torstai 29. kesäkuuta 2017

Kolehmaiset Kuopiosta

Hannes Kolehmainen (1889-1966)
Kuva: Getty Images

Olen kirjoittanut kolmen sisarusparven juoksijoista seuraavasti: Luikin kolmoset 17.4.2016, Dibaban siskokset 13.5.2017 ja Ingebrigtsenin veljekset 3.6.2017. Nyt on vuorossa suomalainen versio teemaan, nimittäin Kolehmaisen veljekset Hannes, Tatu ja Viljami Kuopiosta.

Kuuluisin ja menestynein veljeksistä on Hannes Kolehmainen, jota on nimitetty myös mieheksi, joka juoksi Suomen maailman kartalle. Hänen kansainvälinen läpimurtonsa tapahtui Tukholman olympialaisissa vuonna 1912. Hän voitti siellä kolme kultamitalia (5000 m, 10000 m, maastojuoksu) ja yhden hopean (maastojuoksun joukkue). Hän kruunasi uransa Antwerpenin olympialaisissa 1920 voittamalla maratonjuoksun. Hän saavutti lisäksi puolenkymmentä ME:tä ratamatkoilla ja maratonilla.

Tukholman jälkeen Hannes Kolehmainen muutti Amerikkaan, jossa hänen vanhempi veljensä Viljami asusti. Viljami oli lähettänyt Hannekselle harjoitusohjeita Tukholmaa varten hyvin tuloksin. Amerikassa Hannes alkoi keskittyi pitemmille matkoille tähtäimessä Antwerpenin olympiamaraton, jonka sitten voittikin ensimmäisenä suomalaisena. Antwerpenin kisojen jälkeen Hannes Kolehmainen muutti takaisin Suomeen. Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 Hannes Kolehmainen sai kunnian sytyttää olympiatulen stadionin torniin. Muita tunnustuksia ovat mm. kotikaupunkiin Kuopioon nimetty katu ja patsas Väinölänniemelle sekä juoksutapahtuma Hannes-hölkkä.

Tatu Kolehmainen (1885-1967)
Kuva: fi.wikipedia.org

Veljessarjan vanhin Tatu Kolehmainen kulki veljiensä jalanjäljissä Helsinkiin. Seurat Kuopion Reipas ja Kuopion Riento muuttuivat Helsingin Kisa-Veikkoihin, Viipurin Reippaaseen ja Helsingin Jyryyn. Tatu valmentautui veljensä Hanneksen tavoin Tukholman olympiakisoihin. Joko hän ei noudattanut veli-Viljaminsa Amerikasta lähetettyjä ohjeita tai sitten hän pani niihin oman lisänsä, sillä hän oli Tukholmassa täysin tukossa ja joutui keskeyttämään sekä 10000 metrin juoksun että maratonin. Tatun karu ohjelma oli: aamulla 40-45 kilometrin kävely ja iltapäivällä 20 kilometrin juoksu. Tuohon aikaan kävely kuului juoksijan harjoitusohjelmaan, varsinkin talvella.

Mutta SM-tasolla Tatu saavutti lukuisia mestaruuksia ja muita mitaleja. SM-kultaa hän voitti 10000 metrillä, tunninjuoksussa, 25000 metrillä ja maratonilla. SE-tuloksia syntyi myös, mutta Tatu Kolehmaisen urheilijauran kohokohta, ainakin näin jälkeenpäin katsottuna, on hänen ME:nsä 20000 metrillä. ME syntyi Helsingissä vuonna 1913 ajalla 1.07.40,2. Juoksijaveljeksistä vanhin kuoli viimeisenä 15.6.1967, mutta vain vajaa kaksi viikkoa myöhemmin kuin veljensä Viljami Floridassa, Amerikassa. Hannes-veli oli mennyt manan majoille puolitoista vuotta ennen heitä.

Viljami Kolehmainen (1887-1967) vasemmalla
Kuva: jouni-tossavainen.blogspot.fi

Veljessarjan kolmas edustaja Viljami Kolehmainen on tuntemattomin ja varmaan syystä että hän muutti jo vuonna 1910 Amerikkaan ja eli siellä lopun elämänsä. Hän oli siirtynyt samalla myös ammattilaiseksi, joka oli tuohon aikaan majesteettirikos. Se blokkasi henkilön pois esimerkiksi olympialaisista ja tiputti hänet ennätystilastoista. Viljamista on vähän valokuvia ja tuossa viereisessäkin otoksessa hän on ryhmäkuvassa veljensä Hanneksen (oik.) ja Yrjö Koivistoisen (keskellä) kanssa. Koivistoinen toimi Amerikassa Viljamin hierojana.

Viljami Kolehmaisen kovin saavutus oli Amerikassa 20.10.1912 Vailsburgissa Newarkissa juostu maratonin tulos 2.29.39,2. Se oli epävirallinen ME ja pysyi sellaisena 13 vuotta. Vasta USA:n Albert Michelsen juoksi Viljamia nopeammin vuonna 1925. Viljami Kolehmainen lopetti ammattilaisuransa ensimmäisen maailmansodan aikoihin ja jatkoi elantoaan kirvesmiehen hommilla. Vuonna 1928 hän vielä 40-vuotiaana palasi juoksukilpailuihin osallistumalla Amerikan halkijuoksuun, mutta se yritys loppui keskeytykseen neljäntenä päivänä.

Kolehmaisen veljekset olivat kaikki maailmanluokan juoksijoita. Kovin saavutus heillä veljessarjana on se, että he kaikki pitivät samanaikaisesti hallussaan kestävyysjuoksun ME:iä: Hannes 5000 metriltä v.1912, Viljami maratonilta v.1912 ja Tatu 20000 metriltä v.1913. Siinä olisi nykypäivän kestävyysjuoksun veljeskolmikolle liki mahdoton tehtävä: mission impossible.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti