lauantai 14. heinäkuuta 2018

Timon ja Sepon lenkit, Vieremä

Timo Huttunen (1937-2016)
Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Tänään suuntasin auton nokan kohti Vieremää, jossa juostiin Timon ja Sepon lenkit viidettä kertaa. Kisa juostaan kahden vieremäläisen juoksijan, Timo Huttusen ja Seppo Heiskasen kunniaksi. Timo Huttunen oli parhaimmillaan keskimatkoilla 400 metristä 3000 metriin ja kuului aikoinaan jopa nuorten yleisurheilumaajoukkueeseen.  Ennätykset syntyivät 1960-luvun alussa ja niillä kilpailtaisiin edelleen Kalevan Kisojen kärkijoukoissa. Huttunen kokeili myöhemmin jopa maratonia, jossa syntyi ennätys 2.43,20 vuonna 1978. Kuvan esitteeseen ei ole merkitty Timo Huttusen kuolinaikaa, mutta Timo kuoli 7.4.2016.

Seppo Heiskanen oli erityisesti maratoonari ja ultrajuoksija. Tämä sotiemme veteraani juoksi aikoinaan lähes 200 maratonia ja kuuluu näin ollen Suomen 100+ maratoonareiden listalle, jota ylläpidetään jatkuvasti. Hänen maratonennätyksensä on 3.34. Maratonien lisäksi Seppo Heiskanen osallistui 100 kilometrin ultrajuoksuun peräti 20 kertaa ja parhaimmillaan matka joutui aikaan 9.43.34 vuonna 1980.

Seppo Heiskanen (1924-2012)
Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Timon ja Sepon lenkit juostiin miesten kotipaikalla Valkeiskylässä ja kilpakeskuksena toimi Nuorisoseuratalo Nurmela. Kilpailumatkoja oli kolme: Timon lenkki, joko 6,3 tai 10,2 kilometriä ja Sepon lenkkinä oli puolimaraton. Juoksumatkat myötäilivät näin miesten omia matkamieltymyksiä. Reitti kulki osaksi öljysorapäällystettä ja osaksi hiekka- ja metsäteitä. Ilma oli sadekuurojen jäljiltä lämmin, mutta happirikas.

Valitsin itselleni lyhimmän juoksun eli Timon 6,3 kilometrin kisan. Yritän näin päästä uudelleen vauhdin makuun, joka onnistuu parhaiten lyhyemmillä ja kovemmilla rypistyksillä. Tuloksena oli kolmas sija ajalla 31.52. Kunniakirjan ja pokaalin lisäksi käteen tarttui riihikuivaa rahaa, kun järjestäjät palkitsivat viisi kilpailijaa arvonnassa 50 euron setelillä. Mielelläni otin vastaan lahjan matkabudjettia täydentämään.

Kylläpä oli hieno juoksureissu Vieremälle, jossa olen kilpaillut aiemminkin, mutta eri juoksuissa. Vieremähän tunnetaan erityisesti Einari Vidgrenin (1943-2010) perustamasta Ponssesta, joka on kansainvälinen ja erittäin menestyvä metsäkonefirma. Firma on pitänyt Iisalmen kyljessä sijaitsevan kunnan vauraana ja elinvoimaisena.

Laitan juoksun tulokset tähän, kunhan ne nettiin ilmestyvät. Alhaalla on jo kuva miesten 6,3
kilometrin tulosliuskasta.

Ja nyt auto kohti pohjoista ja uusia seikkailuja.

 
                           Miesten 6,3 kilometrin tuloslista
   

perjantai 13. heinäkuuta 2018

Porkkalan ympärijuoksu, Kärsämäki


Autoja peltoparkissa

Porukkaa oli saapunut eilen illalla mukavasti Porkkalan pieneen kylään Kärsämäellä. Paikalla juostiin Porkkalan ympärijuoksu 34. kerran. Porkkalassa on kilpailtu jo ennen sotia 1930-luvulla, mutta perinne katkesi, kunnes vuonna 1984 se elvytettiin uudelleen henkiin. Siitä lähtien Porkkalan ympärijuoksu on ollut jokavuotinen tapahtuma. Hieno helteinen sää suosi tämänvuotista Porkkalan kyläseuran järjestämää kisaa.

Olen juossut saman Porkkalan juoksun kymmenen vuotta sitten vuonna 2008. Osallistuin silloin hölkkäsarjaan, joka käsitti kaksi 1,3 kilometrin kierrosta. Eilen uusin saman tempun, joten pystyin vertaamaan tuloksia keskenään. Kilpailusarjassa olisi ollut kolme kierrosta eli 3,9 kilometriä. Runsaasta yleisöstä huolimatta aikuisten sarjoihin osallistui vähänlaisesti juoksijoita, mutta sitäkin enemmän lasten ja nuorten sarjoihin.

Lähtö- ja maalialueen yleisöä

Runsaslukuinen yleisö nautti järjestäjien antimista; juomista, lettukahveista ja lenkkimakkaroista sillä aikaa kun juoksuun osallistujat hikoilivat omia suorituksiaan. Lopuksi järjestettiin arpajaiset, joissa onnekkaat voittajat saivat lukuisten sponsoreiden lahjoittamia tavaroita kotiin viemiseksi.

Miesten hälkkäsarjaan osallistui kolme juoksijaa ja sama määrä kilpasarjaan. Myös naisia oli yhteensä kolme kappaletta, yksi hälkkäsarjassa ja kaksi kilpasarjassa. Enemmänkin olisi kisaan mahtunut. Onneksi lastensarjat olivat runsaslukuisempia.

Voitin hölkkäsarjan ajalla 11.28,9. Kymmenen vuotta sitten juoksin saman matkan 15 sekuntia nopeammin aikaan 11.13,1, jolla irtosi neljäs tila. Taso on siten hieman laskenut. Mutta muuten olen juoksuun kohtuullisen tyytyväinen, kun kymmenen vuoden vanheneminen ei ole tuonut vauhtiin tuon suurempaa lovea. Aina jää kuitenkin mieleen toive paremmasta vauhdista, sillä siihen ei ole koskaan tyytyväinen. Palkinnoksi tuli komea pokaali ja reissumiehelle sopiva reppu.

Porkkalan kyläseura on laittanut ympärijuoksun tulokset nopeasti internettiin ja ne löytyvät tästä.


                                                Palkintojen kera maalialueella      
                                         

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Aarno Ristimäen harjoittelusta

Aarno Ristimäen harjoituskirja
Kuva: Mikko Ristimäki

Aarno Ristimäen muistokirjoituksen yhteydessä oli lyhyt maininta siitä, että hän oli kova harjoittelija, kuten kaikki suomalaiset kestävyysjuoksijat tuohon aikaan 1970-80-luvuilla. Arthur Lydiardin opit olivat juurtuneet otolliseen maaperään. Saadessani Aarno Ristimäen omaisilta lisämateriaalia, tähänkin asiaan voidaan paneutua paremmin.

Yllä olevassa kuvassa on ote Aarno Ristimäen harjoituskirjasta vuodelta 1973 eli siltä vuodelta, kun hän juoksi ennätyksensä niin 5000 metrillä (13.39,27) kuin 10 000 metrillä (28.32,33). 10 000 metrin ennätys tuli Ruotsi-Suomi-maaottelussa Tukholmassa 1.9. ja 5000 metrin ennätys noin kaksi viikkoa myöhemmin Helsingissä. Kuvan päiväkirja-aukeamasta voi laskea Aarnon harjoituskilometrit maaottelua edeltävältä kuukaudelta eli ajalta 1.8-31.8.1973. Jos en summannut kilometrejä väärin, niin sain tulokseksi 738 km kuukaudessa! Ja tuollaisen kilpailukaudella olevan harjoitusmäärän päälle Aarno Ristimäki juoksee 10 000 metrin ennätyksensä. Se on kova suoritus ja tuollaiset harjoitusmäärät taitavat olla saavutettavissa monille nykyjuoksijoillemme vain talven peruskuntokaudella.

Lähtö Livignon harjoitusleirille
Kuva: Mikko Ristimäki (lehtileike albumista)

Harjoituksen sisällöstä voisi sanoa, että elokuun alkupuoliskolla peruskaavana oli joka-aamuiset kevyet lenkit ja iltapäivällä vuoropäivin pitkä kevyt tai vetoharjoitukset. Loppukuusta aamun lenkit jäävät vähemmäksi ja lähes kokonaan pois ja iltapäivät tulevat tehokkaammiksi lisättyine vetoharjoituksineen ja tv-kovineen. Myös helppoja päiviä tulee väliin palautumisen helpottamiseksi.  Kilometrimäärät myös vähenevät vastaavasti.

Aarno Ristimäki kävi myös ulkomailla harjoittelemassa, kuten lähes kaikki tuon ajan kansalliset huiput. Yllä olevassa lehtileikkeen kuvassa valmentajien Kari Sinkkosen ja Aulis Potinkaran suojatit ovat lähdössä Livignoon, Italiaan kuukauden harjoitusleirille, joka tapahtui 11.5.1977 - 11.6.1977. Kuvasta voi lukea juoksijoiden nimiä. Aarno Ristimäen lisäksi matkaan lähtivät mm. Martti Vainio (kuvatekstissä virheellisesti Markku V), Sinikka Tyynelä, Jukka Toivola, Seppo Matela ja Pertti Tiainen (ei kuvassa).  


Leiriläiset Livignon rinteessä, Aarno Ristimäki toinen vasemmalta
Kuva: Mikko Ristimäki (albumi)

Kari Sinkkonen on vienyt vuosien varrella monia valmennettaviaan myöhään keväällä juuri Livignoon. Tällä reissulla oli mukana myös edesmennyt urheilumies ja valmentaja Aulis Potinkara henkilökohtaisen valmennettavansa Martti Vainion kanssa. Vainio voitti sitten Euroopan mestaruuden vuotta myöhemmin 10 000 metrillä Prahassa, joten harjoittelu oli hyvää ja tehokasta.

Kari Sinkkosen vetämillä leireillä harjoiteltiin kovaa, mutta huumorilla ja hyvässä hengessä. Siitä kertoo esimerkiksi tämä Urho Salon kirjoittama Turun Sanomien juttu vuodelta 2008, jossa Kari Sinkkosen valmennettavat muistelevat vanhoja hyviä aikoja. Se on tässä.

Aiemmin tuli kirjoitettua Juha Väätäisen, Pekka Päivärinnan ja Kaarlo Maaningan kovista harjoituskilometreistä, jotka ylittivät 10 000 kilometrin rajan per vuosi. Ote Aarno Ristimäen harjoituskirjasta osoittaa, että hän ei jäänyt muita senaikaisia juoksijoita huonommaksi, mitä harjoitusmääriin tulee. Kilpailukaudella juostu noin 750 kilometrin kuukausiannos panee vain ajattelemaan, millaisia lukuja talven peruskuntokaudella tuli mittariin.

Olen päivittänyt Aarno Ristimäen muistokirjoituksen, joka löytyy tältä samalta etusivulta pari juttua alempaa (19.6.2018). Kannattaa käydä lukemassa, sillä omaisilta saadun lisämateriaalin ansiosta siinä on enemmän tekstiä ja ennen kaikkea valokuvia. Myöhemmin, kun juttu putoaa etusivulta, niin sitä voi hakea blogin omalla haulla, joka löytyy blogin etusivulta vasemmasta yläkulmasta. Juttu löytyy myös yleisellä google-haulla.  

torstai 5. heinäkuuta 2018

VII Töllin taipaleen juoksu, Petäjävesi

Töllin taipaleen kisakeskus

Eilen tuli avattua kesän juoksut Suomessa. Kohteena oli Petäjävesi ja siellä juostu VII Töllin taipaleen juoksu. Juoksu oli osa Petäjäveden kunnan 150-vuotisjuhlia. Kohde oli minulle uusi, sillä kävin paikkakunnalla ensimmäistä kertaa.

Kesän vaihteleva sää osoitti jälleen luontonsa, kun aurinkoinen ilma muuttui juuri ennen kisan starttia reippaaksi sateeksi. Sadetta jatkuikin sitten koko kilpailujen ajan. Siitä huolimatta paikalle oli kokoontunut ilahduttavan runsaasti juoksun ystäviä arkipäivän illasta huolimatta.

Töllin taipaleen maalialue

Töllin taipaleen 11,4 kilometrin kisareitti kiersi Jämsänveden ja se oli vaihtelevaa alustaa sisältäen öljysoraa, hiekkateitä ja metsäpolkuja. Nuoremmat junnut ja osa kuntosarjalaisista juoksivat 3,5 kilometrin lenkin. Juoksun kisakeskus oli kulttuurikeskuksessa, startti lähellä olevan vanhan rautatiesillan alta ja maalialue venesataman rannassa.

Lähdin matkaan varovaisesti ja juoksu tuntui alussa hyvin vaikealta pitkähkön kisatauon jälkeen. Vähitellen kroppa lämpeni ja juoksurytmi parani, mutta vauhti oli edelleen kadoksissa. Sitä todistaa noin viiden minuutin kilometrivauhti, jossa on tuntuvaa pudotusta verrattuna muutaman vuoden takaiseen kuntoon. Saavutin maalin ajassa 58.18 ja sijoitukseksi tuli kolmas tila sarjassa M60.

Mutta pää on avattu kesäjuoksujen osalta ja toivottavasti jatkoa seuraa. Juoksun tulokset ilmaantuivat nopeasti nettiin ja ne ovat tässä.    

lauantai 30. kesäkuuta 2018

3000 metrin esteet alle 8.50

Jukka Keskisalo
Kuva: iaaf.org

Olen jatkanut Suomen estejuoksijoiden tilastointia ja julkaisen nyt ne, jotka ovat alittaneet 8.50. Kuten aiemmatkin listat, niin tämäkin on epävirallinen ja todennäköisesti puutteellinen. Eli jos havaitset virheitä tai puutteita, niin kommentoi tänne tai sitten sähköpostiini. Esimerkiksi esteiden entisten SE-miesten Esko Sirenin ja Ilkka Auerin aikojen välissä on kolmen sekunnin ammottava aukko, josta mitä ilmeisemmin puuttuu juoksijoita.

Joustan aikarajassa sen verran että Seppo Tuominen on jonon jatkona, vaikka aika 8.50,0 ei ole alle 8.50, mutta siinä rajalla. Tuominen on siinäkin mielessä hyvä esimerkki, että monet kovat ratajuoksijat ovat kokeilleet esteitä, mutta heidän aikansa eivät välttämättä näy henkilön esittelyissä. Esimerkiksi wikipedia ei listaa tätä Seppo Tuomisen esteaikaa, vaan olen napannut sen jostain muualta.

Tämänhetkinen alle 8.50:n lista on alla. Olen lisännyt listaan myös juoksuvuoden. Kuvan Jukka Keskisalo vetää letkaa ja jo 56 juoksijaa seuraa perässä.

01. Jukka Keskisalo  8.10,67 v.2009
02. Tapio Kantanen  8.12,60 v.1976
03. Ismo Toukonen  8.18,29 v.1978
04. Tommy Ekblom  8.19,40 v.1983
05. Ilkka Äyräväinen  8.22,6 v.1982
06. Vesa Laukkanen  8.22,9 v.1982
07. Jörgen Salo  8.23,25 v.1991
08. Jouko Kuha  8.24,2 v.1968
09. Mikko Ala-Leppilampi  8.25,33 v.1973
10. Pekka Päivärinta  8.25,4 v.1972
11. Janne Ukonmaanaho  8.27,08 v.2011
12. Lars Sörensen  8.27,27 v.1984
13. Ville Hautala  8.29,00 v.1993
14. Kim Bergdahl  8.30,02 v.2002
15. Eero Kolila  8.30,4 v.1977
16. Vesa Siivonen  8.31,10 v.1986

17. Ville-Veikko Sainio  8.31,37 v.1998
18. Topi Raitanen  8.31,91 v.2018
19. Arto Kuusisto  8.31,95 v.1990
20. Markku Pulkkinen 8.34,4 v.1974
21. Mikael Talasjoki  8.34,85 v.2004
22. Juhani Huhtinen  8.35,0 v.1974
23. Hannu Okkola  8.35,0 v.1977
24. Tuomo Lehtinen  8.35,58 v.2002
25. Joonas Harjamäki  8.35,75 v.2010
26. Kari Hänninen  8.36,11 v.1984
27. Jyrki Ojennus  8.37,79 v.1989
28. Hannu Partanen  8.37,8 v.1971
29. Markku Kyyrönen  8.37,98 v.1992

30. Tapio Mikkola  8.38,2 v.1973
31. Jan-Erik Salo  8.39,35 v.2000
32. Esko Siren  8.39,4 v.1962

33. Ilkka Auer  8.42,4 v.1956
34. Pertti Miettinen  8.43,0 v.1978
35. Timo Halonen  8.44,26 v.1987
36. Olavi Rinteenpää  8.44,4 v.1953
37. Juha Parviainen  8.45,0 v.1972
38. Teppo Syrjälä  8.45,25 v.2000
39. Pentti Karvonen  8.45,4 v.1955
40. Hannu Avikainen  8.45,79 v.1983
41. Jouko Santanen  8.46,2 v.1975
42. Ilpo Jousimaa  8.46,68 v.1983
43. Kim Berghäll  8.46,71 v.1982
44. Lasse Honkanen  8.46,8 v.1963
45. Juha Kokkonen  8.46,98 v.1984
46. Arsi Petrelius  8.46,98 v.1991
47. Juhani Holopainen  8.47,3 v.1980
48. Mikko Virta  8.47,54 v.1998
49. Ilmari Kurkivuori  8.47,6 v.1962
50. Hannu Granberg  8.47,62 v.2018
51. Ari Luostarinen  8.47,8 v.1977
52. Sven Laine  8.48,0 v.1955
53. Erkki Koskinen  8.48,2 v.1967
54. Pertti Koivunen  8.48,8 v.1959
55. Heikki Lehti  8.49,13 v.1979
56. Teuvo Virtanen  8.49,8 v.1962
57. Seppo Tuominen  8.50,0 v.1973

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Aarno Ristimäki 1945-2015

Aarno Ristimäki leirillä Livignossa, Italiassa v.1977
Kuva: Mikko Ristimäki (albumi)

3000 metrin esteiden tilastoa tehdessä surffasin netissä kestävyysjuoksijoiden perässä ja silmiini osui wikipediasta minulle ennestään tuntematon asia. 1970-luvun kulta-aikojemme kova juoksija Aarno Ristimäki on kuollut 18.8.2015. Hän syntyi Punkalaitumella 3.4.1945 ja ehti näin 70-vuoden ikään. Ristimäki ei voittanut arvokisamitaleja, mutta hän oli tasaisen hyvä 3000 metristä maratoniin. Hänen hyvyytensä näkyy esimerkiksi Suomen juoksijakuningaslistallani (päivitetty 20.5.2018), jossa hän on edelleen jopa 10:nä ja vanhimpana juoksijana. Juoksijakuninkaita on 31 ja sellaiseksi pääsee olemalla kaikilla kestävyysjuoksulistoillani, 5000 metriä alle 14.00, 10 000 metriä alle 30.00 ja maraton alle 2.20.

Aarno Ristimäki edusti uransa aikana Ylöjärven Ryhtiä, Toijalan Valpasta ja Turun Weikkoja. Huippuvuosinaan hän oli Turun Weikkojen juoksija ja edusti täten TUL:ää, kun tälläinen jako SUL:iin ja TUL:iin oli vielä olemassa. Niinpä hänellä onkin Turun Weikkojen ja TUL:n ennätykset hallussaan lähes kaikilla kestävyysmatkoilla: 5000 metriä, 10 000 metriä, 20 000 metriä, 25 000 metriä ja maraton.

25 000 metrin startti Raatissa 15.5.1975
Kuva: Forum 24

Aarno Ristimäki saavutti urallaan myös SM-mitaleja seuraavasti: maratonilta kaksi hopeaa vuosina 1978 ja 1982, hopeaa 5000 metriltä vuonna 1975, pronssia sisäratojen 3000 metriltä vuonna 1972, maastojuoksun lyhyen matkan joukkuekultaa vuonna 1972 ja joukkuehopeaa vuonna 1975 sekä maastojuoksun pitkän matkan joukkuehopeaa 1980 ja joukkuepronssia vuosina 1976 ja 1982. Ristimäen uran ehkä suurin saavutus tuli kolealta ja sateiselta Raatin kentältä 15.5.1975, kun hän alitti 25 000 metrin juoksussa Seppo Nikkarin ME:n 1.14.55,6 tuloksella 1.14.51,0. Hän ei kuitenkaan saanut uutta ME:tä nimiinsä, sillä sen otti juoksun voittaja Pekka Päivärinta ajalla 1.14.16,8. Viereinen kuva on kilpailun startista.

Aarno Ristimäen ennätykset ovat:

5000 m: 13.39,27 16.9.1973 Helsinki
10 000 m: 28.32,33 1.9.1973 Tukholma
20 000 m: 59.44,0 15.5.1975 Oulu
Tunti: 20092 m 15.5.1975 Oulu
25 000 m: 1.14.51,0 15.5.1975 Oulu
Maraton: 2.15.13 23.5.1982 Seinäjoki

Aarno Ristimäki ajanottajana
Kuva: Mikko Ristimäki

Aarno Ristimäki viimeisimmät tulosmerkinnät ovat vuodelta 1982, jolloin hän saavutti maratonin SM-hopean ennätystuloksellaan 2.15.13. Hän jatkoi juoksemista tämänkin jälkeen, mutta akillesjänteiden ja muiden jalkavaivojen vuoksi joutui usein keskeyttämään. Harjoituspäiväkirja jatkui aina vuoteen 1985. Senkin jälkeen Aarno jatkoi juoksemista treenaten yhdessä poikansa Mikon kanssa, joka oli aloittanut oman juoksu-uransa. Kun pojan vauhti kävi liian kovaksi, kuntoilu jatkui pyöräillen ja kävellen. Aarno Ristimäki toimi myös vaimonsa kanssa Turun Weikkojen järjestämissä urheilukisoissa toimitsijana aina vuoteen 2012 asti, kuten viereisessä kuvassa ajanottajana.    

Aarno Ristimäen valmentajana toimi Kari Sinkkonen, joten hän kuului kuuluisaan Karilinen juoksutalliin. Aarno Ristimäestä ei juuri ole sähköisiä valokuvia netissä. Niinpä laitankin tähän linkin rovaniemenroadrunners.com:in sivuille, jossa on Turun Sanomien juttu Arthur Lydiardin mukaan nimetystä Artturin maratonista. Se kilpailtiin Turussa huhtikuussa vuonna 1977. Aarno Ristimäki voitti kisan verisin jaloin ajalla 2.19.15,6 ja on päässyt Matti Kivekkään valokuvaan yhdessä äitinsä Ilonan ja valmentaja Kari Sinkkosen kanssa. Ilonan seurassa oleva mies ei ole Aarnon isä Samuli (kuten TS väittää), vaan hän oli jo kuollut juoksun aikoihin. TS:n juttu ja kuva löytyvät tästä. Aarno Ristimäki oli 1970-80-lukujen juoksijoiden tapaan kova harjoittelija, kuten kaikki Kari Sinkkosen suojatit. Kirjoitan Ristimäen harjoittelusta myöhemmin erillisen jutun.

Aarno Ristimäki kuoli TYKS:ssä elokuun 18. päivä vuonna 2015 keuhkokuumeeseen laajan syöpäleikkauksen jälkeisenä toipilasaikana. Aarno on haudattu äitinsä viereen.

Yksi kestävyysjuoksumme kuninkaista on poissa, mutta hänen saavutuksensa jäävät elämään.

                      Aarno Ristimäen viimeinen leposija, Kuva: Mikko Ristimäki

perjantai 15. kesäkuuta 2018

3000 metrin esteet alle 8.40

Topi Raitanen
Kuva: twitter.com

Topi Raitanen juoksi 3000 metrin esteiden ennätyksensä 8.36,67 Turun Paavo Nurmi Gamesissa 5.6.2018 eli runsas viikko sitten. Sen innoittamana aloitin aikomani esteiden ennätysten listaamisen. Aiemmin puhuin alle 9 minuutin miehistä, mutta aloitan listan alle 8.40:n juoksijoista.

Olen jo kerännyt juoksijoita alle 9 minuutin, mutta julkaisen sen mahdollisesti myöhemmin. Alle 9 minuutin juoksijoita on paljon jo 1950-luvulta alkaen, joten niiden kaikkien löytäminen jälkikäteen on haastavaa. Joka tapauksessa nyt minulla on alustavasti listat kaikista miesten kestävyysjuoksun olympiamatkoista Suomessa: maraton (alle 2.20), 10 000 metriä (alle 30.00), 5000 metriä (alle 14.00) ja 3000 metrin esteet (toistaiseksi alle 8.40).

Alla on tämänhetkinen listani alle 8.40 juoksijoista. Kuten muutkin listat, se on tietenkin epävirallinen ja mahdollisesti puutteellinen. Eli jos havaitset virheitä tai puutteita, lähetä kommenttisi suoraan tänne tai sähköpostiini, joka löytyy aiempien listojen johdannoista. Listassa on vain nimi ja ennätys. Esimerkiksi juoksuvuosi, puhumattakaan päivämäärästä ja juoksupaikasta, puuttuvat. Juoksuvuosi on helppo myöhemmin lisätä, mutta muut tiedot vaikeampi kerätä. Odotellaan seuraavaa päivitystä.

01. Jukka Keskisalo  8.10,67
02. Tapio Kantanen  8.12,60
03. Ismo Toukonen  8.18,29
04. Tommy Ekblom  8.19,40
05. Ilkka Äyräväinen  8.22,6
06. Vesa Laukkanen  8.22,9
07. Jörgen Salo  8.23,25
08. Jouko Kuha  8.24,2
09. Mikko Ala-Leppilampi  8.25,33
10. Pekka Päivärinta  8.25,4
11. Janne Ukonmaanaho  8.27,08
12. Lars Sörensen  8.27,27
13. Ville Hautala  8.29,00
14. Kim Bergdahl  8.30,02
15. Eero Kolila  8.30,4
16. Vesa Siivonen  8.31,10
17. Ville-Veikko Sainio  8.31,37
18. Arto Kuusisto  8.31,95
19. Markku Pulkkinen 8.34,4
20. Mikael Talasjoki  8.34,85
21. Juhani Huhtinen  8.35,0
22. Hannu Okkola  8.35,0
23. Tuomo Lehtinen  8.35,58
24. Joonas Harjamäki  8.35,75
25. Kari Hänninen  8.36,11
26. Topi Raitanen  8.36,67
27. Jyrki Ojennus  8.37,79
28. Hannu Partanen  8.37,8
29. Markku Kyyrönen  8.37,98
30. Tapio Mikkola  8.38,2
31. Jan-Erik Salo  8.39,35
32. Esko Siren  8.39,4