Minä olen viime viikkoina palannut bridgeharrastuksen pariin kotikunnassani Pyhäjärvellä. Muutaman viikon ajan on pelattu yhden pöydän eli kahden parin voimin, mutta tänään tiistaina saimme kasaan jopa kaksi pöydällistä ja pelasimme joukkuekisaa kahdella joukkueella. Runsaan 30- vuoden tauon jälkeen on ollut kiva palata vanhan harrastuksen pariin.
Vasemmalta: Risto Tikkanen, Jani Kauranen, Unto Koljonen ja Toni Nurmesniemi
Oma bridgen peluuni alkoi lukiossa 1970-luvulla kun taiteilija ja kuvaamataidonopettaja, jo edesmennyt Matti Korhonen opetti meitä lukiopoikia bridgen jaloihin saloihin. Niinpä kun sitten siirryimme Ouluun opiskelemaan, niin paikallisella upseerikerholla saattoi merkittävä joukko noin kymmenen pöydän pelaajaporukasta olla pyhäjärvisiä opiskelijoita. Se on pienelle paikkakunnalle hyvä saavutus. Tuon ajan pyhäjärvisistä nimistä muistan lisäkseni Jukka Leväpellon (vakiopartnerini), Kari Malisen, Olli Perkiön, Tuomo Tikkasen, Martti Laitisen, Heikki Castrenin, Juho Metsälän ja muitakin varmasti oli.
Vuosia myöhemmin Pyhäjärven lukio sai bridgelle uuden piristysruiskeen, kun opettaja Ari Kuuttola ryhtyi innostamaan lukiolaisia harrastuksen pariin. Harrastajakunta kasvoi aikaisempaakin suuremmaksi ja nämä pelaajat ovat saavuttaneet myöhemmin urallaan jopa SM-mitaleja. Tälle pohjalle syntyi oma kerho, Pyhäsalmen bridgeklubi, joka jatkaa edelleen ja oli pyörittäjänä tämänkin illan peleissä. Klubin sihteerinä ja yhteyshenkilönä toimii Toni Nurmesniemi. Kerho on järjestänyt viime kesinä myös kansallisen bridgeturnauksen Marjoniemen lomakylässä Pyhäjärvellä.
Tämän illan joukkueet olivat:
Joukkue 1: Matti Jantunen - Tuomo Tikkanen ja Unto Koljonen - Risto Tikkanen
Joukkue 2: Jani Kauranen - Toni Nurmesniemi ja Jukka Leväpelto - Aimo Tuoriniemi
Tasaisen ja tiukan kilvan voitti tällä kertaa joukkue 2.
Matti Niemi: Opi Bridgeä 2000-luvulla
Kuva: adlibris.com
Tässä ei ole jutun pituuden vuoksi mahdollisuuksia kirjoittaa bridgen säännöistä ja järjestelmistä, niin laaja-alaisesta ja monipuolisesta pelistä on kysymys. Bridgeä on syystä verrattu shakkiin, joka tapauksessa molemmissa peleissä saa aivosoluille tehokasta jumppaa. Mutta jos joku tunsi bridgekärpäsen purreen, niin älypelin saloihin voi tutustua esimerkiksi sukulaismieheni Matti Niemen kirjoittaman kirjan "Opi Bridgeä 2000- luvulla" avulla. Se on lyhennetty versio Niemen laajemmasta kirjasta "Bridgeä 2000- luvulla" ja se on erityisesti tarkoitettu bridgen peruskurssin oppikirjaksi ja itseopiskeluun.
Karkeana johdantona bridgeen voi mainita sen että peli muodostuu kahdesta vaiheesta: tarjouskierroksesta ja pelinviennistä. Ylimmän tarjouksen tehnyt pari saa pelin pelattavakseen ja yrittää saada sen kotiin. Vastustajapari pelaa tällöin puolustuspeliä ja yrittää kaataa pelinviennin hankkimalla siihen ns. pietejä. Mutta bridgekirjoista ja -oppaista vain tietoa kaivamaan. Se palkitsee.
Joopa joo, pelattiin parina Amin kanssa Oulussa 70-luvun lopulla. Sitten tuli bridgessä pitkä tauko. Tiistaina piti vähän muistella, mutta luonnollisella peruspelillä muutamaa notkahdusta lukuunottamatta tuli voitto kotiin. Ensi tiistaina voi jo yrittää hienostella.
VastaaPoista