Tänään satunnainen reissaaja on saapunut Iisalmeen ja luonnollisesti olen tutustunut kaupunkiin ja sen kuuluisimpiin nähtävyyksiin, vaikka ne osin tuttuja ovatkin. Iisalmi on elinvoimainen kaupunki ja sen menestyviä ja kansainvälisiä yrityksiä on esitelty usein valtakunnan lehdissä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Olvi, Ponsse (Vieremä) ja Genelec. Olvi taitaa olla suurin suomalaisomisteinen panimo, Ponsse on tunnettu tehokkaista metsäkoneistaan ja Genelec kauittimistaan. Muitakin menestyviä firmoja on, joten ne työllistävät hyvin paikallisia asukkaita.
Keskityin lähinnä kulttuuripuoleen ja silloin ei voi ohittaa Juhani Ahon museota Mansikkaniemessä. Se viettää tänä vuonna 60-vuotispäiviään ja olen vieraillut siellä ennenkin 1990-luvulla. Juhani Aho, alkuaan Johannes Brofeldt, syntyi 11. syyskuuta 1861 Lapinlahdella, mutta muutti jo vuonna 1865 vanhempiensa mukana Iisalmen pikkupappilaan Mansikkaniemeen, jossa isä Henrik Brofeldt toimi pappina. Juhani Aho asui pappilassa vuodet 1865-1876, jolloin siirtyi opiskelemaan Kuopioon ja ylioppilaaksi tulon jälkeen muutti Helsinkiin. Tämä sama pappila toimii nyt Juhani Ahon museona.
Papin pojaksi, tai ehkä juuri siitä syystä, Aho oli vikkelä mies Helsingissä ja tarkemmin Tuusulan kulttuuriyhteisössä. Hänen värikästä avioliittoaan taiteilija Venny Soldanin kanssa on puitu niin TV-ohjelmissa kuin elokuvissa. Viriili Aho teki lapsia niin vaimolle kuin myös vaimonsa siskolle Tilly Soldanille. Hänellä oli likeiset suhteet myös Elisabeth Järnefeltiin ja Minna Canthiin. Tälläinen boheemi elämä kiinnostaa TV-ohjelmien ja elokuvien lisäksi myös kirjailijoita, esimerkiksi Tarja Lappalainen ja Panu Rajala ovat kirjoittaneet hänestä elämäkerran.
Lisää Juhani Ahosta, hänen elämästään ja kirjoista voi lukea wikipedian artikkelista, joka on tässä.
Historiallisesti ehkä merkittävin tapahtuma Iisalmessa näyteltiin Suomen sodan aikaan 27.10.1808, jolloin käytiin Koljonvirran taistelu. Taistelussa Johan August Sandelsin johtamat perääntyvät ruotsalaisjoukot estivät venäläisten pääsyn salmen yli. Sandels on päässyt ansioistaan Olvin olutpulloon ja -tölkkiin. Kahakka on tullut tutuksi suomalaisille Vänrikki Stoolin tarinoista, joissa Sven Dufva- niminen sotilas jääräpäisesti puolusti siltaa kuolemaansa asti. Hieman yksinkertaiseksi, mutta urhoolliseksi kuvattu Dufva pääsi luonnollisesti myös elokuvan hahmoksi. Ei ole mikään yllätys, että elokuvan "Sven Tuuva" ohjasi iisalmelaissyntyinen Edwin Laine vuonna 1958.
On esitetty arveluja, että Sven Dufva olisi todellinen henkilö ja sellaiseksi on nimetty Lohjalla syntynyt Johan Zacharias Bång (1782-1845). Bång siirtyi sittemmin Pohjois-Ruotsiin Lyckseleen, jossa hän avioitui ja toimi suutarina. Myöhemmin tämä väittämä on kyseenalaistettu tutkijoiden toimesta, mutta kuka tietää...Jos väite pitää paikkansa, niin tarinanmukainen kuolema ei olisikaan oikea, vaan kyse olisi dramatisoinnista.
Koljonvirran taisteluiden paikalla on tänä päivänä suosittu camping-alue.
Kyllä täältä Iisalmesta olisi muutakin kerrottavaa, mutta ei liian suuria annoksia kerralla.
Albert Edelfeltin piirros Sven Dufvasta, Kuva: fi.wikipedia.org
Pieniä lisäyksiä Koljonvirta- ja Sven Dufva- osioon.
VastaaPoista