lauantai 29. syyskuuta 2018

Kauniston maraton 2018

Mauri Volama, 796. maraton

Tänään oli vuorossa tuttu juoksu naapurikunnassa Haapajärvellä eli Kauniston maraton. Olen juossut tämän kisan muistaakseni kolme kertaa aiemmin, joten kilpailu ja reitti olivat tuttuja. Joissakin ennakkotiedoissa kisa oli sijoitettu Ronkaalan urheilualueelle ja uudelle reitille upouuden uimahallin yhteyteen. Olisiko uimahalli ja sen palvelut vielä keskeneräisiä, sillä Kauniston maraton juostiin kaikesta huolimatta entisessä ympäristössä kisakeskuksenaan Kauniston talo. Ensi vuonna kisa kuitenkin lienee jo Ronkaalan urheilualueella.

Myös kilpailtavat matkat olivat entiset: 7 kilometriä (1 kierros), puolimaraton (3 kierrosta) ja maraton (6 kierrosta). Otin tuttuun tapaan lyhimmän matkan.

Kisassa tapasin monen muun juoksijan lisäksi kuvien kovat määrämaratoonarit Mauri Volaman Häjyistä ja Alpo Vornasen Kiuruveden Urheilijoista100mc:n 100+ listan mukaan Mauri Volama juoksi tänään 796. maratoninsa ja Alpo Vornaselle maraton oli 275. Volama on tällä hetkellä listan kuudes ja Vornanen listan 45. Kuten aiemmasta jutusta maailman 300+ maratoonareista selviää, Volama pääsee tälle listalle ja on siellä kesäkuun lopulla sijalla 56.

Alpo Vornanen, 275. maraton

Kauniston maraton näyttää muutenkin olevan 100+ maratoonarien suosiossa. Mikäli ymmärsin oikein kenttäkuulutuksesta ja ilmoittautumislista pitää paikkansa, niin Kauniston maratonilla oli mukana seuraavat 100+ maratoonarit Mauri Volaman ja Alpo Vornasen lisäksi:  Väinö Lappalainen Iisalmesta, Reijo Naalisvaara Häjyistä, Seppo Komulainen Sukevalta, Antero Holma Alahärmästä, Olavi Kuja-Lipasti Häjyistä, Kjell Sundell Häjyistä ja Heikki Kivelä Kälviältä. Muitakin saattoi olla.

Juoksuilma oli puoliaurinkoinen, mutta syksyisen viileä, noin 7-8 astetta, mitä vielä tuulenpuuskat kylmensivät. Juoksu meni minulta odotetun kankeasti. Viimevuotinen aika huononi vajaalla minuutilla tulokseen 34.09 ja sillä irtosi neljäs sija M50-sarjassa. Sateet ja viileät säät ovat vähentäneet harjoittelua ja varsinkin nopeusharjoittelua, joka olisi erinomaisen tärkeä seikka ikääntyvälle kuntoilijalle. Täytyy yrittää parantaa asiaa viimeistään Thaimaassa, kunhan tästä taas päästään auringon ja lämmön äärelle. Kylmä kangistaa ja pimeys lannistaa, huono siitä on ponnistaa ja pinnistää.

Laitan tuohon alas pikatulokset M50-sarjan 7 kilometriltä. Kauniston maratonin laajemmat, viralliset tulokset tulee tähän, kunhan ne ilmestyvät. Ennakkotietona jo kuitenkin se että kisassa oli mukana kovia juoksijoita. Miesten 7 kilometrin nopein oli Nivalan Urheilijoiden mainio estemies Miika Tenhunen ja naisten vastaavalla matkalla kisasi 2.38 maratoonari Johanna Kykyri. Hänen miehensä, 30 minuutin kympin menijä Petri Kykyri ja tyttärensä Melissa Kykyri juoksivat puolimaratonin. Mutta tarkemmat tulokset myöhemmin.

Viralliset tulokset ovat tässä.


M50-sarjan 7 kilometriä, tulosliuska


torstai 27. syyskuuta 2018

Maailman 300+ maratoonarilistan päivitys

Veikko Ollila
Kuva: 100mc.fi

Japanilaisen Takatoshi Yoshinon ylläpitämä maailman 300+ maratoonarien uusi päivitetty versio löytyi suomalaisen nettijulkaisun ultrajuoksu.fi:n sivuilta. Kahdesti vuodessa (30.6 ja 31.12) julkaistava lista kertoi nyt tilanteen 30.6.2018.

Kärjessä lista elää maratonmäärissä, mutta järjestys pysyy aika vakiona. Top-10:ssä oli tapahtunut yksi sijoitusmuutos, kun yhdeksäntenä ollut Hollannin Willem Mutze kipusi yhden sijan kahdeksanneksi. Top-10:ssä on edelleen kaksi suomalaista: Kalevi Saukkonen toisena ja Hans Mannsten kymmenentenä.

Sadan parhaan joukkoon pääsee yhteensä kuusi suomalaista, edellisten lisäksi Miikka Bäckström 33. (nousua 1 sija), Ritva Vallivaara-Pasto 39. (nousua 2 sijaa), Mauri Volama 56. (laskua 5 sijaa) ja kuvan Veikko Ollila 59., jolla on nousua eniten suomalaisista edelliseen listaan verrattuna eli 10 sijaa.

Alla vielä Top-10:n maratoonarit, maratonmäärät ja maratonien lisäys ajalla 1.1.2018-30.6.2018.

1. Christian Hottas Saksa 2691 +57
2. Kalevi Saukkonen Suomi 2221 +41
3. Sigrid Eichner Saksa 2107 +22
4. Larry Macon USA 2046 +154
5. Horst Preisler Saksa 1806 +0
6. Jim Simpson USA 1792 +38
7. Toshiko Watanabe Japani 1706 +1
8. Willem Mutze Hollanti 1619 +49
9. Hans-Joachim Meyer Saksa 1618 +0
10. Hans Mannsten Suomi 1445 +42

Kahdella TOP-10-maratoonarilla ei ole tullut enää yhtään uutta maratonia, nimittäin saksalaisilla Horst Preislerilla (viimeinen päivitys 6.1.2013) ja Hans-Joachim Meyerillä, joka on lopettanut äskettäin tai pitää sitten juoksutaukoa. Sitä vastoin USA:n Larry Macon on juossut puolessa vuodessa peräti 154 maratonia eli maratonin lähes joka päivä. Saksan Sigrid Eichner on paras nainen 3. sijalla ja Japanin Toshiko Watanabe toinen naisista 7. sijalla. Suomen Ritva Vallivaara-Pasto on edelleen naisten listan kuudes 39.sijalla.

Ultrajuoksu.fi:n sivuilta löytyvä maailman 300+ lista on tässä. Timo Marjomäen ylläpitämää Suomen 100+ listaa päivitetään viikoittain ja sen tämänhetkinen tilanne on tässä. Suomen listalta näkee että maailman 300+ listalle pääsee tällä hetkellä 36 suomalaista maratoonaria.

lauantai 22. syyskuuta 2018

Eliud Kipchogen ME viipaloituna

Eliud Kipchoge
Kuva: en.wikipedia.org

Palataan vielä Eliud Kipchogen kovaan maratonin ME:hen 2.01.39 noin viikko sitten Berliinissä. ME parani kokonaisen minuutin ja 18 sekuntia, suurin ennätyshyppy 50 vuoteen. Kipchogella oli eväät juosta ME jo aiemmin, mutta vuoden 2015 Berliinin voitossa juoksukengän sisäpehmusteet tulivat ulos kesken juoksun ja vuoden 2017 Berliinin voitossa sade pilasi osittain ennätysyrityksen. Vuoden 2016 Lontoon maratonin voitossa (2.03.05) ennätys meni vetoavun puuttumiseen ja kyttäilyyn 30 kilometrin jälkeen ja huhtikuussa tänä vuonna Lontoossa lähdettiin kuumissa olosuhteissa liian kovaa liikkeelle. Mutta nyt kaikki tuntui natsaavan ja Kipchoge pääsi näyttämään todellisen kuntonsa. Viipaloidaan vähän tuota Berliinin ME-juoksua eri näkökulmista. Mikä mahdollisti tämän ihmeellisen ennätyksen?

OLOSUHTEET

Sään osalta Berliinin tämänvuotinen maraton saatiin juosta lähes ihanneolosuhteissa, ei liian kuumaa eikä kylmää ja sade ja tuulikin olivat poissa. Pienikin tuuli pyrittiin minimoimaan siten, että Eliud Kipchoge juoksi jänisten perässä niin kauan kun heitä oli mukana. Kun jänikset juoksivat kaukana toisistaan, niin Eliud komensi heitä heti rintarinnan juoksuun, jotta tuulisuoja olisi ollut parempi. Oikein huvitti, kun Kipchoge komenteli vielä viimeistäkin jänistä juoksemaan suoraan hänen edellään, vaikka olisi itse voinut siirtyä jäniksen taakse. Mutta kysymys olikin optimaalisesta juoksureitistä, joka Kipchogen mukaan oli jäniksellä väärä. Joka tapauksessa, jänis ei ollut moksiskaan, vaan jatkoi sitkeästi omalla reitillään.

Toinen tuulisuojaan liittyvä havaintoni oli että ajanottoauto ajoi loppumatkasta Kipchogen takana. Sillä lienee pyritty siihen että Monzan breaking2-juoksun tehokeino ei toistuisi. Monzassahan seinämällä varustettu ajanottoauto ajoi juoksijoiden edessä tarjoten heille mahtavan tuulisuojan. Se ei ollut sallittua ja oli yksi syy siihen että IAAF ei hyväksynyt aikaa 2.00.25 ME:ksi. Olisiko IAAF antanut ohjeita auton ajotavalle?

JÄNIKSET

Kuten kaikissa vakavammissa ME-yrityksissä, niin Berliinissäkin Kipchogella oli lukuisia jäniksiä. Maratonin jänisjuoksuilla on se sääntö että kaikkien jänisten tulee lähteä starttiviivalta liikkeelle, kesken juoksun heitä ei voi heittää tuoreena antamaan vetoapua. Monzan breaking2-juoksussa tätä sääntöä rikottiin niin että jänikset pitivät välillä lepohetkeä ja tulivat sitten auttamaan kun Kipchoge ilmestyi uudelta kierrokselta kuvaan (maraton juostiin Monzan F1-radalla). Tämä virallinen sääntö takaa sen että myös jänisten on oltava maailmanluokan juoksijoita, ainakin viimeisimmät heistä, jotka juoksevat yli puolimaratonin. ME-juoksu oli niin kovaa Berliinissä, että viimeinenkin jänis joutui lopettamaan 25 kilometrin kohdalla ja Eliud Kipchoge joutui juoksemaan viimeiset 17 kilometriä yksin. Se ei kuitenkaan hänen vauhtiaan hidastanut, päinvastoin, vauhti vain kiihtyi.

Kipchoge ja juottaja
Kuva: letsrun.com

NESTETANKKAUS

Nestetankkaus on maratonilla välttämätöntä. Monzassa Kipchoge oppi tiiviiseen tankkaukseen ja niinpä hän pyrki juomaan jokaisella juoma-asemalla, joita oli Berliinissä 2,5 kilometrin välein. Ja jälleen vertaus IAAF:n vastaiseen breaking2-juoksuun, virallisessa hyväksyttävässä maratonjuoksussa juoksija saa ottaa juomia vain virallisilta järjestäjien asemilta, ei jatkuvasti avustajilta, kuten Monzassa. Lisäksi, juoksijan on otettava omat juomansa itse pöydältä tai vastaanotettava se avustajalta, joka tarjoaa sen pöydältä juoksijan käteen, paikaltaan, ei liikkeessä. Monzassa juottajat ajoivat polkupyörällä juoksijan vieressä ja tarjosivat juomaa tarvittaessa. Tuo avustajan käyttö juomien vastaanottamiseen nopeuttaa ja helpottaa juoksijaa, koska hänen ei tarvitse etsiä omaa juomaansa lukuisten juomien joukosta ja pullon saaminen suoraan käteen on nopeampaa kuin jos itse nappaisi sen. Itse napattaessa pullo vielä helposti putoaa kädestä.

Eliud Kipchogella oli juoksussa oma saksalainen juottoavustajansa Claus-Henning Schulke, joka on yhdessä idolinsa kanssa yllä olevassa kuvassa. Schulke on toiminut Berliinin juoksujärjestäjien vapaaehtoisena avustajana vuodesta 1998 lähtien ja hänen kokemuksensa oli varmasti yksi syy siihen että Kipchoge valitsi hänet henkilökohtaiseksi avustajakseen. Schulke pomppasikin aina reippaana ja iloisena kuviin, kun Kipchoge tarvitsi nesteytystä. Ihmettelin itsekin, mistä tuo pyörämies aina hyppääkin paikalle kun juomaa tarvitaan. Homman olisi voinut hoitaa myös paikkakohtaisilla avustajilla, mutta niitä olisi pitänyt olla rutosti. Nyt Schulke etsi juomapaikalta Kipchogen juomapullon, antoi sen juoksijan käteen ja polki sitten vimmatusti seuraavalle asemalle ehtiäkseen sinne ennen ME-miestä. Stressaavaa hommaa, mutta Schulke selvästikin nautti roolistaan ja huomiosta.

Nike Vaporfly 4%
Kuva: runnersworld.com

VARUSTEET

Kun puhutaan maratoonarin varusteista, niin ylivoimaisesti tärkein työkalu on juoksukengät. Eliud Kipchoge on ollut vuosia Niken edustaja ja ollut mukana kehittämässä kohukenkää Nike Vaporfly 4%, joka on viereisessä kuvassa. Kengän uusin versio Vaporfly Elite on ollut saatavissa rajoitetusti tänä vuonna. Tuo 4% tulee siitä että Nike sanoo kengällä olevan jopa 4 %:n parantava vaikutus lopputulokseen verrattuna heidän muihin kenkämalleihin. Nyt on julkistettu tutkimustuloksia, joissa Vaporfly-kengillä juoksevilla lopputulokset ovat 3-4 % parempia kuin muilla kengillä juoksevilla ja yli 1 %:n  parempia kuin lähinnä seuraavaksi paras kenkä. New York Timesin tutkimuksessa oli mukana noin 500 000 maratoonaria ja puolimaratoonaria vuodesta 2014 lähtien.  Niken juoksukenkää verrataan usein  Adidaksen juoksukenkään Adizero Adios. Varsinkin huippujuoksijoilla nämä kengät ovat käytössä ja ne käyvät kovaa markkinasotaa keskenään. Olen kirjoittanut tästä tossusodasta aiemmin esimerkiksi breaking2-projektin yhteydessä.

Jos esimerkiksi tuo hieman yli prosentin paremmuus lähinnä seuraavaan juoksukenkään pitää paikkansa, niin tuo Kipchogen ME:n parannus on juuri tuo samainen 1 % (1.07 %). Dennis Kimetto juoksi entisen ME:n 2.02.57 Adidaksen Adizero Adioksilla. Olisiko Kimetto juossut samoihin aikoihin kuin Kipchoge Vaporfly-kengillä, jos hänellä olisi ollut samat kengät käytössä. Näin tutkimustulokset väittäisivät, mutta jätetään vielä itse juoksijoille ja heidän maratonominaisuuksilleen viimeinen sana tässä spekulaatiossa.

Dennis Kimetto
Kuva: iaaf.org

MOTIIVI

Jotta Eliud Kipchogen tekemä uusi roima ME voi syntyä, niin siihen tarvitaan tietenkin maailman huippuluokan lahjakkuus ja hurjasti työtä eli harjoittelua. Fyysinen lahjakkuus on tärkeää, mutta usein henkinen puoli ratkaisee tilanteen, varsinkin tasavertaisessa kilpailussa. Henkinen kantti täytyy olla kova ja motiivi korkealla tuloksen saavuttamiseksi. Kipchogella oli motiivi varmasti korkealla puuttuvan ME:n takia ja monien ME-yritysten jälkeen.

Sitten ei pidä unohtaa yhtä tärkeää motiivia ruokkivaa elementtiä, nimittäin rahaa. Kaupunkimaratoneilla liikkuu nykyään huomattavasti suuremmat rahat kuin esimerkiksi ratajuoksuissa. Se näkyy heti miesten satsauksissa ja ME:ien kehittymisessä. Ratajuoksuissa, 3000 metriä, 3000 metrin esteet, 5000 metriä ja 10000 metriä ei ole parannettu ME-tuloksia sitten vuoden 2005, kun taas maratonilla ME on parantunut vuoden 2007 jälkeen kuusi kertaa, kun Kipchogen ennätys lasketaan mukaan.

En ole nähnyt kaikkia virallisia tietoja Berliinin maratonin palkintorahoista, mutta viime vuonna ne olivat 230 000 dollaria voitosta plus bonukset. ME:stä irtosi Kipchogelle varmasti hyvät bonusrahat niin järjestäjiltä kuin sponsoreilta. Se tekee varmaankin reilusti yli tuplat voittorahoihin verrattuna. Kipchogea varmasti naurattaa matkalla pankkiin, mutta ansiosta on rahansa saanut.


Siinäpä muutamia näkökulmia Eliud Kipchogen kovaan maratonin ME:een ja en puhunut vielä mitään kenialaisesta ihmejalasta ja ravinto- ja lisäaineista, joista minulla oli aikoinaan oma juttunsa "Kenialainen juoksujalka" (21.4.2017). Sen voi lukea haulla tuolta arkistosta. Mutta uskotaan juoksun puhtauteen ja sääntöjen noudattamiseen, vaikka niitä joskus venytetäänkin. Varsinkin innokas juoksun ystävä ja penkkiurheilija, kuten minä, haluaa pitää uskonsa puhtaana.  

lauantai 15. syyskuuta 2018

BMW Berlin Marathon 2018 - ennakko

Tadese, Kipchoge ja Kipsang
Kuva: PhotoRun

Syksyn kova kansainvälinen maratonkausi alkaa, kun BMW Berlin Marathon juostaan huomenna 16.9.2018. Miesten puolella kiinnostus kohdistuu luonnollisesti tämän hetken ehdottomaan maratonykköseen, Eliud Kipchogeen, joka hyökkää jälleen Dennis Kimetton ME:n 2.02.57 kimppuun. Kimetto juoksi ME:n juuri Berliinissä vuonna 2014. Kipchogen ennätys on vain kahdeksan sekuntia heikompi eli 2.03.05, jonka hän juoksi Lontoossa vuonna 2016. Epävirallisesti Eliud Kipchoge juoksi toukokuussa 2017 Monzassa reilusti alle nykyisen ME:n ajalla 2.00.25. Breaking2-tapahtuman erikoisjärjestelyiden takia IAAF ei ole voinut hyväksyä aikaa ME:ksi. Kipchogella on Berliinistä kaksi voittoa vuosilta 2015 ja 2017.

Berliinin reitti on tunnetusti nopea ja sillä on juostu lukuisia ME:iä. Berliinissä on juostu seuraavat miesten maratonin ME:t:

Ronaldo da Costa Brasilia  2.06.05  20.9.1998
Paul Tergat Kenia  2.04.55  28.9.2003
Haile Gebrselassie Etiopia  2.04.26  30.9.2007
Haile Gebrselassie Etiopia  2.03.59  28.9.2008
Patrick Makau Kenia  2.03.38  25.9.2011
Wilson Kipsang Kenia  2.03.23  29.9.2013
Dennis Kimetto Kenia  2.02.57  28.9.2014

Näistä juoksijoista Wilson Kipsang tulee jälleen Berliiniin ja kisaamaan Kipchogen kanssa voitosta. Kipsang on ainoa juoksija, joka on pystynyt voittamaan Kipchogen maratonilla ja tuo tapahtui juuri tuossa vuoden 2013 ME-juoksussa. Wilson Kipsang aikoo juosta huomenna samaan tapaan kuin vuoden 2013 ME-juoksussa eli toinen puolikas ensimmäistä nopeammin. Nyt ensimmäinen puolikas on aikomus kipaista 61.30:een ja toinen puolikas vähintään neljä sekuntia nopeammin, niin Kimetton ennätys kaatuu.

Yllä olevassa kuvassa järjestäjät ovat huomioineet Eritrean Zersenay Tadesen kolmanneksi voiton tavoittelijaksi, vaikka hänen maratonennätyksensä on toistaiseksi "vain" 2.10.41. Syynä on se että Tadese on hallitseva puolimaratonin ME-mies ajalla 58.23. Kisassa on viisi alle 2.06:n juoksijaa ja he ovat:

Eliud Kipchoge  Kenia  2.03.05
Wilson Kipsang Kenia  2.03.13
Eliud Kiptanui Kenia  2.05.21
Amos Kipruto Kenia  2.05.43
Abera Kuma Etiopia  2.05.50

Näinköhän kisa menee kahden Eliudin kamppailuksi voitosta? Huomenna se nähdään.


Tirunesh Dibaba
Kuva: PhotoRun

Naisten maratonilla on Berliinissä yksi voittajasuosikki yli muiden ja hän on kovan Etiopian Dibaba-sisarussarjan Tirunesh Dibaba. Ja Tiruneshilla on tavoitteena, mikäpäs muu kuin Paula Radcliffen ME 2.15.25 vuodelta 2003 Lontoosta. Tirunesh Dibaba siirtyi loistavan rata- ja maastouran jälkeen maratonille vuonna 2014 ja juoksi debyyttijuoksussaan Lontoossa ajan 2.20.35, jolla sijoittui kolmanneksi. Radalla hän saavutti 3 olympiavoittoa ja 5 MM-kultaa sekä maastossa 10 MM-kultaa. Tiruneshin maratonennätys on 2.17.56 viime vuodelta Lontoosta. Sillä hän on kaikkien aikojen kolmanneksi nopein nainen Paula Radcliffen ja Mary Keitanyn jälkeen.

Naisten maratonille osallistuu kuusi alle 2.21:n juoksijaa ja he ovat:

Tirunesh Dibaba Etiopia  2.17.56
Gladys Cherono Kenia  2.19.25
Aselefech Mergia Etiopia  2.19.31
Yebrgual Melese Etiopia  2.19.36
Edna Kiplagat Kenia  2.19.50
Ruti Aga Etiopia  2.20.41

Tirunesh Dibaba aikoo lähteä matkaan reippaasti lähes ME-vauhtia ja kiristää lopussa jos voimia riittää. Edellisessä maratonissaan huhtikuussa Lontoossa Tirunesh lähti matkaan ME-vauhtia, mutta joutui keskeyttämään kovassa kuumuudessa. Ehkä hän on nyt varovaisempi. Gladys Cherono ja Edna Kiplagat Keniasta lienevät hänen kovimmat kilpailijansa, mutta muillakin on sana sanottavana. Gladys Cherono on voittanut Berliinin naisten maratonin kahdesti vuosina 2015 ja 2017, kuten Eliud Kipchoge miehissä.

Sitten vain huomenna TV:n tai tietokoneen ääreen. Berliinin maraton alkaa paikallista aikaa kello 9.15 eli Suomessa tuntia myöhemmin. Itse yritän löytää jostain internet-striimin ja seurata kisaa sieltä, kun Eurosportia tai vastaavaa TV-kanavaa ei ole saatavilla. Jos löydän hyvän internet-striimin, niin laitan sen myös tänne kommenttipuolelle.

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Ruskahölkkä, Oulainen

Kisayleisöä Honkamajalla

Tänään juoksin Oulaisissa, jossa Oulaisten Taru järjesti Honkamajalla tutun ja monivuotisen (38. kerta) juoksukisan, Ruskahölkän. Kisa on minulle ennestään tuttu, sillä juoksin sen vuonna 2014. Juoksin tuolloin M50-sarjassa ja tulin noin 7 kilometrin matkalla toiseksi. Nyt sarjana oli M60 ja matka tippui 5 kilometriin.

Juoksutapahtumaan otti osaa noin 60 kilpailijaa lasten, nuorten ja aikuisten sarjoissa. Matkoja oli sarjasta riippuen 10 km, 7 km ja 5 km 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille sekä lapsille kolme lyhyempää matkaa. Ilma oli paras mahdollinen, täysin aurinkoinen ja noin 20 asteen lämpötila. Reitti asfalttia ja hiekkatietä.

Vesa Ranta-Eskola, M70-sarjan voittaja

Parasta näissä juoksutapahtumissa on se että niissä tapaa monia tuttuja juoksukavereita lähivuosilta tai jopa monien vuosien ja kisojen jälkeen. Kuvan Vesa Ranta-Eskolan olen tavannut lukuisia kertoja ja kisannut hänen kanssaan tasapäisesti. Raahen SporttiVeteraaneja edustava Vesa on juossut ja hiihtänyt koko elämänsä ja hän pääsee nykyään sarjaan M70. Tänään kisattiin jälleen tiukasti ja Vesalle irtosi M70-sarjan voitto, kun itse sijoituin kolmanneksi sarjassa M60.

Toinen juoksukaverini, jonka tapasin ensimmäistä kertaa neljään vuoteen, on alemman kuvan Petri Nivala. Petri oli tullut kisaamaan Oulusta yhdessä vaimonsa ja veljensä kanssa ja osallistui sarjaan M40, jossa tuli toiseksi 10 kilometrillä. Nivalan pariskunnan tapasin Espanjan Torreviejassa vuodenvaihteessa 2014/2015. Olin siellä kahden kuukauden juoksureissulla harjoittelemassa ja kisaamassa ja kilpailin Petrin kanssa lukuisat kerrat. Raportoin siitä aikoinaan tähän blogiin ja jutut löytyvät etusivun oikeanpuoleisesta arkistosta. Petrin kanssa jutellessa tuli taas mieleen, josko kävisi uudelleen Torreviejassa. Aika näyttää. Nivalat reissaavat siellä useamman kerran vuodessa, sillä heillä on Torreviejassa toinen asunto.

Petri Nivala, Torreviejan kävijöitä

Juoksututtujen lisäksi tapasin kaksi pyhäjärveläistä tai pyhäjärveläislähtöistä juoksijaa. Itse olen lähtenyt myös Pyhäjärveltä maailmalle ja palaillut sinne kesäisin lyhyemmäksi tai pitemmäksi aikaa. Toinen heistä, Jarkko Päkkilä, asustaa edelleen Pyhäjärvellä ja edustaa Pyhäjärven Pohtia. Jarkko voitti tänään 10 kilometrin kisan 40-vuotiaiden sarjassa.

Toinen kisassa tapaamani henkilö oli Kai Lappalainen, joka on myös pyhäjärveläislähtöinen, mutta asustaa nykyään Kempeleellä. Kai voitti 5 kilometrin matkan sarjassani M60. Kai Lappalainen tunnetaan paremmin hiihtäjänä, mutta juoksukin näyttää sujuvan. Kai oli jo nuorena kova hiihtäjä ja varsinkin veteraanisarjoissa ja pitemmillä maratonmatkoilla hän on saavuttanut kansainvälistäkin menestystä.

Hienoa oli jälleen käydä kisaamassa kauniissa, aurinkoisessa syyssäässä ja tavata tuttuja ja tuntemattomia. Alla on vielä tulosliuska nuorten ja aikuisten paremmuusjärjestyksistä. Lasten listaukset näkyvät sitten virallisista tuloksista, jotka laitan tähän, kunhan ne ilmestyvät. Viralliset tulokset ovat tässä.


Ruskahölkän tulosliuska 

lauantai 8. syyskuuta 2018

3000 metrin esteet alle 9.00

Tapio Kantanen
Kuva: viipurinurheilijat.fi

Olen jatkanut 3000 metrin esteiden tilastointia koskien suomalaisia alle 9.00 juosseita urheilijoita. Samalla olen päivittänyt alle 8.50-listaa, joka ilmestyi 30.6.2018. Topi Raitanen ja Hannu Granberg ovat parantaneet siellä ennätyksiään ja Ilmari Kurkivuorelle, Teuvo Virtaselle, Juha Kokkoselle ja Ari Luostariselle olen löytänyt paremmat ajat. Uusina miehinä alle 8.50- listalle tulivat: Timo Ojala, Jari Heinilä, Antti Kero, Mauri Kontu, Jukka-Matti Karjalainen, Heikki Rämänen, Jussi Huttunen, Esko Huttunen ja Risto Tikka. Nämä päivitykset on noteerattu edellisen jutun (30.6.2018) kommenttiosiossa.

Vaikka aiemmatkin estelistat elävät, niin uskaltaudun nyt siitä huolimatta julkistamaan alle 9.00-listan, vaikka siinä on varmasti virheitä ja puutteita. Ainakin se on hyvä alku ja päivitetään sitä tietojen karttuessa. Lukijat voivat tehdä sen heti puutteet havaittuaan joko kommenttiosioon tai sähköpostiini (löytyy etusivun listojen esipuheista). Esimerkiksi Seppo Paunosen tuloksentekovuosi puuttuu vielä. Eiköhän se selviä aikanaan.

Kuten aiemmin on tullut mainittua, niin yksi suurimmista ongelmista näissä estelistauksissa on se että monet kovat ratajuoksijat ovat kokeilleet myös estejuoksua, mutta näitä ei välttämättä ole huomioitu kyseisen henkilön esittelyissä, esimerkiksi wikipedia-sivuilla. Ne on etsittävä ja löydettävä muualta. Toisaalta Suomessa on ollut aina kovia estemiehiä, joten kärjen takana olevia 9 minuutin alittajia ei löydy esimerkiksi Kalevan Kisojen mitalikolmikosta (jotka lueteltu wikipediassa) tai piirien sekä seurojen ennätyslistoilta, joissa usein vain paras mies on noteerattu. Poikkeuksia onneksi myös on, kuten Keski-Suomen piiritilastot, joissa on jopa 50 parasta urheilijaa lajia kohden, kiitos Esa Kaihlajärven. Siinä on hienoa esimerkkiä muillekin piireille ja seuroille.

Tuo aiemmin mainittu puute Kalevan kisojen mitalijuoksijoiden ulkopuolisista tuloksista on nyt korjaantunut, kun tilastopaja.fi on julkaissut pääsivullaan linkin, jonka kautta Kalevan Kisojen täydelliset tulokset ovat esillä aina vuodesta 1907 lähtien. Linkissä on kisatuloksia myös muista Suomen suurista yleisurheilukisoista, kuten eliittikisat, Maailmankisat, Paavo Nurmen kisat jne. Se on ollut suurena apuna myös tässä estelistan luomisessa. Tilastopajalta saisi myös vuositilastot ja henkilökohtaiset sivut, mutta ne ovat maksullisia.

Tilastopajan kisatuloksissa on henkilön kohdalla merkintä siitä, onko tulos kilpailijan ennätys (PB) ja jos, niin monenneksiko se yltää kaikkien aikojen listalla. Siitä voi päätellä oman listani tuloksia siten että puuttuuko minulta joku listalta tai onko kyseisen henkilön aika paras vai ei. Esimerkiksi minulla on Ari Vuorelalle aika 8.54,54 vuodelta 1994. Löysin kyseisen kisan Tilastopajalta, mutta siinä ei ollut PB-merkintää mikä viittaisi siihen että tuo Vuorelan aika ei olisi hänen ennätyksensä. Ja toinen esimerkki, Jari Terho on listallani 86. ajalla 8.53,88 vuodelta 1991. Kyseinen kisa ja tulos löytyvät Tilastopajan Kalevan Kisojen tuloksista, jossa ajan perään on laitettu PB ja (ka 88.) eli se olisi kaikkien aikojen listalla sijalla 88. Näin ollen minulta puuttuisi kaksi Jari Terhoa paremmin juossutta estejuoksijaa. Näitä esimerkkejä on muitakin, joka varmistaa sen että alla oleva lista on todella vielä puutteellinen. Mielenkiintoista tämä urheilutilastotiede.

Alla sitten tämänhetkinen lista alle 9 minuutin suomalaisista estemiehistä.

001. Jukka Keskisalo  8.10,67  v.2009
002. Tapio Kantanen  8.12,60  v.1976
003. Ismo Toukonen  8.18,29  v.1978

004. Tommy Ekblom  8.19,40  v.1983
005. Topi Raitanen  8.21,47  v.2019 
006. Ilkka Äyräväinen  8.22,6  v.1982
007. Vesa Laukkanen  8.22,9  v.1982
008. Jörgen Salo  8.23,25  v.1991
009. Jouko Kuha  8.24,2  v.1968
010. Mikko Ala-Leppilampi  8.25,33  v.1973
011. Pekka Päivärinta  8.25,4  v.1972

012. Janne Ukonmaanaho  8.27,08  v.2011
013. Lars Sörensen  8.27,27  v.1984
014. Ville Hautala  8.29,00  v.1993
015. Kim Bergdahl  8.30,02  v.2002
016. Eero Kolila  8.30,4  v.1977
017. Vesa Siivonen  8.31,10  v.1986

018. Ville-Veikko Sainio  8.31,37  v.1998
019. Arto Kuusisto  8.31,95  v.1990
020. Markku Pulkkinen 8.34,4  v.1974
021. Mikael Talasjoki  8.34,85  v.2004
022. Juhani Huhtinen  8.35,0  v.1974
023. Hannu Okkola  8.35,0  v.1977
024. Tuomo Lehtinen  8.35,58  v.2002
025. Joonas Harjamäki  8.35,75  v.2010
026. Kari Hänninen  8.36,11  v.1984
027. Jyrki Ojennus  8.37,79  v.1989
028. Hannu Partanen  8.37,8  v.1971
029. Markku Kyyrönen  8.37,98  v.1992

030. Tapio Mikkola  8.38,2  v.1973 
031. Jan-Erik Salo  8.39,35  v.2000

032. Esko Siren  8.39,4  v.1962
033. Timo Ojala  8.41,79  v.1982
034. Ilkka Auer  8.42,4  v.1956 
035. Pertti Miettinen  8.43,0  v.1978
036. Jari Heinilä  8.43,21  v.1986
037. Timo Halonen  8.44,26  v.1987
038. Olavi Rinteenpää  8.44,4  v.1953
039. Juha Parviainen  8.45,0  v.1972
040. Teppo Syrjälä  8.45,25  v.2000

041. Pentti Karvonen  8.45,4  v.1955
042. Juha Kokkonen  8.45,41  v.1989
043. Mika Kiekara  8.45,7  v.1990
044. Hannu Avikainen  8.45,79  v.1983
045. Ilmari Kurkivuori  8.46,0  v.1962
046. Jouko Santanen  8.46,2  v.1975
047. Teuvo Virtanen  8.46,6  v.1962
048. Ilpo Jousimaa  8.46,68  v.1983
049. Kim Berghäll  8.46,71  v.1982

050. Lasse Honkanen  8.46,8  v.1963
051. Antti Kero  8.46,97  v.1995
052. Arsi Petrelius  8.46,98  v.1991
053. Juhani Holopainen  8.47,29  v.1980
054. Ari Luostarinen  8.47,41  v.1977
055. Mikko Virta  8.47,54  v.1998
056. Mauri Kontu  8.47,57  v.1977
057. Hannu Granberg  8.47,62  v.2018
058. Jukka-Matti Karjalainen  8.47,93  v.1977
059. Sven Laine  8.48,0  v.1955
060. Erkki Koskinen  8.48,2  v.1967
061. Heikki Rämänen  8.48,5  v.1977
062. Pertti Koivunen  8.48,8  v.1959
063 Heikki Lehti  8.49,13  v.1979
064. Jussi Huttunen  8.49,69  v.1990
065. Esko Huttunen  8.49,8  v.1970
066. Risto Tikka  8.49,98  v.1993
067. Seppo Tuominen  8.50,0  v.1973
068. Heimo Honkala  8.50,0  v.1981
069. Ilpo Matilainen  8.50,4  v.1966
070. Stig Haglund  8.50,6  v.1975
071. Veijo Rantanen  8.50,89  v.1988
072. Juuso Rainio  8.50,98  v.1991
073. Seppo Liuttu  8.51,4  v.1982
074. Arto Petrelius  8.51,41  v.1991
075. Eemeli Saarelma  8.51,71  v.2002
076. Teuvo Karvonen  8.51,87  v.1979
077. Jari Puumala  8.51,87  v.1984
078. Mikael Nordblom  8.52,07  v.1990
079. Jarmo Ihalainen  8.52,57  v.1987
080. Antti Vainikka  8.52,84  v.1996
081. Pentti Vartiainen  8.53,0  v.1973
082. Ensio Hakala  8.53.10  v.1983
083. Kimmo Hakulinen  8.53,37  v.1987
084. Martti Heikkilä  8.53,53  v.1977
085. Unto Mattsson  8.53,8  v.1960
086. Jari Terho  8.53,88  v.1991
087. Reino Karvonen  8.54,0  v.1959
088. Pekka Höykinpuro  8.54,2  v.1957
089. Kari Niinisalo  8.54,37  v.1993
090. Seppo Helenius  8.54,41  v.1976
091. Hannu Ojala  8.54,46  v.1979
092. Timo Ollikkala  8.54,50  v.1987
093. Ari Vuorela  8.54,54  v.1994
094. Pekka Jokinen  8.54,6  v.1969
095. Kaj Vartio  8.54,8  v.1967
096. Miika Tenhunen  8.54,96  v.2019
097. Martti Vainio  8.55,0  v.1975
098. Kenneth Andersson  8.56,1  v.1980
099. Rami Tuokko  8.56,12  v.2011
100. Hannu Paalimäki  8.57,13  v.1988
101. Rauno Uusitalo  8.57,5  v.1980
102. Anssi Tast  8.57,54  v.1994
103. Martti Lönnberg  8.57,6  v.1971
104. Raine Lehto  8.57,8  v.1976
105. Pentti Rissanen  8.58,0  v.1964
106. Risto Ala-Korpi  8.58,0  v.1971
107. Seppo Paunonen  8.58,0  v.
108. Kari Kataja  8.58,2  v.1973
109. Heino Lipsanen  8.58,2  v.1974
110. Juha Nurminen  8.58,30  v.1996
111. Timo Etumäki  8.58,49  v.1988
112. Aki Nummela  8.58,68  v.2014
113. Eero Eloranta  8.59,0  v.1973
114. Kaj Backas  8.59,2  v.1984
115. Jari Ikäheimonen  8.59,31  v.1998
116. Markku Huostila  8.59,43  v.1990
117. Hannu Luopajärvi  8.59,61  v.1979
118. Markku Puhakainen  8.59,90  v.1978
119. Jouni Oikarinen  8.59,98  v.1986

maanantai 3. syyskuuta 2018

Kestävyysjuoksijoiden Ruotsi-ottelu

Jaakko Piesanen
Kuva: fi.wikipedia.org

Suomi-Ruotsi-maaottelu on sitten käyty viime viikonloppuna 31.8-1.9.2018 Tampereella. Naiset hävisivät maaottelun lukemin 194-216, mutta miehissä Suomi voitti pitkästä aikaa tiukan ottelun 206-202. Ennen viimeistä lajia 1500 metriä miesten pisteet olivat tasan ja estejuoksija Topi Raitasen johdolla Suomi taisteli lopulta voiton. Kestävyysjuoksijat selviytyivät maaottelusta erittäin hyvin EM-kisojen tapaan ja keskitynkin tässä loppuanalyysissä nimenomaan heidän suorituksiinsa. Yleiskommenttina voi sanoa, että monet kestävyysjuoksijat urakoivat kaksi matkaa: Topi Raitanen, Jaakko Piesanen ja Arttu Vattulainen miehissä sekä Alisa Vainio, Sandra Eriksson, Kaisa Tyni ja Astrid Snäll naisissa.

Avauspäivänä perjantaina mieltä lämmitti erityisesti miesten 10000 metriä, jossa Arttu Vattulaisen ja Jaakko Piesasen vuorovedolla lähdettiin tavoittelemaan alle 30 minuutin lopputulosta. Vuoroveto onnistui mainiosti ja niinpä sekä Jaakko Piesanen (29.24,34) että Ossi Kekki (29.31,26) tekivät ennätyksensä ja alittivat 30 minuutin rajan ensimmäistä kertaa tullen kolmanneksi ja neljänneksi Vattulaisen sijoittuessa toiseksi. Minulla oli mieluisa tehtävä päivittää nämä uudet alle 30 minuutin miehet 10000 metrin listalleni.

Ossi Kekki
Kuva: fi.wikipedia.org

Topi Raitasen ottaessa 3000 metrin esteissä rutiinivoiton, katse keskittyi perjantaina naisten 5000 metriin ja esteisiin. 5000 metrillä Suomea edustivat Sandra Eriksson, Alisa Vainio ja Kaisa Tyni. Vaikka pisteet menivät tässä lajissa niukasti Ruotsille, niin Suomen naiset juoksivat mainiosti. Sandra Eriksson voitti ennätyksellään 15.42,15, Alisa Vainio (joka vauhditti juoksua lähes koko matkan) tuli viidenneksi vain noin sekunnin verran ennätyksestään ajalla 15.52,94 ja Kaisa Tyni, vaikka jäikin viimeiseksi, teki hienon oman ennätyksen 16.27,42. Naisten esteissä Janica Rauma teki rutiinijuoksun ja tuli toiseksi, mutta nuori Astrid Snäll paransi ennätystään lukemiin 10.07,67.

Maaottelun toisena päivänä lauantaina kestävyysjuoksun kohokohdaksi muodostui naisten 10000 metriä. 5000 metrin tapaan Alisa Vainio meni heti alusta lähtien rohkeasti pitämään vauhtia ja vaikka voitto lipui lopussa hienosti kirineelle Ruotsin Charlotta Fougbergille ajalla 32.34,47, niin Vainio tuli toiseksi kauden parhaallaan 33.05,11. Tärkein uutinen Vainion sekä 5000 metrin että 10000 metrin juoksuissa on se, että Alisa on palannut takaisin kansalliselle huipulle parin vaikean vamma- ja ongelmavuoden jälkeen. Siitä on hyvä rynniä kohti kansainvälistä kärkeä.

Sandra Eriksson
Kuva: fi.wikipedia.org

Naisten 10000 metrin tuloslista on hienoa luettavaa Alisa Vainion jälkeenkin. Nimittäin Kaisa Tyni tuli viidenneksi hyvällä ennätystuloksella 34.36,61 (taisi olla debyyttijuoksu) ja Astrid Snäll kuudenneksi niin ikään ennätystuloksella 35.28,14. Merkille pantavaa on että sekä Kaisa Tyni että Astrid Snäll urakoivat kaksi matkaa peräkkäisinä päivinä, mutta se ei estänyt heitä tekemästä ennätyksiä molemmissa juoksuissaan. Loistavaa venymistä!

Yhteenvetona kestävyysjuoksijoiden maaottelusta on seuraava listaus: Topi Raitanen, kaksi voittoa ja miesten maaottelun ratkaisija, Astrid Snäll ja Kaisa Tyni, kaksi juoksua ja kaksi ennätystä, sekä ennätys juoksijoille Sandra Eriksson (5000 m), Jaakko Piesanen (10000 m) ja Ossi Kekki (10000 m). Ja sokerina pohjalla: Alisa Vainio is back!

Ei huono, sanoisi Jorma Uotinen.


Topi Raitanen, miesten maaottelun ratkaisija, Kuva: twitter.com


Astrid Snäll, kaksi ennätystä! Kuva: aamulehti.fi (Yrjö Kares)


Kaisa Tyni, kaksi ennätystä! Kuva: fi.wikipedia.org


Alisa Vainio is back! Kuva: fi.wikipedia.org