keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Seuraavat Portugalin juoksut

Corrida de Agradecimento ao Dador
Kuva: portugalrunning.com

Viimeiset päivät olen tuskaillut taas Portugalin juoksujen ilmoittautumisissa ja maksuissa. Kaksi Lissabonin juoksukisaa meni ohi, kun ilmoittautumisessa ja maksussa tuli ongelmia. Yksi kisa kaatui ilmoittautumiseen kun kaavake ei hyväksynyt Portugalin vero(sosiaali)numeroani, jonka pitäisi olla oikea ja virallinen. Seuraava juoksu tyssäsi sitten maksuvaiheeseen, kun se tarjosi paikallista Multibanco-verkkopankkia lukuisine koodeineen ja tunnuksineen. Varsinaista järjestäjien pankkinumeroa en löytänyt, joten en viitsinyt lähteä pankkiin asiaa ihmettelemään, kun online-maksujakin on olemassa.

Tällaista hyvää englanninkielistä ilmoittautumis- ja maksujärjestelmää online tarjoaa prozis.com-sivusto ja olen käyttänyt nyt sitä kaikissa Portugalin kisoissa, niin myös kahdessa tulevassa. Ilmoittautuminen sujuu jouhevasti ja maksu hoituu luottokortilla. Ainoa ongelma on se että kisat rajoittuvat ainoastaan niihin, jotka käyttävät prozis.comia. Portugalissa ja Lissabonissa on lukuisia muita juoksukisoja, jotka käyttävät omia menetelmiään, mutta toistaiseksi olen havainnut ne aivan liian vaikeiksi käyttää.

Corrida das Castanhas
Kuva: portugalrunning.com

Ensimmäinen kisa, johon olen onnistunut ilmoittautumaan on ensimmäisen kuvan Corrida de Agradecimento ao Dador ja se juostaan ensi sunnuntaina 3.11.2019 Parques das Nacoesissa, Lissabonissa. Paikka on sama, jossa sijaitsi Minimaratona de Lisboan maali, joten siinä mielessä se on meikäläiselle tuttu. Kisan nimi viittaa hyväntekeväisyysjuoksuun, mutta asia selvinnee sunnuntaina. Kisassa on myös veteraanisarja M60 eli juuri minulle sopiva. Juoksijoiden maksimimääräksi on ilmoitettu 600 juoksijaa eli sitä enempää ei oteta.

Toinen kisa, johon olen ilmoittautunut on Corrida das Castanhas ja se juostaan viikkoa myöhemmin 10.11.2019 Palacio Nacional da Ajudassa, myöskin Lissabonissa. Juoksun reitti kiertää viereisellä puistoalueella ja sillä on korkeuseroa lähes 200 metriä. Puisto on sama suuri Monsanton luonnonpuisto, jonka toisella laidalla teen lähes päivittäiset juoksulenkkini. Lissabon on tunnettu mäkisyydestään ja nyt sitä herkkua pääsee maistamaan kilpailumielessä. Tässä juoksussa sarjani tulee olemaan M55-64 vuotta. M65+ sarjakin olisi, mutta siihen pääsen vasta runsaan kahden kuukauden kuluttua.

Tässä ovat seuraavat juoksukisani Lissabonissa. Juostaan ne alta pois ja mietitään sitten tulevia koitoksia.

perjantai 25. lokakuuta 2019

Bernard Lagat - uskomaton ura

Lagat Kipchogen jäniksenä Wienin startissa
Kuva: ineos159challenge.com

12.10.2019 tapahtui urheilun historiaa, kun Kenian Eliud Kipchoge juoksi ensimmäisenä maratoonarina alle kahden tunnin Wienissä, Itävallassa. Ennätys on toki epävirallinen erikoisjärjestelyistä johtuen, mutta juoksu osoitti INEOS 1.59 Challengen ja Eliud Kipchogen moton todeksi: "No Human is Limited". Yhtenä poikkeusjärjestelynä oli 41 jänistä, jotka vetivät ja auttoivat Kipchogea hänen unelmassaan. Yksi näistä jäniksistä oli 44-vuotias Bernard Lagat, joka osallistui ensimmäiseen ja viimeiseen jänisryhmään Kipchogen luottomiehenä. Lagat toteuttaa itse No Human is Limited - filosofiaa tavoittelemalla ensi vuonna kestävyysjuoksijana kuudetta peräkkäistä olympiapaikkaa Tokiosta, tällä kertaa juuri maratonilla. Ja kuinka loistava ja pitkä kestävyysjuoksijan ura hänellä on jo takanaan. Se ansaitsee oman tarkastelunsa.

Bernard Lagat
Kuva: en.wikipedia.org

Bernard Lagat syntyi nandina Kapsabetissa, Keniassa 12.12.1974. Hän valmistui lukiosta vuonna 1994 ja aloitti opiskelut Jomo Kenyatta- yliopistossa Nairobissa vuonna 1996. Hän muutti kuitenkin jo samana vuonna USA:han Washingtonin yliopistoon, jossa oleskelivat ja vaikuttivat hänen maanmiehensä ME:ien tekijä Henry Rono (syntynyt myös Kapsabetissa v.1952) ja Michael Kosgei. Lagat voitti opiskellessaan USA:n yliopistomestaruuksia radalla ja valmistui yliopistosta vuonna 2000 tietotekniikan alalta.

Bernard Lagatin pitkä olympiaura alkoi myös vuonna 2000, kun hän osallistui Sydneyn olympialaisiin Kenian edustajana. Tuloksena oli pronssi 1500 metriltä. Lagat edusti Keniaa vuoteen 2004 asti ja hän saavutti olympiahopeaa 1500 metriltä Ateenasta 2004 ja samoin hopeaa samalta matkalta MM-kisoista Edmontonista vuonna 2001. Sisähalleissa hän voitti MM-hopeaa 1500 metriltä vuonna 2003 ja MM-kultaa 3000 metriltä vuonna 2004.

Vuodesta 2005 lähtien Bernard Lagat on edustanut USA:ta. Ehkä kovimmassa ratakunnossaan Lagat oli vuonna 2007, kun hän voitti MM-kultaa sekä 1500 metriltä että 5000 metriltä Osakassa. Tuossa 5000 metrin juoksussa tuli toiseksi muuan Eliud Kipchoge. Bernard Lagat voitti samaisilta matkoilta MM-hopeaa (5000 metriä) ja MM-pronssia (1500 metriä) kaksi vuotta myöhemmin Berliinissä. Lagat edusti USA:ta olympialaisissa vuonna 2008 Pekingissä, 2012 Lontoossa ja vuonna 2016 Rio de Janeirossa. Mitaleja ei näistä tullut, mutta hyviä pistesijoja, kuten Rion 5.sija 5000 metriltä. Sisähalleissa Lagat kilpaili 3000 metrillä, jossa hän saavutti MM-kultaa vuonna 2010 Dohassa ja vuonna 2012 Istanbulissa sekä MM-hopeaa vuonna 2014 Sopotissa.

Bernard Lagatin henkilökohtaiset ennätykset ovat kovat:

800 m 1.46.00 (2003 Berlin)
1000 m 2.16.18 (2008 Gateshead)
1500 m 3.26.34 (2001 Bryssel; Kenian enn.)
Maili 3.47.28 (2001 Rooma)
3000 m 7.29.00 (2010 Rieti; Amerikan enn.)
5000 m 12.53.60 (2011 Monaco; Amerikan enn.)
10000 m 27.49.35 (2016 Palo Alto; 40v. ME)
10 km 27.48 (2015 Manchester; 40v. ME)
Puolimaraton 62.00 (2018 Houston; 40v. Amerikan enn.)
Maraton 2.12.10 (2019 Gold Coast; 40v. Amerikan enn.)

Lagat maratonin ennätykseen Gold Coastissa
Kuva: runnersworld.com

Bernard Lagat siirtyi pidemmille matkoille suhteellisen myöhään. 10000 metrin debyytin hän juoksi vasta 1.5.2016 Palo Altossa, tehden ennätyksensä ja 40-vuotiaiden ME:n 27.49,35. Edellistä ennätystä piti hallussaan Suomen Martti Vainio ja ennätys parani peräti 51 sekunnilla. Debyyttimaratoninsa Lagat juoksi 4.11.2018 New Yorkissa, jossa hän oli maalissa 18. ajalla 2.17.20. Tämän vuoden heinäkuussa aika parani 2.12.10:een Gold Coastissa, Australiassa. INEOS 1.59 Challengen jänisroolin lisäksi Lagat osallistui samaan tehtävään myös vuonna 2017 Monzassa Breaking2- juoksussa.

Bernard Lagatin seuraava tavoite on USA:n olympiakarsinnat maratonilla 29.2.2020 Atlantassa. Kolme parasta valitaan Tokioon ja Bernard tavoittelee tätä vakavasti, sillä Tokion olympialaiset olisivat hänelle kuudennet olympiakisat. Se olisi uskomaton saavutus jo sellaisenaan. Ja INEOS 1.59 Challenge- juoksusta Bernard Lagat sai uutta kipinää tavoitteeseensa Eliud Kipchogen innoittamana.

Atlantan olympiakarsinnan aikaan Bernard Lagat on jo 45-vuotias, mutta Eliud Kipchogen sanoin: "No Human is Limited".

sunnuntai 20. lokakuuta 2019

EDP Maratona de Lisboa, Portugali

Tänään oli vuorossa suurin Portugalissa järjestettävä juoksutapahtuma eli EDP Maratona de Lisboa. Juoksussa oli kolme matkaa: maraton Cascaisista Praca do Comercio-aukiolle, puolimaraton Vasco da Gama-sillalta samaiselle aukiolle sekä minimaraton (8,5 km) Vasco da Gama-sillalta Parque das Nacoes-aukiolle. Juoksupäivään osallistui yhteensä kymmeniätuhansia juoksijoita.

Vasco da Gama Shopping Center

Eilen oli jo vuorossa juoksupaketin (T-paita ja rintanumero) nouto Centro Cultural de Belémistä, Praca do Imperion lähettyviltä. Minäkin menin paikalle ja näytin järjestäjien sähköpostia. Järjestäjät vaativat kuitenkin viivakoodilla esitettyä numeroa, jota minulta ei tietenkään löytynyt. Näytin henkilötodistusta, mutta nimellä omaa numeroa ei saanut. Lopulta järjestäjä antoi minulle pöydältä säälinumeron, jossa ei ollut nimeä eikä ajanottolaitetta. Sain osallistua juoksuun (minimaraton), mutta virallista aikaa en tulisi saamaan. Siihen oli tyytyminen. Myöhemmin illalla tutkin paremmin järjestäjiltä saamiani kuutta sähköpostia. Ja toden totta, yhdessä niissä oli liitteenä viivakoodinumero, mutta se piti löytää portugalinkielisestä s-postista, siinä olevasta liitteestä, jossa oli linkki jota klikkaamalla sai esiin sovellukset, joita valitsemalla pääsi avaamaan pdf-tiedoston. Liian monimutkaista minulle.

Juoksun jälkeen Oriente-asemalla

Aamulla lähdin sitten aikaisin metrolla Oriente-asemalle, jonka läheisyydessä olevan Vasco da Gaman Shopping Centerin edestä lähti busseja klo 7.30 alkaen Vasco da Gaman sillalle. Tulin paikalle kello kahdeksan maissa, mutta minulla ei ollut kiirettä ensimmäisiin busseihin, sillä lähtöstartti pamahti vasta kello 10.30 sekä minimaraton että puolimaratonin juoksijoille samanaikaisesti. Ensimmäinen pieni ongelma tuli kun kyselin järjestäjiltä repun säilytyksestä jättämällä se bussiin. Se ei kuulemma ollut mahdollista, joten menin takaisin metroasemalle ja jätin reppuni tallelokeroon. Sekään ei ollut mikään helppo tehtävä, mutta onneksi vieressä oli englantia puhuvia henkilöitä, jotka neuvoivat tallelokeron käytössä, johon tarvittiin kuitti ja siinä oleva numerokoodi. Palattaessa koodi oli naputeltava koneeseen ja maksettava mahdollinen lisämaksu, ennen kuin lokeron sai auki. Ei mikään helppo rasti tämäkään.

Yhdeksän jälkeen nousin bussiin, johon piti jonottaa jonkin aikaa. Bussi ajeli Vasco da Gaman sillan toiselle puolelle ja palasi sieltä takaisin sillalle ja starttipaikalle. Siihen tärväytyi vajaa tunti, mutta näkihän siinä maisemia Tejojoen molemmin puolin. Bussin jälkeen juoksijat ohjattiin omiin karsinoihinsa, puolimaratonin taivaltajat omaan ja minimaratonin juoksijat viereiseen lokeroon. Kävely starttiviivalle ei onnistunut, sillä minimaratonin kaista oli lähes täynnä vajaan kilometrin matkalta ennen starttiviivaa. Pujottelemalla pääsin etenemään vielä muutaman sadan metrin, mutta sitten jämähdin paikalleen runsaat puoli kilometriä ennen lähtöviivaa. Enää ajanottolaitteen puute ei harmittanut, sillä tiesin että tästä ei tulisi mitään kunnon juoksukisaa. Minulta meni sitten runsaat viisi minuuttia startista ennen kuin pääsin lähtövaatteen alle ja senkin jälkeen meni vielä noin 2-3 kilometriä, kunnes pystyin juoksemaan vapaasti. Suurin joukko oli juuri minimaratonilla ja heitä oli varmaankin enemmän kuin sallitut (rajatut) 15 000 juoksijaa. Mukava siinä oli kuitenkin jolkotella ja nauttia ryhmäjuoksun ihanuudesta.

Reijo Honkanen maratonin maalissa

Saavuttuani maaliin Parque das Nacoes-aukiolle näin maalikellossa ajan 55.35. Kymmenisen minuuttia tuhraantui lähtöviivan tavoitteluun ja sen jälkeiseen pujotteluun. En myöskään ottanut kaikkea irti juoksussa, josta en saisi virallista nettoaikaa. Mutta viiden minuutin kilometriaika olisi ollut siitä huolimatta tiukassa, vaikka normaalin juoksukisan olisin saanutkin aikaan.

Jo lauantain numerohaussa tapasin kolme kuopiolaista maratoonaria, jotka osallistuivat koko maratonin taivaltamiseen. Yksi heistä on kuvan Reijo Honkanen, joka on vanha tuttu juoksukaverini Torreviejasta vuodenvaihteessa 2014/2015. Niinpä ryntäsinkin heti oman juoksuni päätyttyä metrolla Praca do Comercio-aukiolle vastaanottamaan suomalaismaratoonareita. Reijo tulikin pian hymyillen vastaan ja hän oli päässyt maaliin ajassa 3.57 ja risat, mikä on hyvä aika sillä se sisältää lopussa kävelyosuuksia krampanneen jalan takia. Reijo kertoi että tämä oli hänen 50. maratoninsa ja samalla viimeinen. Juoksua Reijo ei kuitenkaan jätä, vaan kisat lyhenevät puolimaratoniin ja sitä lyhyemmille matkoille. Edellisen maratoninsa Reijo sanoi juosseensa parisen vuotta sitten Pariisissa, joten maratoniin valmistautumiset vievät runsaasti aikaa. Lyhyemmät matkat mahdollistavat tiheämmän kisarytmin.

Maratonista ja minimaratonista toivuttiin tankkaamalla iso tuoppi Super Bock- olutta viereisessä katukahvilassa. Kylläpäs se maistui.

Viralliset tulokset: maraton tässä, puolimaraton ja minimaraton ovat tässä. Annemari Kiekara voitti naisten maratonin sarjan N40 ajalla 2.51.26.

sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Corrida do Aeroporto, Lissabon

Lähtö- ja maalialue

Tänään oli vuorossa toinen Portugalin juoksu eli Corrida do Aeroporto Lissabonin lentokentällä. Kisakeskuksena toimi lentokentän rahtiterminaali. Kävin jo eilen paikalla noutamassa T-paidan ja juoksunumeron, niin minulla oli tänä aamuna enemmän aikaa saapua paikalle, jossa 10 kilometrin startti tapahtui kello 10. Numeron ja T-paidan nouto sujui kivutta näyttämällä henkilöllisyystodistusta ja sähköpostin varmistusta ilmoittautumisesta.

Juoksu oli suosioltaan Estorilin kisan luokkaa, osallistujia lienee yhteensä tuhatkunta, ainakin numeroita oli yli tuhannen. Järjestelyt pelasivat erittäin hyvin ja tehokkaasti, kuten Estorilissakin. Juoksijoita nouti rintalappujaan vielä hetki ennen starttia, mutta pitempiä jonoja ei syntynyt ja kaikki ehtivät juoksuun mukaan.

Juoksijoita maalialueella

Ennen 10 kilometrin kisaa oli lukuisia startteja nuoremmille lapsille. He suorittivat maalialueella muutaman sadan metrin kisansa. Vähän ennen kello kymmentä päästiin starttiviivalle suoraan, sillä tässäkin kisassa oli käytössä sähköinen ajanotto, jossa ajanottoanturi oli kiinnitetty juoksunumeroon. Mitään rekisteröintejä ei tarvittu. Sisätiloja suihkuineen tai wessoineen ei ollut käytössä, mutta järjestäjät olivat toimittaneet paikalle kymmenkunta liikkuvaa toilettia, jotka riittivät hyvin. Peseytymään ei päässyt, mutta sen pystyi tekemään kotioloissa kämpillä. Hikiset kisavaatteet vaihdettiin vain uusiin kuiviin ja ei kun menoksi.

Podium nopeimmille

Viereisen kuvan podiumille minulla ei ollut mitään asiaa, vaikka juoksussa oli sarja myös 60-vuotiaille. En tiedä vielä sijoitustani, mutta saavuttuani maaliin kello näytti aikaa 53.12 eli yli minuutin hitaampaa kuin Estorilissa. Juoksukunnon suunta näyttää olevan väärä eli vauhti sen kuin hidastuu. Tämä ei ole minulle suuri yllätys, sillä kropan yleiskunto ja jatkuva väsymystila on viestinyt tähän suuntaan. Mutta kun kärkisijat eivät ole maailman tärkein asia, niin silloin pitää nauttia osallistumisesta ja juoksun jälkeisestä hyvästä olosta. Se on aina ruhtinaallinen ja palkitseva sijoituksesta riippumatta. Juoksijat kyllä tietävät mitä minä tarkoitan.

En löytänyt vielä virallisia tuloksia netistä, mutta laitan ne heti tähän, kunhan ne vain sinne ilmaantuvat. Viralliset tulokset ovat tässä. Aikani oli tosiaan 53.12 ja olin sillä M60-sarjan sijalla 9.

Sitten vain valmistautumaan ensi viikonlopun suuren tapahtumaan EDP Maratona de Lisboaan, jossa juoksen minimaratonin eli 8,5 kilometriä.  

keskiviikko 9. lokakuuta 2019

Kipchogen toinen yritys Wienissä

Eliud Kipchoge
Kuva: runnersworld.com
Anadolu Agency/Getty Images

Kenian Eliud Kipchogen toinen yritys alittaa epävirallisesti maraton alle 2 tunnin lähestyy. Kysymys on INEOS 1.59 Challenge- projektista ja ajankohdaksi varmistui jo kesällä aikaikkuna 12-20.10.2019 ja tapahtumapaikaksi Wien, Itävallassa (katso juttu "Kipchogen 2 tunnin alitusyritys Wienissä" 29.6.2019). Eliud Kipchogen ensimmäinen yritys alittaa epävirallisesti 2 tuntia maratonilla tapahtui Monzan F1-radalla toukokuussa 2017 (Breaking2) ja alitus jäi 26 sekunnin päähän ajalla 2.00.25. Nyt Kipchoge sanoo olevansa valmiimpi niin fyysisesti kuin henkisesti 2 tunnin alitukseen.

Wien valikoitui tapahtumapaikaksi monesta syystä, joita on lueteltu tuossa kesäkuun jutussa. Tärkeimmät syyt ovat sopiva lämpötila 7-14 astetta, ilman kosteus alle 80% ja pannukakun tasaisuus (korkeuseroa vain 2,6 metriä). Joustavalla aikaikkunalla pyritään ehkäisemään sateet ja tuulet. Uutena asiana verrattuna Monzan yritykseen on se että nyt juoksureitin varrelle pyritään saamaan jopa 250000 katsojaa kannustajaksi kun Monzassa heitä oli vain kourallinen ja vain lyhyellä osalla rataa. Sillä on varmasti suuri ja innostava vaikutus Kipchogen suoritukseen.

Muilta osin Wienin ennätysyritys noudattelee Monzan epävirallisuutta esimerkiksi vauhdinpitäjien ja tankkauksen suhteen. Tankkaus tapahtuu vauhdissa pyörillä (tai mopedeilla) ja vaihtuvia vauhdinpitäjiä on noin 30, kuten Kipchogen harjoituskaverit Victor Chumo (puolimaraton 60.03) ja  Augustine Choge (5000 metrin kultamitalisti Kansainyhteisön kisoissa) sekä 5000 metrin olympiamitalisti Paul Chelimo, puolimaratonin EE:n omistaja Julien Wanders, 2.07.12 maratoonari Philemon Kacheran, Osakan 2007 kaksinkertainen MM radalta, Bernard Lagat ja viimeisten tietojen mukaan myös Norjan Ingebrigtsenin veljekset, Henrik, Filip ja Jacob. Aikamoista juoksumenestystä ja -kokemusta vauhdinjakoon.

Eliud Kipchoge on myös kiristänyt harjoitteluaan Wienin juoksun alla. Valmentaja Patrick Sangin johdolla Kipchoge on harjoitellut Kenian leirillään Kaptagatissa 200-230 kilometriä viikossa, kun vastaava määrä oli ennen kevään Lontoon maratonia 190-210 kilometriä. Sillä lähestytään jo Pekka Päivärinnan ja Kaarlo Maaningan huippukilometrejä. Lisäksi Kipchogen kengänvalmistaja Nike on kehittänyt kuuluisaa Vaporfly 4%:n kenkää niin että uuden kengän ZoomX Vaporfy Next%:n sanotaan olevan 15 grammaa kevyempi ja sen väitetään vähentävän 75% kosteudesta ja hiestä aiheutuvaa lisäpainoa. Näillä ominaisuuksilla kengän väitetään parantavan tulosta 5%:lla entisen 4%:n sijaan. Ajallisesti Kipchogen tarvitsee juosta vain 0,36 % nopeammin kuin Monzassa alittaakseen 2 tunnin, joten näillä asioilla on merkitystä.

Kipchoge matkalla Wieniin
Kuva: twitter.com

H-hetki lähestyy. Eliud Kipchoge lensi Keniasta tukijoukkoineen Wieniin maanantaina 7.10. Wien valittiin aikoinaan juoksupaikaksi myös sen vuoksi että sen ja Kenian välinen aikaero on vain yksi tunti, mikä helpottaa sopeutumista. Samalla sääolosuhteista tiedetään jo sen verran että alkuperäinen kahdeksan päivän aikaikkuna on supistunut kolmeksi päiväksi 12-14.10 tavoitepäivän ollessa lauantai 12.10. Tänään 9.10 pitäisi tulla uutta tietoa ja vahvistusta siitä onko 12.10 lopullinen juoksupäivä. Kun juoksupäivä on vahvistettu, niin päivää ennen sitä päätetään starttiaika, jonka aikaikkuna on 5-9 am eli aamulla paikallista Itävallan aikaa. Tätä päätöstä kannattaa seurata tarkasti, ettei juoksu jää näkemättä.

Tapahtumalle on oma YouTube-kanava, jonne on luvattu ajantasaista livestriimiä. Tämä youtube-kanava on tässä. Toivottavasti sinne pääsee aikanaan ilman kirjautumista. TV:kin tapahtumaa voi seurata, jos jokin kanava sen tarjoaa. Sitten vain jännäämään, josko Kipchoge onnistuu yrityksessään alittaa 2 tunnin raja. Itse uskon 2 tunnin alitukseen, mutta viikonloppuna ollaan viisaampia tämän asian suhteen. Viimeisiä uutisia juoksutapahtumasta kannattaa seurata INEOS 1.59 Challenge- projektisivuilta, jotka ovat tässä.

Ei muuta kuin go, Kipchoge, go!  

tiistai 1. lokakuuta 2019

Jälleen vaikeuksia ilmoittautumisissa

Tutustuminen Portugalin juoksutarjontaan ja ilmoittautumisprosessien opiskelu jatkuvat. Mainitsin jo 12.9.2019 päivätyssä jutussa, että ilmoittautuminen ei ole helppoa etenkin portugalinkielisten webbisivujen takia. Lisäksi lankesin jo Thaimaasta tuttuun virheeseen eli yritin pariin juoksuun liian myöhään eli viikko ennen kisaa, jolloin netti-ilmoittautuminen oli jo suljettu. Niinpä minulta on jäänyt nyt väliin viime viikonlopun kisa ja ensi viikonlopun kisa, vaikka ne olisivat olleet Lissabonissa ja siten ns. kotiseudulla.

Corrida do Aeroporto, juoksureitti
Kuva: corridadoaeroporto.com

Mutta ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin. Olen onnistunut nyt ilmoittautumaan kahteen kisaan: Corrida do Aeroporto 13.10.2019 ja Lissabonin maratonin yhteydessä juostava EDP Minimaratona 20.10.2019. Ilmoittautumisia helpotti se että näiden kisojen webbisivut olivat myös englanniksi, mikä oli huomattava parannus portugalinkielen kanssa taistelevalle noviisille.

Corrida do Aeroporto juostaan nimensä mukaisesti Lissabonin lentokentän ympäristössä. Ensimmäisessä kuvassa on esitetty 10 kilometrin kisareitti (etäisyydet annettu maileina). Kilpailun keskuksena toimii lentokentän rahtiterminaali. Ilmoittautumisen yhteydessä laitoin myös syntymäaikani ja sähköpostiini tulleessa vahvistuksessa ilmeni että kilpailen sarjassa M60 eli veteraanisarjatkin on huomioitu. Kisa juostaan sunnuntaiaamuna kello 10 eli juuri sopivaan aikaan, niin ettei koko päivä tuhraannu juoksutapahtumaan.

EDP Maratona de Lisboa
Kuva: portugalrunning.com

Toinen kisani eli Lissabonin maraton viikkoa myöhemmin onkin sitten todella suuri kansainvälinen tapahtuma, johon odotetaan kymmeniätuhansia juoksijoita. Tapahtumassa kisataan kolmella eri matkalla: maraton, puolimaraton ja minimaraton (8,5 km). Maratonille on 7500 juoksijan katto ja puolimaratonille ja minimaratonille molemmille 15000 juoksijan katto.

Maratonin reittiä sanotaan yhdeksi kauneimmista maailmassa, sillä se kulkee Cascaisista pitkin Atlannin ja Tejojoen rantoja maaliin Praca do Comerciolle. Puolimaratonin startti on Vasco da Gaman sillalta ja päättyy samaan paikkaan kuin maraton. Meikäläisen kisa eli Minimaraton lähtee myös Vasco da Gaman sillalta, mutta päättyy Parque das Nacoesille. Maraton starttaa sunnuntaiaamuna 20.10 kello 8 ja puolimaraton ja minimaraton samaan aikaan kello 10.30. Koska juoksujen startit tapahtuvat eri paikoissa kuin missä maali sijaitsee, niin lähtöpaikoille on järjestetty bussikuljetukset.

Kun ilmoittautumiset on saatu järjestettyä näihin kahteen kisaan, niin nyt ei olekaan muuta tehtävää kuin yrittää päästä mahdollisimman hyvään kuntoon. Se on vähintään yhtä vaativa tehtävä kuin nämä ilmoittautumisprosessit. Mutta kuinka se Pierre de Coubertin sanoikaan lohduttavasti: tärkeintä ei ole voitto vaan osallistuminen.