Kuva: runnersworld.com
Kirjoitin Michael Wardianista ensimmäisen kerran tänne blogiin 21.11.2015, jolloin vinkkasin Suomen kestävyysjuoksijoille sisäratamaratonin ME:istä. Miesten sisämaratonin ME oli tuolloin juuri Michael Wardianin nimissä ajalla 2.27.21. Sen jälkeen sitä on parannettu Armory NYC Indoor Marathon- juoksussa New Yorkissa kolme kertaa peräkkäisinä vuosina: Malcolm Richards 2.21.55 (2016), Chris Zablocki 2.21.48 (2017) ja uudelleen Malcolm Richards 2.19.01 (2018).
Michael Wardian on laajentanut maratonrepertuaariaan maantie- ja sisäratamaratoneista muillekin osa-alueille. Parhaimmillaan Wardian on juossut maantiellä maratonin aikaan 2.17.49, joka on hyvä pohja keskittyä ME:ihin mielikuvitusta käyttäen harvinaisemmissa maratoneissa. Niinpä tämä Arlingtonissa, Virginiassa asuva huhtikuussa 45 vuotta täyttävä vegaani on tehnyt maratonin ME:n lastenrattaita työntäen (lapsi ilmeisesti kyydissä) ajalla 2.42.21 vuonna 2007. Myöhemmin ennätys on parantunut aikaan 2.32.10 (Zac Freudenburg 2009) ja Wardian itsekin paransi aikaansa samaisessa juoksussa lukemiin 2.34.37.
Michael Wardian on tehnyt lisäksi maratonin ME:n juoksumatolla ajalla 2.23.58 vuonna 2004. USA:n Eric Blake on rikkonut tämän ennätyksen aikaan 2.21.40 vuonna 2006. Puolimaratonin Wardian on kipaissut juoksumatolla ME-aikaan 1.10.42 vuonna 2012 väliaikana, jossa yritti takaisin menettämäänsä maratonin ME:tä siinä onnistumatta. Tämäkin ennätys on rikottu, sillä englantilainen Adam Holland juoksi ajan 1.09.48 vuonna 2015. Tuo Wardianin ME-yritys ja samalla puolimaratonin ME on videolinkkinä tässä.
Michael Wardian on ennen kaikkea ultrajuoksija, joka on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin ultrajuoksuihin, kuten Marathon des Sables (kuusipäiväinen ja 251 km pitkä Sahara maraton), Himalyan 100 mile Stage Race ja Vermont 100 mile Endurance Run. Hänet on nimitetty USA:n yleisurheiluyhdistyksen toimesta vuosien 2008 ja 2009 ultrajuoksijaksi USA:ssa.
Video: runnersworld.com
Kun yhdistetään ultrajuoksu ja maraton, niin päädytään heti määrämaratoneihin ja maratonsarjoihin. Ehkä tunnetuin näistä sarjoista on World Marathon Challenge (WMC), jossa juostaan 7 maratonia 7:ssä päivässä 7:llä mantereella. Nämä seitsemän mannerta ovat: Aasia, Afrikka, Australia, Etelämanner, Etelä-Amerikka, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Vuonna 2017 Wardian juoksi WMC:n läpi ennätysajalla, jossa keskimääräiseksi maratonajaksi tuli 2.45. Ottaen huomioon peräkkäiset päivät ja matkustelun, niin se on kelpo aika.
Tänä vuonna WMC:n ohjelma oli: 31.1 Etelämanner (Novo), 1.2 Afrikka (Cape Town), 2.2 Australia (Perth), 3.2 Aasia (Dubai), 4.2 Eurooppa (Madrid), 5.2 Etelä-Amerikka (Santiago) ja 6.2 Pohjois-Amerikka (Miami). Michael Wardian yritti parantaa vuoden 2017 ennätysaikaansa, mutta yritys sortui hänen sanojensa mukaan siihen että kahdessa kisassa hän tunsi itsensä sairaaksi ja maraton otti hieman yli 3 tuntia. Mutta ei hätää, kun yksi yritys kaatuu niin uusi ennätys on tähtäimessä. Niinpä WMC:n päätyttyä Miamissa Wardianin voittoon (ensimmäinen kuva), hän jatkoi vielä kolmella lisäpäivällä ja kolmella maratonilla. Siitä syntyi uusi 10 maratonia-10 päivää ME-aika 29 tuntia, 12 minuuttia ja 46 sekuntia, josta tulee keskimääräiseksi maratonajaksi 2.55.17. Jos Wardian juoksisi nuo 10 maratonia samalla paikkakunnalla ilman matkustusta, niin ennätys paranisi varmasti huomattavasti.
Nämä ovat sellaisia saavutuksia, että ei ole ihme kun Michael Wardiania tanssittaa (toinen kuva).
Minulla oli kiireessä hieman lukusokeutta ja Wardianin sukunimi oli muuttunut Wardeniksi. Nyt olen korjannut virheen.
VastaaPoista