin lopun mukavasti vauhtia parantaen. Jouduin puikkelehtimaan noin viiden metrin juoksubaanalla, sillä kaikki juoksijat kiersivät 2,6 kilometrin lenkkiä samanaikaisesti.
Juoksulogon edessä
Tullessani maaliin yritin katsoa sivussa olevaa kelloa saadakseni ajan itselleni. En ole käyttänyt pitkiin aikoihin kelloa juostessani ja olen näin järjestäjien armoilla. 5,4 kilometrin kellossa aika kyllä kävi, mutta sen digitaalisista numero-osista monet olivat pimeinä tai muuten epämääräisinä. Niinpä aikani jäi arvoitukseksi, mutta käteen tyrkättiin lappu kierrätystavaroita varten, joka osoitti minun olleen sijalla 12. Sain sillä jonkin värikkään thaikielisen juoksupaidan ja komean mitalin vuoden 2017 Ko Sametin puolimaratonilta. Hienoja pyttyjäkin olisi ollut saatavilla, mutta ne menivät nuoremmille ja nopeakinttuisimmille.
Juoksu oli avaukseksi ihan positiivinen kokemus ja tältä pohjalta jatketaan treenausta kohti seuraavaa viikonloppua, jolloin olisi vuorossa Rayongin maraton Ban Phessä. Sinne on vielä ilmoittautuminen ja juoksumaksu tekemättä, mutta kai se onnistuu huomenna tai viimeistään kisaa edeltävänä päivänä lauantaina.
Jos löydän Recycle Runin tulokset netistä, niin laitan ne tähän.
sunnuntai 11. marraskuuta 2018
Thaimaan juoksutarjontaa marraskuulle
Recycle Run
Kuva: forrunnersmag.com
Thaimaassa juoksutreenit sivuohjelmineen sekä harrastukset ovat vieneet ajan niin tarkkaan, ettei päivityksiä ole tullut tänne vähään aikaan. Asiaan liittyy vielä totuttautuminen kuumaan ilmanalaan, joka vie aina alussa voimavaroja ja vaatii kunnon levot.
Siitä huolimatta ohjelma on pysynyt kasassa ja olen alkanut katsastaa tämän reissun ensimmäisiä kisastartteja Thaimaassa. Tavoitteena olisi juosta vielä 2-4 kisaa tämän vuoden puolella. Tuo tavoitehaarukka on hieman leveä, koska kokemuksesta tiedän että juoksuun osallistuminen on vaikeutunut täällä huomattavasti vuosien varrella. Ennen asia oli helppo, kun meni vain juoksupaikalle edeltävänä päivänä ja ilmoittautui ja maksoi kisan. Nyt ilmoittautumiset ja maksut ovat siirtyneet nettiin, jotka ovat yleensä vain thaikielisiä. Suurimmat kisat saattavat lisäksi olla loppuunmyytyjä jo viikko, pari ennen tapahtumaa. Näillä lähtökohdilla käy helposti niin, että aiottu kisa jääkin toteutumatta.
Katsoin alustavasti kaksi juoksukisaa marraskuulle. Ensimmäisen kuvan Recycle Run juostaan Suan Rot Fai- puistossa Bangkokissa ensi lauantaina 17.11.2018. Kisassa on vain yksi yleinen sarja miehille ja naisille sekä lasten sarjat, mutta se olisi sopivan rento tapahtuma avauskisaksi. Lisäksi en ole vielä juossut Suan Rot Fai- puistossa, joten siinäkin mielessä siinä olisi uutuudenhohtoa.
Toinen valitsemani kisa on jo tutumpi Rayong Marathon, joka juostaan Ban Phessä, Rayongissa sunnuntaina 25.11.2018. Olen juossut siellä useampana vuonna ja voittanut mm. 55- ja 60- vuotiaiden sarjat. Nytkin tulen osallistumaan 60- sarjaan, mutta sen voittamisesta ei ole pelkoa. Vuosi sitten olin suunnitellut tämän juoksun avauskisaksi, mutta valitettavasti sairastuin juuri ennen juoksua ja se jäi väliin. Yleensä olen sairastunut lähes joka reissu noin kuukauden sisällä maahantulosta johtuen ilmaston- ja bakteerikantojen muutoksesta. Vielä tätä ei ole tapahtunut ja toivottavasti se ei tule kaatamaan näitä matkan aiottuja avauskisoja.
Marraskuulle olisi ollut myös suuri Bangkok Marathon 18.11.2018, mutta valitsin pienemmän Recycle Run:in avauskisaksi. Joulukuussa olisi myös suurehko Thailand International Half Marathon, mutta luultavasti laistan senkin kisan. Olen juossut nämä suuret Bangkokin kisat molemmat kerran aiemmin ja se riittää ainakin toistaiseksi. Mutta joulukuulta pitäisi etsiä 1-2 kisaa myöhemmin, kunhan katsellaan ensin kuinka marraskuun kisoissa lopulta käy.
Thailand International Half Marathon 16.12.2018, Kuva: jogandjoy.com
Kuva: forrunnersmag.com
Thaimaassa juoksutreenit sivuohjelmineen sekä harrastukset ovat vieneet ajan niin tarkkaan, ettei päivityksiä ole tullut tänne vähään aikaan. Asiaan liittyy vielä totuttautuminen kuumaan ilmanalaan, joka vie aina alussa voimavaroja ja vaatii kunnon levot.
Siitä huolimatta ohjelma on pysynyt kasassa ja olen alkanut katsastaa tämän reissun ensimmäisiä kisastartteja Thaimaassa. Tavoitteena olisi juosta vielä 2-4 kisaa tämän vuoden puolella. Tuo tavoitehaarukka on hieman leveä, koska kokemuksesta tiedän että juoksuun osallistuminen on vaikeutunut täällä huomattavasti vuosien varrella. Ennen asia oli helppo, kun meni vain juoksupaikalle edeltävänä päivänä ja ilmoittautui ja maksoi kisan. Nyt ilmoittautumiset ja maksut ovat siirtyneet nettiin, jotka ovat yleensä vain thaikielisiä. Suurimmat kisat saattavat lisäksi olla loppuunmyytyjä jo viikko, pari ennen tapahtumaa. Näillä lähtökohdilla käy helposti niin, että aiottu kisa jääkin toteutumatta.
Rayong Marathon
Kuva: forrunnersmag.com
Toinen valitsemani kisa on jo tutumpi Rayong Marathon, joka juostaan Ban Phessä, Rayongissa sunnuntaina 25.11.2018. Olen juossut siellä useampana vuonna ja voittanut mm. 55- ja 60- vuotiaiden sarjat. Nytkin tulen osallistumaan 60- sarjaan, mutta sen voittamisesta ei ole pelkoa. Vuosi sitten olin suunnitellut tämän juoksun avauskisaksi, mutta valitettavasti sairastuin juuri ennen juoksua ja se jäi väliin. Yleensä olen sairastunut lähes joka reissu noin kuukauden sisällä maahantulosta johtuen ilmaston- ja bakteerikantojen muutoksesta. Vielä tätä ei ole tapahtunut ja toivottavasti se ei tule kaatamaan näitä matkan aiottuja avauskisoja.
Marraskuulle olisi ollut myös suuri Bangkok Marathon 18.11.2018, mutta valitsin pienemmän Recycle Run:in avauskisaksi. Joulukuussa olisi myös suurehko Thailand International Half Marathon, mutta luultavasti laistan senkin kisan. Olen juossut nämä suuret Bangkokin kisat molemmat kerran aiemmin ja se riittää ainakin toistaiseksi. Mutta joulukuulta pitäisi etsiä 1-2 kisaa myöhemmin, kunhan katsellaan ensin kuinka marraskuun kisoissa lopulta käy.
Thailand International Half Marathon 16.12.2018, Kuva: jogandjoy.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)