Laem Sharoen Beach
Kuva: thailand-sea-review
Viikonloppuna tuli käytyä taas juoksukisassa kahden kuukauden tauon jälkeen. Kisareissusta kehkeytyi jälleen ikimuistoinen seikkailu, joka pysyy mielessä pitkään. Kohteena oli
Laem Sharoen Beach Rayongissa ja siellä juostava
Seaview Run for Ranger.
Kisa oli järjestäjänsä
Jog and Joyn sivuilla ja siellä pystyi ilmoittautumaan ja maksamaan kilpailun. Kuinkas ollakaan, minä olin tietenkin jälleen myöhässä ja rekisteröinti ehti sulkeutua. Onneksi Jog and Joy on kansainvälisin ja tunnetuin juoksunjärjestäjä Thaimaassa ja ymmärtää jatkaa rekisteröintiä, jos tarvetta ilmenee. Kaikki thaimaalaiset järjestäjät eivät tätä ymmärrä ja menettävät runsaasti juoksijoita ja sitä kautta rahaa. Niinpä webbisivuille tuli ajoissa ilmoitus että jälki-ilmoittautumisen voi tehdä vielä kisaa edeltävänä päivänä eli eilen lauantaina. Siitä oli helppo lähteä kisaan.
Lauantaina suuntasin sitten minibussilla Rayongiin ja kommellusten ketju jatkui. Ensimmäinen ällistys oli kun minibussi ei vienytkään tutulle bussiasemalle Rayongin keskustaan, vaan jätti uudelle bussiasemalle jo ennen sitä. No siitä selvisi uudella lisätaksikuljetuksella eteenpäin tutulle bussiasemalle. Sieltä yritin saada tietoa taksista, joka veisi minut Laem Sharoen Beachiin. Ihmeekseni kukaan taksinkuljettaja ei tuntenut moista uimarantaa ja neuvottelu jatkui. Sovintoon päästiin kun mainittiin vain Rayong Beach, jolle sitten lähdettiin kun arvelin että kaipa se tämä Laem Sharoen Beach on kun sen pitäisi olla vain vajaan kymmenen kilometrin päästä keskustasta.
Muutaman kymmenen minuutin kuluttua aloin epäillä reittiä ja kohta tulikin vastaan merkkejä
Ban Phesta, jossa olen käynyt lukuisia kertoja. Taksikuski ajoi minut Rayongin kaupungin ja Ban Phen väliselle uimarannalle, joka osoittautuikin pitkäksi. Ajattelin että täytyy ajaa Ban Phehen saakka ja palata sitten takaisin. Siitä tuli kahden tunnin ylimääräinen sightseeing, mutta onneksi minulla oli aikaa.
Kisojen palkintolava
Palatessani jälleen vanhalle bussiasemalle, kysyinkin Laem Sharoen Beachiä mopotaksilta. Aluksi oli jälleen ongelmia, mutta sitten asia ratkesi kun nimeksi sovittiin Laem Shaloen Beach. Olin unohtanut että yleensä thaimaalaiset sanovat r:n l:nä. Tomorrow sanotaan tomollow ja niin edelleen. Thaimaalaiset ovat tarkkoja ääntämisestä ja pienikin virhe aiheuttaa väärinkäsityksiä. Lisäksi thaikielessä on intonaatiolla suuri merkitys. Esimerkiksi sanoilla ma ja pa on monia merkityksiä äänen korkeudesta riippuen. Suomenkieli on harvinaisen tasapaksua ilman nousuja ja laskuja. Ei ihme että ymmärtämisongelmia syntyy.
Mopotaksi vei minut nopeasti oikealle rannalle ja jälki-ilmoittautuminen onnistui sutjakasti ja sukkelasti. Samalla kysyin lähettyvillä olevista hotelleista tai guest houseista, joissa voisin yöpyä ennen aamun juoksua. Virkailijat sanoivat että juoksureitin mukaisesti vain eteenpäin, sieltä niitä löytyy. Niinpä lähdinkin matkaan toiveikkaana. Muutaman majoituspaikan jälkeen usko alkoi hiipua, kun kaikki majapaikat olivat täynnä ja juuri tämän juoksutapahtuman takia. Viiden kilometrin jälkeen eteen tuli suuri hotelli ja menin innokkaana sisään. Kyllä, haluamani pieni vaatimaton huone olisi löytynyt, mutta sen hinta oli hieman vajaat 4000 bahtia eli noin 100 euroa. Siihen tökkäsi majoituksen etsintä ja valmistauduin jo henkisesti viettämään yöni ulkona juoksupaikka-alueella.
Pikatuloste ja osallistumismitali
Niinhän siinä kävi että ruokailun ja kahden suuren oluen vahvistamana taapersin takaisin juoksualueelle ja muutaman muun juoksijan tavoin asettauduin makuulle järjestäjien pöydille reppu päänalusena. Monet juoksijat tiesivät tilanteen ennakolta ja olivat varautuneet teltoilla, joita oli ripoteltu ympäri kisa-aluetta. Lopputuloksena sain lepuuttaa kroppaani, mutta unta en saanut hetkeäkään koko yönä, siitä pitivät huolta muutamat läpi yön askarrelleet äänekkäät työskentelijät.
Valmistautuminen kisaan oli siis puuttellisinta kaikista tähänastisista kilpailuista. Mutta luovuttaminen ei tullut mieleenikään, kun suurten vaikeuksien jälkeen olin kisapaikalle löytänyt. Siitä vain sinnillä matkaan runsaan kahdentuhannen muun minimaratonin taivaltajan kanssa. Myös puolimaratonille ja viidelle kilometrille oli paljon osallistujia. Sää oli hiostavan kuuma, joka toi omat vaikeutensa. Juoksuni sujui kohtalaisesti ja lopussa pystyin ohittamaan joitakin juoksijoita, vaikka omakin vauhti hidastui. Mutta totaalista sammumista ei tapahtunut, mitä pelkäsin valvotun yön jälkeen. Maaliintulon jälkeen omasta juoksusta sai pikatulostuksen nopeasti käsiinsä, kiitos numerolapussa olleen chipin. Juoksin M50-sarjassa ja olin siinä yhdeksäs ajalla 51.54. Kaikenkaikkiaan minimaratonille osallistui 2270 juoksijaa, joista olin 64.
Tulokset ovat
tässä.
Miesten puolimaratonin parhaat
Miesten minimaratonin parhaat
Minimaratonin parhaat, M50
