sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

RAM Hospital Run, Bangkok

Lähtö- ja maalialue

RAM Hospital Run juostiin tänä aamuna Nong Bon Water Sport Centerissä, Bangkokissa. Paikka sijaitsee aivan Rama IX Parkin vieressä ja olen juossut siellä aikaisemmin runsas vuosi sitten.

Reitti kiersi vesipuiston maanteitä ja kierros oli viisi kilometriä. Juoksin 10 kilometrin (reitin mukaan 10,5 km) kisan ja kierroksia tuli näin kaksi. Osa kilpailijoista juoksi vai yhden kierroksen eli runsaan 5 km.

Tuloslipuke

Tulin kisapaikalle eilen Ekamain bussilla ja hyppäsin pois Udom Sukin asemalla. Koska kisapaikalle ei ole SkyTrain- yhteyttä, jouduin ottamaan taksin. Juoksupaketti tuli helposti maksukuittia näyttämällä. Tavarat saatuani kävelin tuttuun hotelliin, Dusit Inn Mansioniin. Kävelymatkaa tulikin enemmän kuin aiemmin, koska tuttu suora reitti oli katkaistu rakennustyömaalla. Jouduin kiertämään Rama IX Parkin kautta ja lisämatkaa tuli aikamoisesti niin lauantaina kuin sunnuntaiaamuna. Aamulla hyödynsin lisämatkan tekemällä samalla alkulämmittelyn.

Kilpailussa käytettiin modernisti sähköistä ajanottoa, jolloin viralliset ajat ja sijoitukset olivat saatavilla välittömästi maaliintulon jälkeen. Tuloslipuke näytti minulle aikaa 49.31, jolla olin kaikista kympin juoksijoista 40. ja oman M60-sarjani sijoitus oli kolmas.

Niinpä pääsin pokkaamaan erikoispalkinnot ensimmäistä kertaa tällä Thaimaan reissulla. Juoksutuntuma oli myös ehdottomasti paras pitkiin aikoihin ja juoksuun täytyy olla tyytyväinen. Ensimmäisellä kierroksella olin laskujeni mukaan hieman alle 60. sijan, joten toisella kierroksella ohitin toistakymmentä väsyneempää kisaajaa. Vauhdinjako osui aika hyvin nappiin ja vauhtini pysyi suunnilleen samana koko matkan.

En vielä löytänyt Mylapsin nettisivuilta kisan tuloksia, mutta jos ne ilmestyvät, niin laitan ne tähän. Viralliset tulokset ovat tässä.

Alas laitan vielä kaksi kuvaa palkintojenjaosta ja M50- ja M60-sarjan kärkimiehistä.

                                 
                                        Pokkaamassa M60-sarjan 3. palkintoa


                                       M50- ja M60-sarjan kärkeä

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Päivitetty maailman 300+ maratonlista

Hans Mannsten
Kuva: teamrahola.fi

Löysin sitten pitkien hakujen jälkeen netistä uusimman maailman 300+ maratonlistan. Japanilaisen Takatoshi Yoshinon kahdesti vuodessa päivittämän listan uusin versio on viime vuoden lopulta eli 31.12.2018. Edellisen päivityksen (30.6.2018) pohjalta minulla oli juttu tässä blogissa syyskuun 27. päivä 2018.

Edellisen jutun tapaan minulla on nyt päivitetty Top-10-lista ja juoksijoiden maratonmäärät, jonka pohjalta olen laskenut maratonmäärälisäykset ajalta 1.7-31.12.2018. Heti ensimmäiseksi täytyy todeta että kärkikymmenikössä ei ole tapahtunut yhtään sijamuutosta eli samat maratoonarit ovat samassa järjestyksessä. Mutta maratonien määrissä on suuriakin eroavaisuuksia mitä lisäyksiin tulee. Kolmella kärkikymmenikön maratoonarilla ei ole tullut yhtään maratonia kyseisenä ajanjaksona ja he ovat Horst Preisler Saksa, Jim Simpson USA ja Hans-Joachim Meyer Saksa. Listaan alle kärkikymmenikön lisäksi kaikki sadan parhaan joukkoon sijoittuneet suomalaismaratoonarit.

Listan lukukoodi: nimi, maa, maratonit 31.12.2018, maratonit 30.06.2018, lisäys.

01. Christian Hottas, Saksa, 2743, 2691, +52
02. Kalevi Saukkonen, Suomi, 2267, 2221, +46
03. Sigrid Eichner, Saksa, 2145, 2107, +38
04. Larry Macon, USA, 2109, 2046, +63
05. Horst Preisler, Saksa, 1806, 1806, +0
06. Jim Simpson, USA, 1792, 1792, +0
07. Toshiko Watanabe, Japani, 1726, 1706, +20
08. Willem Mutze, Hollanti, 1634, 1619, +15
09. Hans-Joachim Meyer, Saksa, 1618, 1618, +0
10. Hans Mannsten, Suomi, 1515, 1445, +70

25. Miikka Bäckström, Suomi, 1021, 960, +61

36. Ritva Vallivaara-Pasto, Suomi, 916, 870, +46

50. Veikko Ollila, Suomi, 831, 774, +57

57. Mauri Volama, Suomi, 802, 789, +13

Kärkikymmenikössä pitää hurjinta määräkasvua yllä Suomen Hans Mannsten, jolla maratonmäärät lisääntyivät 70:llä. Sijoitus on vielä 10:s, mutta 0-kasvun Meyer on jo haarukassa. Myös ykkösenä ja kakkosena olevilla Saksan Christian Hottaksella ja Suomen Kalevi Saukkosella kasvu on yhä ripeää 52:lla ja 46:lla uudella maratonilla. Kolmantena on edelleen naisten ykkönen eli Saksan Sigrid Eichner 2145:llä maratonilla.

Muista suomalaisista Miikka Bäckström nousi kahdeksan sijaa 25:ksi, Ritva Vallivaara-Pasto nousi kolme sijaa 36:ksi, Veikko Ollila nousi peräti yhdeksän sijaa 50:ksi ja Mauri Volama putosi yhden sijan 57:ksi. Ritva Vallivaara-Pasto on edelleen maailman kuudenneksi eniten maratoneja juossut nainen.

Tuo netistä löytynyt uusin maailman 300+ lista on tässä. Suomen 100+ maratonlista, jota ylläpitää Timo Marjomäki ja jota päivitetään keskimäärin kerran viikossa, on tässä. Suomen 100+ listasta näkee että maailman 300+ listalle pääsee tällä hetkellä 40 suomalaista maratoonaria.

maanantai 11. maaliskuuta 2019

Bangkokiin ja Indonesiaan

RAM Hospital Run 17.3.2019
Kuva: forrunnersmag.com

Vieläkin harmittaa tuo eilinen Jomtien- kotijuoksu, joka jäi väliin vain siitä syystä että kisa umpeutui jo kuukausi ennen starttia. En jäänyt enempää ihmettelemään ja katselin jo menneellä viikolla seuraavan sunnuntain juoksutarjontaa. Yllätyksekseni olisin päässyt kirjautumaan useampaankin juoksuun ja valitsin sitten RAM Hospital Runin, joka juostaan Rama IX Parkin viereisessä Nongbon Water Sport Centerissä Bangkokissa. Juoksin kyseisellä paikalla runsas vuosi sitten maastojuoksun, jossa jopa voitin oman sarjani. Juoksukisoja on tarjolla ensi sunnuntaiksi todella runsaasti ympäri Thaimaata, jonka vuoksi ilmoittautumiset pysyivät auki normaalia pitempään.

Juoksen RAM Hospital Runissa kympin, joka juostaan kahtena viiden kilometrin lenkkinä pitkin vesipuiston teitä. Tuossa voittoisassa maastojuoksussa reitti oli lähes sama, mutta se kulki teiden pientareilla ja pusikoissa, joka teki siitä haastavan. Ikäsarjoja riittää kisassa mukavasti aina M70:een saakka, joten minäkin pääsen taas omaan M60-sarjaan.

Prasmul Olympics Run It
Kuva: runsociety.com

Thaimaan viisumipolitiikan vuoksi joudun poistumaan taas Thaimaasta kuun lopulla. Olen tehnyt näitä poistumismatkoja usein Phnom Penhiin, Kambodzaan. Phnom Penhissä on vain yksi huono puoli, sillä siellä ei ole juuri juoksutapahtumia. Kansainvälinen puolimaraton olisi kyllä, mutta vasta kesäkuussa, jolloin ollaan yleensä jo Suomessa.

Tällä kertaa katselin juoksutarjontaa lähimaista, joissa en ole vielä vieraillut. Indonesian juoksukalenterista löytyi kisa juuri sopivaan aikaan eli 31.3.2019. Prasmul Olympics Run It - kilpailu juostaan Prasetiya Mulya Yliopiston kampusalueella Tangerangissa. Tangerang on pääkaupunki Jakartan viereinen kaupunki ja siellä sijaitsee myös Jakartan kansainvälinen lentokenttä Soekarno-Hatta. Ostin lentoliput Bangkok - Soekarno-Hatta - Bangkok noin viikko sitten ja tänään rekisteröidyin ja maksoin Prasmul Olympics Run It- juoksun. Rekisteröityminen kävi netissä helposti, mutta maksussa käytettiin vain pankkisiirtoa, joten se vaati pankissa juoksua ja papereiden käyttöä. Itse juoksu maksoi bahteissa vain noin 600 bahtia, mutta kansainvälisestä siirtomaksusta jouduin pulittamaan puolet enemmän eli 1100 bahtia. No, tuo ero johtui maksun pienuudesta, mutta kyllä pankit osaavat ottaa omansa.

Indonesiasta palailen huhtikuun alussa. Uusia kisoja täytyy katsella Thaimaasta jälleen huhtikuussa joko ennen tai jälkeen Songkranin eli vesijuhlan. Palataan niihin myöhemmin.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

So Fit So Fun Run, Bangkok

Juoksijoita maalialueella

Tänään aamulla aikaisin juostiin So Fit So Fun Run Lumpini Parkissa, Bangkokissa. Juoksin siellä edellisenkin kisan kaksi viikkoa sitten, joten noudatin samoja rutiineja. Juoksupaketti rintanumeroineen ja T-paitoineen oli tosin Lumpini Parkin sijasta noudettavissa eilen lauantaina lähellä sijaitsevasta luksushotellista SO Sofitel Bangkok, joka oli yksi juoksun sponsoreista. Maksukuittia vastaan juoksupaketin sai vaivattomasti.

En jäänyt kuitenkaan yöksi luksushotelliin, vaan suuntasin tuttuun rahapussille suosiollisempaan Eve Guest Houseen. Laitoin illalla herätyksen kello neljäksi aamulla ja nyt minulle oli käydä köpelösti. Heräsin vähän yli kolmen ja ajattelin että minulla on vielä hyvin aikaa nukkua hetkinen. Heräsin sitten ilman kellonsoittoa ja katsoin kännykän kelloa. Se oli jo lähes puoli viisi ja jostain syystä en ollut herännyt herätyssoittoon, vaikka volyymi oli lähes maksimilla. En tiedä oliko herätys mennyt jostain syystä äänettömään tilaan, mutta tällaista minulle ei ole juuri tapahtunut aiemmin. Sitten tuli kiire pukea juoksutamineisiin ja hölkätä juoksupaikalle, joka sijaitsi onneksi noin kilometrin päässä.

Juoksu on takana

Nopean lähdön ja hölkän takia minulle jäi vielä hyvin aikaa valmistautua kisaan. Jätin laukun talletukseen ja juoksin kierroksen eli runsaan 2,5 kilometrin verran lämmittelyä. Jalat tuntuivat olevan kohtalaisessa kunnossa, vaikka yleistuntuma ei ollut aivan paras mahdollinen näin aikaisin aamulla. Juoksijoita oli saapunut kisaan mukavasti, kuuluttaja ilmoitti 5:lle ja 10:lle kilometrille osallistuvan alun toista tuhatta kilpailijaa.

Osallistuin kymmenelle kilometrille (oikeasti 10,6 kilometriä merkintöjen mukaan) ja sen startti tapahtui ensin kello 6.00. Viiden kilometrin lähtöpamaus ammuttiin varttia myöhemmin. Niinpä kaksi ensimmäistä kierrosta meni mukavasti juoksijoiden suhteen, mutta kolmannella kierroksella viiden kilometrin kisaajat olivat samalla radalla, samoin kuin kaikki lähibangkokilaiset kisan ulkopuoliset aamuhölkkääjät. Kapea puistoreitti kävi ahtaaksi ja juoksu meni täysin pujotteluksi, mikä pidensi matkaa ja lisäsi aikaa.

Minulle kävi vielä ensimmäisellä kierroksella pieni kömmähdys, kun en ollut varautunut kierroskuminauhojen jakeluun. Minun täytyi palata kymmenisen metriä takaisin ja noutaa se käteeni. Kisassa otettiin sähköiset ajat ja kierroksella oli kaksi väliaikapistettä. Siitä huolimatta oli vielä tämä kierroslenkuroiden jako. No, aina on hyvä varmistaa kaikin keinoin että kilpailijat juoksevat sen kierrosmäärän mikä heille kuuluu.

Tuloslipuke

Sähköinen ajanotto pelasi mainiosti. Heti kisan jälkeen menin ajanottopisteen luokse, jossa sähköisellä lukijalla purettiin numerolapun takana oleva ajanottolaite. Kuvan tuloslipuke tuli sekunnissa ja siitä pystyi katsomaan heti kuinka juoksu oli mennyt. 10,6 kilometrille osallistui 658 juoksijaa, joista olin 32. bruttoajalla 53.07. Miehistä olin 28., joten neljä naista pääsi karkuun. Omassa yli 40-vuotiaiden sarjassa (baby boomer) olin 12., joten minulla ei ollut odotetusti asiaa palkinnoille. Mutta suhteellisen tyytyväinen täytyy olla juoksuun, vaikka aika ei mikään ihmeellinen ollutkaan.

Juoksun jälkeen oli jälleen tarjolla runsaasti syömistä ja juomista, mikä on yksi Thaimaan juoksujen ominaispiirteistä. Kisan jälkeen on myös mukava purkaa tuntoja kansainvälisen juoksijaporukan kanssa. Minun juttusille tuli välittömästi egyptiläinen kaveri, joka ohitti minut aivan loppupuolella kisaa. Vähän nauratti kun kaveri kehui vähän jäykkää ja pökkelömäistä juoksuani erittäin tyylikkääksi ja taloudelliseksi. Mies osoittautui ystävälliseksi ja erittäin sosiaaliseksi luonteeksi, sillä hän oli kerännyt ympärilleen tukun muitakin juoksijoita. Kuultuaan että olin Suomesta, hän vei minut erään saksalaisen juoksijan luokse, joka osoittautui puolisuomalaiseksi. Kuten arvasinkin, nuorehkon miehen äiti oli suomalainen ja tullut ilmeisesti töihin ja sitä kautta naimisiin Saksaan, kuten niin monet suomalaisnaiset.

Ihan mukava maku jäi tästä So Fit So Fun Runista. Tuloslipukkeessa oleva internet-linkki antoi jo nyt lopulliset tulokset ja ne ovat tässä (kaikki kympin juoksijat, ikäluokankin tulokset voi kaivaa esiin, kuka niitä haluaa).

torstai 28. helmikuuta 2019

Tokyo Marathon 2019 - ennakko

Birhanu Legese
Kuva: iaaf.org

13. Tokyo Marathon juostaan sunnuntaina 3.3.2019. Se on vuoden ensimmäinen Abbott World Marathon Majors- sarjaan kuuluva kaupunkimaraton. Sarjaan kuuluvat maratonit juostaan Tokiossa, Bostonissa, Lontoossa, Berliinissä, Chicagossa ja New York Cityssä.

Järjestäjät julkaisivat miesten ja naisten eliittisarjan osanottajat 23.1.2019. Valitettavasti miesten osanottajalistan kaksi kovinta maratonaikaa omanneet Etiopian Kenenisa Bekele (2.03.03) ja Kenian Marius Kipserem (2.04.04) ovat joutuneet luopumaan kisasta loukkaantumisten takia.  Varsinkin Bekelen tilanne alkaa näyttää huolestuttavalta, niin monta keskeyttämistä ja vetäytymistä hänellä on ollut viime aikoina. Bekeleä varmasti harmittaa vuoden 2016 Berliinin maraton, jossa hänellä oli kaikki mahdollisuudet alittaa Kenian Dennis Kimetton ME-aika 2.02.57, mutta matkalla tapahtunut hidastelu johti siihen että hän jäi ME-ajasta vaivaiset kuusi sekuntia. Jos hän olisi onnistunut silloin tekemään ME:n, niin hän olisi ollut ensimmäinen kestävyysjuoksija, joka olisi pitänyt 5000 metrin, 10 000 metrin ja maratonin ME:iä samanaikaisesti hallussaan. Eliud Kipchoge on hinannut ME:n nyt niin kovaksi (2.01.39) että se taitaa olla Bekelelle liian suuri pala.

Dickson Chumba
Kuva: iaaf.org

Mutta miesten Tokion maraton on kova kahden parhaan poisjäämisestä huolimatta. Nyt osallistujista on kovin ennätysaika Etiopian Birhanu Legesellä, joka juoksi Dubaissa vuonna 2018 ennätyksensä 2.04.15. Ehkä kovin ennakkosuosikki on kuitenkin 2.04.32 ennätyksekseen juossut Kenian Dickson Chumba, joka on Tokion maratonin spesialisti. Chumba on voittanut Tokion kahdesti vuonna 2014 ja 2018 ja ollut kolmas vuosina, 2015, 2016 ja 2017. Sen lisäksi hän on ollut Chicagon maratonilla 1. (2015), 2. (2016) ja 3. (2014). Kolmanneksi paras ennätysaika on marokkolaissyntyisellä, mutta nykyään Bahrainia edustavalla El-Hassan El-Abbassilla 2.04.43.

Seuraavat Tokion maratonille 2019 osallistuvat miehet ovat juosseet alle 2.07:

1. Birhanu Legese Etiopia 2.04.15
2. Dickson Chumba Kenia 2.04.32
3. El Hassan El-Abbassi Bahrain 2.04.43
4. Seifu Tura Etiopia 2.04.44
5. Nobert Kigen Kenia 2.05.13
6. Suguru Osako Japani 2.05.50
7. Gideon Kipketer Kenia 2.05.51
8. Deme Abate Etiopia 2.06.47

El-Hassan El-Abbassi
Kuva: en.wikipedia.org

Japanilaiset miesmaratoonarit, jotka satsaavat hurjasti omiin kesäolympialaisiinsa Tokiossa vuonna 2020, osallistuvat suurella joukolla tulevan olympiakaupungin kisaan. Paras heistä, Japanin maratonennätyksen 2.05.50 viime vuonna Chicagon maratonilla juossut Suguru Osako oli jo tuolla yllä olevalla listalla. Mutta siellä on lähes 200 muuta japanilaista alle 2.20:n juossutta maratoonaria. Ne löytyvät kaikki tästä järjestäjien linkistä.

Huomatkaa, että kaikki japanilaiset nimet eivät ole jostain syystä ennätysjärjestyksessä. Hurja on japanilainen maratontaso ja palava pyrkimys omiin olympialaisiin. Ja kovista nimistä puuttuvat vielä esimerkiksi Yuta Shitara 2.06.11, Hiroto Inoue 2.06.54 ja Yuma Hattori 2.07.27. He kaikki juoksivat ennätyksensä viime vuonna, Shitara ja Inoue juuri Tokiossa ja Hattori Fukuokassa.

Tämän vuoden syyskuussa Japani pitää oman olympiakarsintansa Tokion 2020 maratonille. Tämä Tokion maraton ja muut jo juostut ja vielä ennen syyskuuta juostavat maratonit toimivat esikarsintana ja vain parhaat ja valitut päästetään karsimaan olympiapaikoista. Japanilaiset arvostavat maratonia yli kaiken ja se kyllä näkyy panostuksissa ja tuloksissa.

Ruti Aga
Kuva: iaaf.org

Naisten puolellakin löytyy tasoa. Kilpailuun osallistuvista paras ennätysaika on kuvan Etiopian Ruti Agalla, ajalla 2.18.34. Hän juoksi ennätyksen viime syyskuussa Berliinissä. Kilpailuun osallistuu myös kaksi muuta naismaratoonaria, jotka ovat juosseet alle 2.20:n. He ovat Etiopian Yebrgual Melese 2.19.36 ja Kenian Florence Kiplagat 2.19.44.

Naisten puolella on myös yksi loukkaantumisen takia poisjäänyt, nimittäin Etiopian Boru Tadese, joka on juossut myös alle 2.20:n eli 2.19.30 viime vuonna Dubaissa. Juoksussa on mukana lukuisia muita 2.20:n pintaan juosseita naisia, joten kilpailu voitosta tulee olemaan kova. Japanilaisista naisista paras ennätysaika on Honami Maedalla 2.23.48.

Tokion maraton lähetetään ympäri maailmaa urheilukanavilla, esimerkiksi täällä Aasiassa Eurosportilla. Mutta jos TV-kanavat eivät näy, niin juoksua voi yrittää seurata jostain Internet-striimistä. Maraton alkaa sunnuntaiaamuna 3.3 kello 9 paikallista aikaa eli Suomessa 7 tuntia vähemmän (klo 02 aamuyöstä). Itse olen juuri tuolloin juoksemassa kisaa Bangkokissa, joten ainakin suora lähetys jää näkemättä. Mutta muut juoksun ystävät, nauttikaa mielenkiintoisesta maratonkisasta!

lauantai 23. helmikuuta 2019

Thaimaan seuraavat juoksut

So Fit So Fun Run
Kuva: forrunnersmag.com

Olen taistellut kahden Thaimaan juoksun rekisteröinnin ja ilmoittautumisen kanssa. Ensimmäinen juoksuista, So Fit So Fun Run on jo viikon päästä sunnuntaina 3.3.2019. Tästä juoksusta olen saanut myös vahvistuksen sähköpostilla, joten siltä osin kisa pitäisi olla kunnossa.

Juoksu kilpaillaan samalla paikalla, missä juoksin viikko sitten eli Lumpini Parkissa, Bangkokissa. Tällä kertaa kymmenen kilometrin juoksu kiemurtelee puiston omia teitä eikä poistu läheisille kaduille. Puistoa kiertävä reitti on pituudeltaan noin 2,5 kilometriä, joten kierroksia tulee neljä. Kilpailussa näyttäisi olevan vain kaksi sarjaa miehille ja naisille eli alle 40- vuotiaat ja yli 40- vuotiaat. Se tietää sitä että joudun kisaamaan itseäni nuorempien kanssa, mutta osallistuminen ja kisatuntuman saaminen on nyt tärkeintä.

Aksorn Minimarathon
Kuva: forrunnersmag.com

Seuraava juoksukisa olisi jo viikon päästä edellisestä eli 10.3.2019. Kyse on Aksorn Minimarathonista, joka olisi minulle suorastaan kotikisa, sillä juoksun reitti kulkee aivan asuntoni vierestä. Viewtalay 1 Condo, jossa asun, sijaitsee Thepprasit Roadin ja Tappraya Roadin kulmassa ja juoksun viiden kilometrin kääntöpaikka on tässä risteyksessä. Itse juoksen kymmenen kilometriä, joten jatkan vielä risteyksestä alas Jomtienin Second Roadille, josta palataan samaa reittiä takaisin lähtöalueelle Thepprasit Roadin päähän lähelle Sukhumvit Roadia. Minulle olisi sarja miehet M55, joten se olisi hieman armollisempi kuin edellinen kisa.

Juoksun omilla sivuilla on vähän puutteelliset ja thaikieliset sivut, joten ilmoittautumisrutiini jää vähän arvoitukseksi. Siksipä soitin annettuun kisajärjestäjän puhelimeen, josta vastattiin ensiksi että juoksu on jo täynnä ja suljettu. En antanut periksi vaan jatkoin sitkeästi thaiksi että asun Jomtienissa juoksun reitillä ja haluaisin kovasti osallistua kisaan. Järjestäjä pyysi sitten lähettämään rekisteröitymistiedot mobiilitekstiviestillä samaan numeroon, minkä teinkin. Viestissä pyysin ilmoittamaan kuinka voisin maksaa juoksun. Vastausta ei ole vielä kuulunut, mutta toivossa on hyvä elää.

Joten tuo toinen kisa ei valitettavasti ole vielä kirkossa kuulutettu. Lähipäivät näyttävät, olenko onnistunut tunaroimaan kotijuoksuni. Mielelläni juoksentelisin kotikaduilla lappu rinnassa.

Päivitys (24.2): Nyt tuli uusi vahvistus tekstiviestillä että rekisteröinti Aksorn Minimarathonille on suljettu jo 12.2.2019 eli kuukausi ennen kisaa. Aivan mahdottomiksi ovat menneet nämä Thaimaan juoksut.

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Run For Kids, Bangkok

Run For Kids, maalialue

Sain kuin sainkin ilmoittauduttua Run For Kids- tapahtumaan Lumpini Parkiin, Bangkokiin. Eilen matkustimme tutun tukiryhmään kuuluvan pariskunnan kanssa kisapaikalle. Normaalisti olen käyttänyt matkustukseen Pohjois-Pattayalta lähtevää Ekamain bussia ja sieltä sitten SkyTrainia. Nyt kokeilimme toista vaihtoehtoa ja hyppäsimme asuinpaikkamme vierestä lähtevään Suvarnabumin bussiin. Sieltä nousimme lentokenttäjunaan ja vaihdoimme Makkasan/Petchaburi - asemalla MRT metroon, jolla pääsimme suoraan Lumpini-puistoon. Jälkimmäinen vaihtoehto osoittautui hyväksi, koska sillä säästyy Pattayan sisäiset taksiajelut välillä Jomtien - Pohjois- Pattaya.

Juottopaikka maali-alueella

Lauantaina menimme metrosta suoraan Lumpini- puistoon noutamaan juoksupakettini. Maksetut kuitit ja sähköpostissa saatu tulostettu vahvistus takasivat sen että sain käteeni ongelmitta juoksunumeron ja Run For Kids- paidan. Sitten oli aika varata majoitus, joka oli minulle tuttu monilta juoksukerroilta. Vaatimaton Eve Guest House palveli hyvin tähän tarkoitukseen, koska se on edullinen ja sijaitsee lähellä puistoa.

Heräsin aamulla jo kello 3.30, jotta ehtisin ajoissa kisapaikalle. Jouduin odottamaan jonkin aikaa puiston porttien avautumista klo 4.30. Minulla oli sitten tunti aikaa valmistautua juoksuun, jonka startti ammuttiin klo 5.30. Valitsin 3 kilometrin ja 10,5 kilometrin kisavaihtoehdoista pidemmän. Reitti kiersi suurimmaksi osaksi puiston ulkopuolella läheisillä kaduilla ja viimeiset runsaat kaksi kilometriä kierteli puiston asfalttiteitä. Loppumatkasta huomasin että 10 kilometrin merkin jälkeen matkaa tuli vielä noin kilometri, joten lopulliseksi matkaksi arvelisin 11 kilometriä.

Pastori (vas.) ja Juoksijanomadi

Juoksu oli jälleen kankeaa, varsinkin alussa. Niinpä 50 minuutin ilmapallojuoksijat karkasivat horisonttiin, vaikka yritin pinnistellä heidän mukana. Loppumatka oli tuttuun tapaan sulavampaa juoksua, mutta siitä huolimatta maalikello näytti aikaa 53.35 ylittäessäni maaliviivan. 11 kilometrin matka huomioiden kilometriajaksi tuli hieman vajaa viisi minuuttia, kuten Singaporen juoksussa. Kunto näyttäisi siis olevan vakaata, mutta heikonlaista.

Minulla oli nyt jopa oma M60+ sarja, mutta en päässyt siinä viiden palkittavan joukkoon. Loppusijoitus jää siten arvoitukseksi, kun virallista sähköajanottoa ei ollut. Virallisia tuloksiakaan ei luultavasti tule nettiin, joten en tiedä kuinka paljon jäin esimerkiksi viidennestä juoksijasta. Toivottavasti en liian monta minuuttia.

Juoksijoita oli paikalla varmasti tuhansia, joten nämä Thaimaan juoksut kiinnostavat todella paikallisia. En nähnyt kisassa montakaan farangia eli ulkomaalaista, joten ilmoittautumisrutiinit ovat vaikeuttaneet muitakin ei-thaimaalaisia kuin minua. Siinä mielessä täytyy olla tyytyväinen kun pääsee edes osallistumaan näihin Thaimaan juoksuihin. On helppoa olla Pierre de Coubertinin linjoilla tässä asiassa, kun kuntokin tukee filosofiaa: tärkeintä ei ole voitto vaan jalo kilpa.

Olen onnistunut ilmoittautumaan toiseenkin thaijuoksuun ja kolmaskin on tähtäimessä. Mutta kirjoitan niistä myöhemmin oman jutun.