Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niinpä tämänkertainen Thaimaan reissukin on loppusuoralla. Huomenna alkaa matkan viimeinen viikko ja ensi viikolla ollaan jo Suomessa.
Chakri Day Runin jälkeinen aika on mennyt sosiaalisessa kanssakäymisessä, vesijuhlissa ja juostessa. Vähän sairasteluakin on tullut loppuaikoina kuvaan viimevuotiseen malliin. Ajanjakson hyväksi työksi voi mainita se että autoimme suomalaiskaverin kanssa kolmannen suomalaismiehen avioliiton satamaan thainaisensa kanssa. Jostain syystä jokin suurlähetystön leima puuttui papereista ja paikallinen viranomainen vaati sen sijaan kaksi suomalaista todistajaksi. Mehän olimme tietenkin valmiit ja niin kaunis morsian sai omansa vai oliko se toisinpäin.
Vesijuhlan huipentuma oli vasta viimeisenä juhlapäivänä eli tiistaina 19.4. Aloittelin juhlaa oman taloni Nana-baarissa aikomuksenani jatkaa siitä suurempiin kuvioihin. Kuten kuvasta näkyy, meno oli baarin ulkopuolella niin hyvin päällänsä, että viihdyin paikassa aiottua pitempään. Ja lopulta kun piti lähteä kaduille vesisotaan, niin huomasin suunnistavani omalle kämpälle. Vanhuusko vai varovaisuusko vaivaa, kun meno tuntuu riittävän pienempinäkin annoksina. Suurissa massajuhlissa on suuremmat riskit ja Thaimaan onnettomuustilastot tekevät kummasti ihmeellisen kuolinpompun juuri Songkranin aikaan.
Ja viimeisinä päivinä on jälleen tullut kuvaan tutut sairastelut juuri ennen paluuta Suomeen. Viime vuonna ongelmina olivat koiranpurema ja vihoittelevat jalat. Nyt kun jalat olisivat ihan hyvässä kunnossa ja koiratkin pysyneet kurissa, niin vastaavasti vasen olkapää vihoittelee. Periaatteessa se ei juuri haittaa juoksua, mutta kun jomotus on niin kova varsinkin yöaikaan ettei uni tahdo tulla silmään, niin se vie voimia juoksulta. Sama vaiva on riesannut minua säännöllisesti muutaman vuoden välein, joten mitään uutta hälyttävää se ei ole. En tiedä onko kyse jäätyneestä olkapäästä, sisäisestä tulehduksesta vai mekaanisesta ongelmasta. Aina se on kuitenkin mennyt ohi ja toivottavasti niin on nytkin. Mutta särkylääkkeitä se vaatii.
Alunperin minulla oli aikomus juosta Vapun päivänä reissun viimeinen kisa Bangkokissa, mutta nyt se on hieman auki. Jos olkapää ei anna juoksurauhaa, niin seuraava juoksu siirtyy Suomeen. Loppuviikosta ollaan viisaampia tämänkin asian suhteen.
Heh...täällä vejellään myös viimesiä Torren päiviä. Perjantaina Perslantijaan aamulla, sekä sama vaiva ju skylla....vasen olkapää pirun kipee...tuntuu että on tulehdusta laajalla alueella
VastaaPoista...no lekuriin on Suomessa mentävä. Senverran jo haittaa jokapäivästä hommailua. Koitetaan parantua ja turvallisesti kotiin!
Tutkin asiaa netin lääkärikirjasta. Kyse lienee kiertäjäkalvosimenoireyhtymästä. Yleisin olkapäävamma. Otin eilen sairaalassa kaksi kortisonipiikkiä. Nyt olkapää jo huomattavasti parempi.
VastaaPoistaPalataan Suomessa juoksun pariin.