perjantai 20. heinäkuuta 2018

Pohjoisen reissua

Iijoen uittopatsas, Ii

Pohjoisen seikkailut alkoivat hillanetsinnällä Pudasjärvellä, Ranualla ja Yli-Iissä. Saaliina oli lähinnä tyhjiä kumisevia astioita, sillä alkukesän hallat ja kuivuus ovat tuhonneet hillasadon näillä seuduilla. Viimevuotisen juoksututtuni Jorma Puurusen kanssa samoilimme Pudasjärven ja Yli-Iin soita, mutta saalis oli heikko. Itse kiersin Ranuan tutut paikkani, mutta hillaa sain vain muutamia litroja. Ranuan hillatorilla kuulin, että Rovaniemen pohjoispuolella hillaa saattaa löytyä esimerkiksi Sodankylästä ja Kemijärveltä. En kuitenkaan lähtenyt niin ylös, vaan alan valua pikkuhiljaa kartalla alaspäin.

Tällä hetkellä olen Iissä ja kierrellyt ajan kuluksi keskustaa ottaen muutamia valokuvia. Illalla pitäisi tietojen mukaan olla Illin juoksut Illinsaaressa ja sinne olisi tarkoitus mennä. Jos juoksu toteutuu, niin kirjoittelen siitä myöhemmin.

Iin Wanha Hamina on ollut tunnettu satama- ja kauppapaikka jo 1300-luvulta lähtien. Nykyään se on myös museoalueena ja siellä sijaitsee mm. kesäteatteri. Iijoen rannalla on kuvan uittopatsas, sillä Iijokea on kautta vuosien käytetty tukinuittoon. Patsas on kuvanveistäjä Sanna Koiviston tekemä ja se on paljastettu kesällä 2003.

Pekka Vesaisen patsas, Ii

Iistä on lähtenyt maailmalle useita tunnettuja henkilöitä esimerkiksi politiikan ja urheilun piireistä, mutta ehkä tunnetuin historiallinen henkilö on Pekka Vesainen (tunnetaan myös Juho Vesaisena), josta on kuvan patsas Iin kirkon pihamaalla. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio teki patsaan vuonna 1940, mutta se asetettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1950, samaan aikaan kun kirkkokin valmistui. Ylikiimingistä löytyy myös Pekka Vesaisen patsas, jonka on veistänyt Oskari Jauhiainen vuonna 1936.

Pekka Vesainen oli iiläinen (nyk. Ylikiimingin alue) talonpoika ja sissipäällikkö, joka toimi johtajana niillä kostoretkillä, joita pohjalaiset tekivät Vienan Karjalaan ns. pitkän vihan (1570-1595) aikana. Kantalahden kaupunkiin tehty ryöstö- ja hävitysretki on näistä tunnetuin. Ennen kaikkea Pekka Vesainen tuli tunnetuksi puolustaessaan kotiseutua venäläisten sotaretkiä vastaan. Historian saatossa Pekka Vesaisen ja pohjalaisten sissiretki ja muut taistelut ovat saaneet tarunhohtoista sisältöä, josta on vaikea päätellä mikä on totta ja mikä sepitettyä tietoa.

Reissun aikana kirjastot toimivat hyvinä tukikohtina, joissa voi lukea uutiset ja päivittää blogia. Tämäkin juttu valmistuu Iin kirjastossa. Kirjastoreissujen yhteydessä olen huomannut, että lähes jokainen kirjasto myy vanhoja, listoilta poistettuja kirjoja hyvin edullisesti. Tyypillinen hinta on esimerkiksi 50 senttiä kirja tai 3 kirjaa eurolla. Olen ostanut joitakin kirjoja kesälukemiseksi.

Urheilumme Kasvot, osa 13

Ranuan kirjastossa oli esillä edullisin löytämäni tarjous, ota mukaan jos haluat. Urheilumiehenä silmäni osuivat Urheilumme Kasvot- sarjaan, joka valmistui joskus 1980-luvun tietämissä. En jaksanut ottaa mukaan toistakymmentä raamatunpaksuista kirjaa, mutta kun huomasin että osa 13 sisälsi kestävyysurheilijoiden ja -kuntoilijoiden matrikkelin, niin en voinut vastustaa kiusausta. Ilmainen kirja tuhansien urheilijoiden henkilötiedoista on sellainen houkutus, että ainakin minuun se puri heti.

Olen tutustunut tietysti heti kirjaan. Se sisältää huippu-urheilijoita ja tavallisia kuntoilijoita niin juoksun, kävelyn, hiihdon kuin pyöräilyn saroilta. Suomen kestävyysjuoksun huipuista kirjasta on löytynyt mm. sellaiset nimet kuin Niilo Kemppe, Sinikka Keskitalo, Sirkku Kumpulainen, Ritva Lemettinen, Yrjö Pesonen, Pekka Päivärinta, Aarno Ristimäki, Simo Saloranta, Lars Sörensen, Pekka Tiihonen, Esa Tikkanen, Päivi Tikkanen, Jukka Toivola, Marja Vartiainen ja Matti Vuorenmaa. Sen lisäksi olen bongannut sieltä lukuisia veteraanihuippuja ja muita hölkissä tapaamiani juoksututtuja. Hyvin antoisa kirja, sillä kaikkia näitä nimiä ei löydy esim. wikipediasta.

Nyt sitten vain valmistautumaan illan juoksukisaan. Tiedossa on mukava kilpailu 30 asteen helteessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti