Huoltojoukon kanssa kävimme jo ensimmäisellä viikolla Yangonin satamassa, jossa huomasimme että sieltä lähtee lautta Dalaan 20 minuutin välein. Matka jäi tuolloin kuitenkin tekemättä tiukan aikataulun puristuksessa. Nyt kun minulla on aikaa, niin toteutin matkan tänään.
Dalan kylä sijaitsee Yangonin jokisuiston toisella puolella ja matka sinne lautalla ei kestä kauaa. Perillä otin heti pienten neuvottelujen jälkeen mopotaksin, koska sillä tavoin voi nopeasti kiertää ne paikat, jotka ovat turistille kiinnostavimmat. Näin kiersin paikallisen temppelin, tsunamikylän ja torin. Mopotaksi olisi vienyt vielä toiseen suurempaan temppeliin kauemmaksi kylästä, mutta olen nähnyt niitä tarpeeksi ja aikaa olisi kulunut vain hukkaan.
Tsunamikylä oli näistä minulle mielenkiintoisin. Tsunamihan iski Indonesian Sumatralta 2004 joulupyhien aikaan ja sen vaikutus levisi ympäristöön, etenkin Intian valtamerellä. Kuolleita tuli arviolta noin 250 000 ja lukuisia katosi jäljettömiin.
Pahimmin kärsineet maat olivat Indonesia, Sri Lanka, Intia ja Thaimaa. Myös muissa maissa tuli kuolleita ja kadonneita, joukossa Myanmar. Wikipedian mukaan virallinen kuolleitten luku Myanmarissa oli noin 70 ja epävirallinen luku 400-600. Jutellessani paikallisten kanssa he antoivat aivan toisenlaisia lukuja, oppaan mukaan jo Dalan kylässä olisi kuollut noin 2000 ihmistä. Varmaan nämä luvut ovat liioiteltuja turistin huomion saamiseksi, mutta toisaalta virallisetkaan luvut eivät välttämättä ole oikeita. Totuus lienee jossain välivaiheilla. Tsunamihan on myös suomalaisittain pahin rauhanajan onnettomuus, jossa kuoli 179 Thaimaassa oleskellutta turistia.
Dalan torissa ja temppelissä ei ollut juuri mitään näkemistä mitä ei olisi nähnyt muualla Kaakkois-Aasiassa. Ainoa ero on tietenkin alueen köyhyys ja alkukantaisuus, joka on esimerkiksi Thaimaata karumpi. Mutta mukavaa oli saada yleisnäkymä Myanmarin köyhimpiin alueisiin.
Taksiopas kertoi esimerkiksi että Dalan tsunamikylän asukkaat ovat bambukodeissaan niin köyhiä että hallitus joutuu tukemaan heitä. Erikoista tällaisista lähtökohdista oli se että paikalliset lapset eivätkä muutkaan kerjänneet rahaa, vaan elelivät omaa elämäänsä ja noteerasivat uteliaan turistitunkeilijan hymysuin. He elivät täyteläistä elämää rahasta ja rikkauksista välittämättä.
Omista suunnitelmista sen verran että olen maksanut hotellini tiistaille ja aion jatkaa kontraktia aina sunnuntaille 7.2 saakka. Inya-järven suunnitelmani kaatuivat siihen, että en löytänyt sieltä sopivaa majoitusta. Nykyhotellini hyvää sijaintia juoksupuiston ja WiFi- baarin suhteen ei kannata lähteä muuttamaan, siinä voi joutua jopa huonompaan tilanteeseen. Sunnuntaina muutan sitten Yangonin lentokentän lähettyville yhdeksi yöksi, koska lentoni Bangkokiin lähtee seuraavana aamuna kello 8.30. Eipähän tarvitse herätä niin aikaisin.
Mutta ennen sitä tulee vielä kirjoituksia Yangonin keskustasta.
Dalan kalastajaveneitä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti