perjantai 27. heinäkuuta 2018

Paltamon Jättiläiset

Daniel Cajanus (1703-1749)
Kuva: fi.wikipedia.org

Matka on edennyt Paltamoon, joka on tunnettu jättiläisistään, niin fyysisistä kuin henkisistä. Viereisen kuvan Daniel Cajanus syntyi Paltamossa pappis- ja virkamiessukuun luultavasti vuonna 1703. Daniel Cajanus oli jo nuorena miehenä yli kaksimetrinen ja kasvoi lisää aikuisiässä. Hänestä on annettu eri maissa erilaisia pituusmittoja, jotka vaihtelevat 230 senttimetristä 283 senttimetriin. Useimmin kirjattu pituusluku on 247 senttimetriä.

Tuohon aikaan monet luonnonoikut, niin kääpiöt kuin jättiläiset kiersivät sirkuksissa näyttämässä itseään rahasta, niin myös Daniel Cajanus. Hän muutti aluksi Tukholmaan ja sitä kautta Eurooppaan. Hänen sanotaan olleen Preussin kuninkaan Fredrik Vilhelm I:n vartiokaartissa, jossa pituus oli plussaa. Sieltä hän ilmaantui Lontooseen, jossa esiintyi näytelmissä ja sirkuksessa useilla nimillä, kuten "Ruotsalainen jätti". Lontoosta Cajanus siirtyi Pariisiin ja Amsterdamiin. Pariisissa hänet esiteltiin kuningas Ludvig XV:ta Versaillessa. Viimeisinä vuosinaan hän sukkuloi Hollannin ja Englannin välillä. Englannissa hänestä maalattiin kuvan muotokuva ja kirjoitettiin elämäkerta. Cajanuksen sanottiin olleen sivistynyt ja kielitaitoinen.

Kun Daniel Cajanuksen terveys alkoi heiketä, hän kirjoitti testamentin vuonna 1746. Hän kuoli kolme vuotta myöhemmin Hollannin Haarlemissa. Danielin perinnön kävi Hollannista noutamassa hänen 220 senttimetriä pitkä sisarensa Agnes. Daniel Cajanus oli halunnut arkkunsa turvalliseen paikkaan haudanryöstäjien takia, mutta se ei auttanut. 1780-luvulla hänen arkkunsa avattiin ja Cajanuksen luuranko siirrettiin Leidenin museoon. Nykyään hänen luurangostaan on tallella enää toinen reisiluu.

Väinö Myllyrinne (1909-1963) oikealla
Kuva: en.wikipedia.org

Toinen pitkä suomalainen Väinö Myllyrinne ei liity suoraan Paltamoon, mutta geeniperimän kautta kyllä, sillä hänen äitinsä Anna Maria Keränen syntyi Paltamossa. Väinö Myllyrinne syntyi ja kuoli Helsingissä. Väinö Myllyrinteen pituusmitat vaihtelevat välillä 247-251,4 senttimetriä. Yleisin arvio on 248 cm. Näillä mitoilla oltiin aikoinaan jopa maailman pisin mies.

Daniel Cajanuksen tapaan Väinö Myllyrinne kiersi Eurooppaa 1930-luvulla sirkusesiintyjänä ja showpainijana. Myllyrinne palasi talvisodan syttyessä takaisin Suomeen ja palveli kotirintamalla. Viimeiset vuotensa hän eli Järvenpäässä, jonne hänet on myös haudattu. Hänestä on vahanukke Järvenpään kirjastotalossa ja toinen Merikarvian korsumuseossa.

Kolmannella pitkällä suomalaisella Lauri Moilasella (1886-1913) on geenit samoilta seuduilta, sillä hän syntyi Paltamon naapurikunnassa Puolangalla. Lauri Moilasella sanottiin olleen mittaa 246 senttimetriä. Moilanen muutti jo lapsena perheensä mukana Amerikkaan, jossa esiintyi sirkuksessa taiteilijanimellä "Iso-Luwi". Muiden jättiläisten tapaan Lauri Moilanen kuoli nuorena aivokalvontulehdukseen ja hänet on haudattu Lakesiden hautausmaahan Hancockiin. Haudanryöstäjien estämiseksi Moilasen arkun päälle valettiin sementtiä.

Kovasti olen katsellut ympärilleni täällä Paltamossa, mutta yhtään jättiläistä ei ole tullut vastaan. Mikään ei ole enää niin kuin ennen.

Eino Leino (1878-1926)
Kuva: fi.wikiquote.org

Fyysisten jättiläisten lisäksi hengenjättiläiset saavat patsaita ja heidät muistetaan kuoleman jälkeenkin. Paltamon tunnetuin hengenjättiläinen lienee Eino Leino, alkuaan Lönnbohm. Leino syntyi Paltamon Paltaniemellä ja hän on Suomen tunnetuimpia runoilijoita, mutta hän oli myös kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Myös hänen veljensä Kasimir Leino oli tunnettu henkilö itsenäistyvän Suomen kulttuuripiireissä.

Eino Leino kuoli fyysisten jättiläisten tapaan nuorena, vain 47 vuotiaana vuonna 1926 Tuusulan Nuppulinnassa. Neroilla ja luonnonoikuilla elimistö tuppaa käymään kovemmilla kierroksilla ja se vaatii usein ulkopuolista piristettä tai sammutusnestettä, kuinka vain. Se syö miestä.

En kirjoita Leinon elämästä sen enempää, mutta Eino Leinosta kiinnostuneille on wikipedian artikkeli tässä.

Lopuksi nykyajan nomadiakin sykähdyttää tämä Eino Leinon runo:

"Maantietä matkaa
kirjaton, karjaton mies.
Kruununkin kyyti
liikaa ois hälle kenties,
outoja hälle kun on
isänmaa, kotipaikka ja lies
puolue, perhe ja muu
verot, verka ja velka ja ies."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti