3000 metrin esteet alle 8.50

Jukka Keskisalo
Kuva: iaaf.org

Olen jatkanut Suomen estejuoksijoiden tilastointia ja julkaisen nyt ne, jotka ovat alittaneet 8.50. Kuten aiemmatkin listat, niin tämäkin on epävirallinen ja todennäköisesti puutteellinen. Eli jos havaitset virheitä tai puutteita, niin kommentoi tänne tai sitten sähköpostiini. Esimerkiksi esteiden entisten SE-miesten Esko Sirenin ja Ilkka Auerin aikojen välissä on kolmen sekunnin ammottava aukko, josta mitä ilmeisemmin puuttuu juoksijoita.

Joustan aikarajassa sen verran että Seppo Tuominen on jonon jatkona, vaikka aika 8.50,0 ei ole alle 8.50, mutta siinä rajalla. Tuominen on siinäkin mielessä hyvä esimerkki, että monet kovat ratajuoksijat ovat kokeilleet esteitä, mutta heidän aikansa eivät välttämättä näy henkilön esittelyissä. Esimerkiksi wikipedia ei listaa tätä Seppo Tuomisen esteaikaa, vaan olen napannut sen jostain muualta.

Tämänhetkinen alle 8.50:n lista on alla. Olen lisännyt listaan myös juoksuvuoden. Kuvan Jukka Keskisalo vetää letkaa ja jo 66 juoksijaa seuraa perässä.

01. Jukka Keskisalo  8.10,67 v.2009
02. Tapio Kantanen  8.12,60 v.1976
03. Ismo Toukonen  8.18,29 v.1978
04. Tommy Ekblom  8.19,40 v.1983
05. Ilkka Äyräväinen  8.22,6 v.1982
06. Vesa Laukkanen  8.22,9 v.1982
07. Jörgen Salo  8.23,25 v.1991
08. Jouko Kuha  8.24,2 v.1968
09. Mikko Ala-Leppilampi  8.25,33 v.1973
10. Pekka Päivärinta  8.25,4 v.1972

11. Janne Ukonmaanaho  8.27,08 v.2011

12. Lars Sörensen  8.27,27 v.1984

13. Topi Raitanen  8.28.48 v.2018
14. Ville Hautala  8.29,00 v.1993
15. Kim Bergdahl  8.30,02 v.2002
16. Eero Kolila  8.30,4 v.1977
17. Vesa Siivonen  8.31,10 v.1986
18. Ville-Veikko Sainio  8.31,37 v.1998
19. Arto Kuusisto  8.31,95 v.1990
20. Markku Pulkkinen 8.34,4 v.1974
21. Mikael Talasjoki  8.34,85 v.2004
22. Juhani Huhtinen  8.35,0 v.1974
23. Hannu Okkola  8.35,0 v.1977
24. Tuomo Lehtinen  8.35,58 v.2002
25. Joonas Harjamäki  8.35,75 v.2010
26. Kari Hänninen  8.36,11 v.1984
27. Jyrki Ojennus  8.37,79 v.1989
28. Hannu Partanen  8.37,8 v.1971
29. Markku Kyyrönen  8.37,98 v.1992
30. Tapio Mikkola  8.38,2 v.1973
31. Jan-Erik Salo  8.39,35 v.2000
32. Esko Siren  8.39,4 v.1962
33. Timo Ojala  8.41,79  v.1982
34. Ilkka Auer  8.42,4 v.1956
35. Pertti Miettinen  8.43,0 v.1978
36. Jari Heinilä  8.43,21  v.1986
37. Timo Halonen  8.44,26 v.1987
38. Olavi Rinteenpää  8.44,4 v.1953
39. Juha Parviainen  8.45,0 v.1972
40. Teppo Syrjälä  8.45,25 v.2000
41. Pentti Karvonen  8.45,4 v.1955
42. Juha Kokkonen  8.45,41  v.1989
43. Mika Kiekara  8.45,7  v.1990
44. Hannu Avikainen  8.45,79 v.1983
45. Ilmari Kurkivuori  8.46,0 v.1962
46. Jouko Santanen  8.46,2 v.1975
47. Teuvo Virtanen  8.46,6 v.1962
48. Ilpo Jousimaa  8.46,68 v.1983
49. Kim Berghäll  8.46,71 v.1982 
50. Lasse Honkanen  8.46,8 v.1963
51. Antti Kero  8.46,97  v.1995
52. Arsi Petrelius  8.46,98 v.1991
53. Juhani Holopainen  8.47,29 v.1980
54. Ari Luostarinen  8.47,41  v.1977
55. Mikko Virta  8.47,54 v.1998
56. Mauri Kontu  8.47,57  v.1977
57. Hannu Granberg  8.47,62 v.2018
58. Jukka-Matti Karjalainen  8.47,93  v.1977
59. Sven Laine  8.48,0 v.1955
60. Erkki Koskinen  8.48,2 v.1967
61. Heikki Rämänen  8.48,5  v.1977
62. Pertti Koivunen  8.48,8 v.1959
63. Heikki Lehti  8.49,13 v.1979
64. Jussi Huttunen  8.49,69  v.1990
65. Esko Huttunen  8.49,8  v.1970
66. Risto Tikka  8.49,98  v.1993
67. Seppo Tuominen  8.50,0 v.1973

Aarno Ristimäki 1945-2015

Aarno Ristimäki leirillä Livignossa, Italiassa v.1977
Kuva: Mikko Ristimäki (albumi)

3000 metrin esteiden tilastoa tehdessä surffasin netissä kestävyysjuoksijoiden perässä ja silmiini osui wikipediasta minulle ennestään tuntematon asia. 1970-luvun kulta-aikojemme kova juoksija Aarno Ristimäki on kuollut 18.8.2015. Hän syntyi Punkalaitumella 3.4.1945 ja ehti näin 70-vuoden ikään. Ristimäki ei voittanut arvokisamitaleja, mutta hän oli tasaisen hyvä 3000 metristä maratoniin. Hänen hyvyytensä näkyy esimerkiksi Suomen juoksijakuningaslistallani (päivitetty 20.5.2018), jossa hän on edelleen jopa 10:nä ja vanhimpana juoksijana. Juoksijakuninkaita on 31 ja sellaiseksi pääsee olemalla kaikilla kestävyysjuoksulistoillani, 5000 metriä alle 14.00, 10 000 metriä alle 30.00 ja maraton alle 2.20.

Aarno Ristimäki edusti uransa aikana Ylöjärven Ryhtiä, Toijalan Valpasta ja Turun Weikkoja. Huippuvuosinaan hän oli Turun Weikkojen juoksija ja edusti täten TUL:ää, kun tälläinen jako SUL:iin ja TUL:iin oli vielä olemassa. Niinpä hänellä onkin Turun Weikkojen ja oli TUL:n ennätykset hallussaan lähes kaikilla kestävyysmatkoilla: 5000 metriä, 10 000 metriä, 20 000 metriä, 25 000 metriä ja maraton (5000 metrin, 10000 metrin ja maratonin TUL:n ennätykset Harri Hännisellä).

25 000 metrin startti Raatissa 15.5.1975
Kuva: Forum 24

Aarno Ristimäki saavutti urallaan myös SM-mitaleja seuraavasti: maratonilta kaksi hopeaa vuosina 1978 ja 1982, hopeaa 5000 metriltä vuonna 1975, pronssia sisäratojen 3000 metriltä vuonna 1972, maastojuoksun lyhyen matkan joukkuekultaa vuonna 1972 ja joukkuehopeaa vuonna 1975 sekä maastojuoksun pitkän matkan joukkuehopeaa 1980 ja joukkuepronssia vuosina 1976 ja 1982. Ristimäen uran ehkä suurin saavutus tuli kolealta ja sateiselta Raatin kentältä 15.5.1975, kun hän alitti 25 000 metrin juoksussa Seppo Nikkarin ME:n 1.14.55,6 tuloksella 1.14.51,0. Hän ei kuitenkaan saanut uutta ME:tä nimiinsä, sillä sen otti juoksun voittaja Pekka Päivärinta ajalla 1.14.16,8. Viereinen kuva on kilpailun startista.

Aarno Ristimäen ennätykset ovat:

5000 m: 13.39,27 16.9.1973 Helsinki
10 000 m: 28.32,33 1.9.1973 Tukholma
20 000 m: 59.44,0 15.5.1975 Oulu
Tunti: 20092 m 15.5.1975 Oulu
25 000 m: 1.14.51,0 15.5.1975 Oulu
Maraton: 2.15.13 23.5.1982 Seinäjoki

Aarno Ristimäki ajanottajana
Kuva: Mikko Ristimäki

Aarno Ristimäen viimeisimmät tulosmerkinnät ovat vuodelta 1982, jolloin hän saavutti maratonin SM-hopean ennätystuloksellaan 2.15.13. Hän jatkoi juoksemista tämänkin jälkeen, mutta akillesjänteiden ja muiden jalkavaivojen vuoksi joutui usein keskeyttämään. Harjoituspäiväkirja jatkui aina vuoteen 1985. Senkin jälkeen Aarno jatkoi juoksemista treenaten yhdessä poikansa Mikon kanssa, joka oli aloittanut oman juoksu-uransa. Kun pojan vauhti kävi liian kovaksi, kuntoilu jatkui pyöräillen ja kävellen. Aarno Ristimäki toimi myös vaimonsa kanssa Turun Weikkojen järjestämissä urheilukisoissa toimitsijana aina vuoteen 2012 asti, kuten viereisessä kuvassa ajanottajana.    

Aarno Ristimäen valmentajana toimi Kari Sinkkonen, joten hän kuului kuuluisaan Karilinen juoksutalliin. Aarno Ristimäestä ei juuri ole sähköisiä valokuvia netissä. Niinpä laitankin tähän linkin rovaniemenroadrunners.com:in sivuille, jossa on Turun Sanomien juttu Arthur Lydiardin mukaan nimetystä Artturin maratonista. Se kilpailtiin Turussa huhtikuussa vuonna 1977. Aarno Ristimäki voitti kisan verisin jaloin ajalla 2.19.15,6 ja on päässyt Matti Kivekkään valokuvaan yhdessä äitinsä Ilonan ja valmentaja Kari Sinkkosen kanssa. Ilonan seurassa oleva mies ei ole Aarnon isä Samuli (kuten TS väittää), vaan hän oli jo kuollut juoksun aikoihin. TS:n juttu ja kuva löytyvät tästä. Aarno Ristimäki oli 1970-80-lukujen juoksijoiden tapaan kova harjoittelija, kuten kaikki Kari Sinkkosen suojatit. Kirjoitan Ristimäen harjoittelusta myöhemmin erillisen jutun.

Aarno Ristimäki kuoli TYKS:ssä elokuun 18. päivä vuonna 2015 keuhkokuumeeseen laajan syöpäleikkauksen jälkeisenä toipilasaikana. Aarno on haudattu äitinsä viereen.

Yksi kestävyysjuoksumme kuninkaista on poissa, mutta hänen saavutuksensa jäävät elämään.

                      Aarno Ristimäen viimeinen leposija, Kuva: Mikko Ristimäki

3000 metrin esteet alle 8.40

Topi Raitanen
Kuva: twitter.com

Topi Raitanen juoksi 3000 metrin esteiden ennätyksensä 8.36,67 Turun Paavo Nurmi Gamesissa 5.6.2018 eli runsas viikko sitten. Sen innoittamana aloitin aikomani esteiden ennätysten listaamisen. Aiemmin puhuin alle 9 minuutin miehistä, mutta aloitan listan alle 8.40:n juoksijoista.

Olen jo kerännyt juoksijoita alle 9 minuutin, mutta julkaisen sen mahdollisesti myöhemmin. Alle 9 minuutin juoksijoita on paljon jo 1950-luvulta alkaen, joten niiden kaikkien löytäminen jälkikäteen on haastavaa. Joka tapauksessa nyt minulla on alustavasti listat kaikista miesten kestävyysjuoksun olympiamatkoista Suomessa: maraton (alle 2.20), 10 000 metriä (alle 30.00), 5000 metriä (alle 14.00) ja 3000 metrin esteet (toistaiseksi alle 8.40).

Alla on tämänhetkinen listani alle 8.40 juoksijoista. Kuten muutkin listat, se on tietenkin epävirallinen ja mahdollisesti puutteellinen. Eli jos havaitset virheitä tai puutteita, lähetä kommenttisi suoraan tänne tai sähköpostiini, joka löytyy aiempien listojen johdannoista. Listassa on vain nimi ja ennätys. Esimerkiksi juoksuvuosi, puhumattakaan päivämäärästä ja juoksupaikasta, puuttuvat. Juoksuvuosi on helppo myöhemmin lisätä, mutta muut tiedot vaikeampi kerätä. Odotellaan seuraavaa päivitystä.

01. Jukka Keskisalo  8.10,67
02. Tapio Kantanen  8.12,60
03. Ismo Toukonen  8.18,29
04. Tommy Ekblom  8.19,40
05. Ilkka Äyräväinen  8.22,6
06. Vesa Laukkanen  8.22,9
07. Jörgen Salo  8.23,25
08. Jouko Kuha  8.24,2
09. Mikko Ala-Leppilampi  8.25,33
10. Pekka Päivärinta  8.25,4
11. Janne Ukonmaanaho  8.27,08
12. Lars Sörensen  8.27,27
13. Ville Hautala  8.29,00
14. Kim Bergdahl  8.30,02
15. Eero Kolila  8.30,4
16. Vesa Siivonen  8.31,10
17. Ville-Veikko Sainio  8.31,37
18. Arto Kuusisto  8.31,95
19. Markku Pulkkinen 8.34,4
20. Mikael Talasjoki  8.34,85
21. Juhani Huhtinen  8.35,0
22. Hannu Okkola  8.35,0
23. Tuomo Lehtinen  8.35,58
24. Joonas Harjamäki  8.35,75
25. Kari Hänninen  8.36,11
26. Topi Raitanen  8.36,67
27. Jyrki Ojennus  8.37,79
28. Hannu Partanen  8.37,8
29. Markku Kyyrönen  8.37,98
30. Tapio Mikkola  8.38,2
31. Jan-Erik Salo  8.39,35
32. Esko Siren  8.39,4

Thaimaan tuliaisia

Thaimaan osanottomitalit

Thaimaasta on saavuttu Suomeen runsas viikko sitten ja ensimmäinen viikonloppu meni Etelä-Suomessa tyttäriä ja tuttuja tapaillen. Viikko sitten tulin Onnibussilla Keski-Suomeen tuttuihin kotiseutumaisemiin.

Toukokuu on ollut Suomessa poikkeuksellisen kaunis ja lämmin. Minä toin tullessani kylmemmän sään ja viime viikko oli sitten viileä kovan pohjoistuulen takia ja lämpötila jäi päivisinkin kymmenen asteen paikkeille tai jopa sen alle. Lämpötilamuutoksen tunsin varsinkin Suomen ensimmäisillä juoksulenkeillä, kun yli 30 asteen kuumuudesta siirryin jäätävään hölkkään. Se vaati pipoa ja pitkähihaisia juoksupaitoja ja verkkareita. Siitä huolimatta kylmyys meni luihin ja ytimiin. No nyt sää on pikkuhiljaa lämmennyt siedettävämmäksi.

Thaimaasta tulee tavallisten tuliaisten lisäksi omat juoksumitalit mukana Suomeen. Voitetut pokaalit, tällä kertaa kaksi kappaletta, menivät kiertoon. Talven aikana tuli juostua kuusi kisaa Thaimaassa ja viereisessä kuvassa on viiden kisan osanottomitalit. Kuudennen kisan puinen lautanen jäi myös Thaimaahan.

Matkan huipennus oli jouluaattona juostun Bangkok Trail Runin voitto sarjassa M60. Voitto oli sikäli merkityksellinen, että se tuli vuosi jalkaveritulpan jälkeen. Edellisvuoden sairaalapeti vaihtui maastojuoksun ykköspalliin. Matkan aikana kertyi juoksukilometrejä noin 1500, mikä on kohtuullinen määrä kun ottaa huomioon kevään kuumat kelit. Tehoja jäin kyllä treeneissä kaipaamaan, sillä kuumuus ja väsynyt olotila veivät parhaan terän harjoituksista. 

Kesän ohjelma on Suomessa vielä hieman auki, mutta juoksu jatkuu tavalla tai toisella. Ensin kuitenkin nautitaan Suomen hyvistä harjoitusolosuhteista ja kisoja katsotaan sitten aikanaan.

Kuolleita: Bruce Tulloh ja Dick Quax

Bruce Tulloh (1935-2018)
Kuva: pinterest.com (gettyimages)

Viimeisen kuukauden aikana on tullut kaksi kuolinuutista kestävyysjuoksun saralta. Huhtikuun 28. päivä kuoli brittiläinen paljasjalkajuoksija Bruce Tulloh ja Uuden-Seelannin Dick Quax tasan kuukautta myöhemmin eli toukokuun 28. päivä.

Bruce Tulloh opiskeli kasvitiedettä Southamptonissa ja valmistui sieltä v.1959 ja sen jälkeen maataloustieteitä Cambridgessä. Hän toimi sittemmin biologian opettajana 20 vuoden ajan. Vuonna 1959 hän saavutti ensimmäisen Englannin mestaruutensa, osallistui Tokion olympialaisiin v. 1960, mutta saavutti suurimman saavutuksensa vuoden 1962 EM-kisoissa Belgradissa, jossa voitti 5000 metrin juoksun ajalla 14.00,6.

Bruce Tulloh juoksi radalla avojaloin, kuten samoihin aikoihin Etiopian maratoonari Abebe Bikila maantiellä. Tulloh harjoitteli paljon avojaloin ruohikolla ja rantahiekassa ja huomasi kokeiltuaan että hän juoksi avojaloin myös nopeammin radalla, jos se ei ollut liian kova tai liukas. Myöhemmin hänen kaksoistyttärensä juoksivat 1980-luvulla sensaatiomaisesti avojaloin isänsä tapaan ikäkausisarjoissa, kuten heidän kilpakumppaninsa Zola Budd.

Bruce Tullohilta meni Tokion 1964 olympiakisat ohi sairastumisen vuoksi ja Mexicon olympiakisat vuonna 1968 olivat aivan liian korkealla, jotta siellä olisi voinut menestyä. Niinpä Tulloh keskittyi uuteen aluevaltaukseen eli hän hyökkäsi Amerikan halkijuoksun ennätyksen kimppuun, joka oli 73 päivää ja Etelä-Afrikan Don Shepherdillä. Vaimonsa Suen huoltoauton ja sponsoreiden avulla hän juoksi Los Angelesista New Yorkiin 45 mailin päiväannoksia ja saavutti 2876 mailin matkan 65 päivässä eli ennätys parani 8 päivää. Tässä yksi tarina lisää aiemmin kirjoittamaani juttuun Amerikan halkijuoksuista. Sankariteosta syntyi myös kirja "Four Million Footsteps". Tämän lisäksi hän on kirjoittanut yli 20 muuta kirjaa juoksusta ja yleisurheilusta.

Kirjoittamisen ja opettamisen lisäksi Bruce Tulloh toimi myös juoksuvalmentajana. Hänen kuuluisimmat valmennettavansa olivat brittiläinen maratoonari Richard Nerurkar ja Kenian Mike Boit. Tulloh jatkoi myös omaa juoksemistaan veteraanisarjoissa ja juoksi 58-vuotiaana Lontoon maratonin aikaan 2.47 ja 60-vuotiaana puolimaratonin aikaan 1.16. Hän jatkoi juoksemistaan aina 80-vuotiaaksi asti.

Bruce Tullohin huippuvuosista radalla on youtube-video vuodelta 1962, joka on tässä. Videolla on myös suomalaisväriä.

Dick Quax (1948-2018)
Kuva: AFP

Dick Quax tunnettiin yhtenä kovista Uuden-Seelannin juoksijoista. Muita samanaikaisia maanmiehiä olivat olympiavoittaja John Walker ja Rod Dixon. Tämä 1970-luvulla vaikuttanut trio tunnettiin nimellä "Flying Kiwis".

Hollantilaissyntyisen Dick Quaxin parhaimmat saavutukset radalla olivat Montrealin olympiakisojen hopea 5000 metriltä vuodelta 1976 ja saman matkan ME seuraavana vuonna Tukholmassa ajalla 13.12,87. Vuoden 1972 olympiakisoissa hän jäi saman matkan karsintoihin ja vuoden 1980 olympiakisat Moskovassa jäivät väliin länsimaiden boikotin takia. Tuota vuoden 1976 5000 metrin loppukilpailua on sanottu yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmaksi juoksukisaksi. Siinä mailerinnopeat Dick Quax, Rod Dixon ja Brendan Foster painostavat loppumatkasta jatkuvasti Lasse Vireniä, joka lisää aina vauhtia kun uhkaajat yrittävät rinnalle ja ohi. Viren pitää keulapaikkansa maaliin saakka voittaen neljännen olympiakultansa, Dick Quax tulee toiseksi, yllättäjä Länsi-Saksan Klaus-Peter Hildenbrand heittäytyy kolmanneksi ja Rod Dixon jää mitaleiden ulkopuolelle naljänneksi. Tämän dramaattisen juoksun ratkaisu löytyy "Tähtihetkiä"-osion videosta ja se on myös tässä.

1970-luvun lopulta lähtien Dick Quax keskittyi pitemmille matkoille ja maratonille. Vuonna 1980 hän jäi vain viitisen sekuntia Jos Hermensin 15 kilometrin ME:stä. Jo edellisenä vuonna 1979 Quax oli juossut ensimmäisen maratoninsa aikaan 2.11.13, joka oli paras debyyttimaraton siihen mennessä. Hän paransi ennätystään seuraavana vuonna aikaan 2.10.47 Eugenessa, USA:ssa.

Urheilu-uran jälkeen Dick Quax toimi urheilun johtotehtävissä ja valmensi poikaansa Theota, joka saavutti Uuden-Seelannin mestaruuksia 18- ja 20-vuotisten sarjoissa. 2000-luvulle tultaessa Quax siirtyi politiikkaan, jossa hän on toiminut kunnanvaltuustossa. Dick Quax on ollut naimisissa kolme kertaa ja hänellä on kolme lasta. Kaksi päivää sitten toukokuun 28. päivänä Dick Quax menehtyi vuonna 2013 diagnosoituun kurkkusyöpään Aucklandissa.   

Don Bosco Mini Marathon, Bangkok

Maali- ja lähtöaluetta

Tänään pääsi taas pitkästä aikaa tositoimiin, kun Don Bosco Mini Marathon juostiin Rama IX Parkissa, Bangkokissa. Onneksi edes tämä kisa onnistui meikäläiseltä, kun rekisteröinti- ja maksuongelmia on ollut enemmän kuin tarpeeksi. Jog and Joy oli kisan järjestäjä ja se takasi sen että myös ulkomaalaiset onnistuivat ilmoittautumisessa, kun internet-palvelut ovat myös englanniksi. 

Eilen tulin Bangkokiin ja menin suoraan Rama IX puistoon hakemaan T-paidan ja kilpanumeron. Hieman säikähdin kun nimeäni ei ilmoittautumisesta ja maksusta huolimatta löytynyt osanottajien joukosta. Onneksi minulla oli juoksumaksusta PayPal- kuitti ja se varmisti sen että sain tarvittavan juoksumateriaalin. Jostain syystä maksu ei ollut päivittynyt järjestäjille tai sitten joku oli laiminlyönyt tehtäviään. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja pääsin tämänaamuiseen kisaan mukaan.

Viisi parasta, sarja M60

Majoituin taas tuttuun Dusit In Mansioniin ja yöllä heräsin kovaan kaatosateeseen. Aloin jo pelätä että niinkö tämäkin juoksu jää juoksematta, nyt kaatosateen takia. Onneksi kun heräsin kellonsoittoon puoli neljältä aamulla, niin sade oli tyyntynyt ripsimiseksi. Sitä jatkui vielä kävellessäni muutaman kilometrin matkan juoksupaikalle. Mutta jo startin aikoihin kello kuusi sade oli tauonnut kokonaan ja ilma oli sopivan happirikas juoksuun, vaikka sää olikin lämmin ja kostea.

Pokaali kädessä palkintopaikalla

Itse juoksusta ei jäänyt paljon muuta mieleen kuin että se oli vaikea. Hengitys pelasi kyllä hyvin, mutta jalat ja kroppa olivat aivan tukossa. Edes kilpailua edeltävät kuntosali, sauna ja thaihieronta eivät saaneet paikkoja avatuksi. Syynä saattaa olla kovassa kuumuudessa juostut lenkit, jolloin palautuminen vie normaalia pitempään. Olen koittanut lyhentää lenkkien pituuksia, mutta sekään ei tunnu riittävän. Lisäksi edellisestä juoksusta oli kulunut jo lähes kaksi kuukautta, mikä on turhan pitkä aika kunnon nostamiseksi. Kunto paranee vain kovilla kisoilla.

Kaikesta tästä huolimatta olin viides eli viimeinen palkinnonsaaja sarjassa M60. Tähän täytyy olla tyytyväinen, sillä se oli vasta toinen palkintosija kuuden juoksun sarjassa tällä reissulla. Aika 53.00 on vajaan kaksi minuuttia heikompi kuin samalla paikalla juostu aiempi kisa aprillipäivänä. Juostu matka 10,5 kilometriä ei välttämättä ollut aivan sama, sillä tämänpäiväinen reitti poikkesi hieman edellisestä kisasta.

Tämä oli viimeinen juoksukisa Thaimaassa tällä erää. Seuraava kilpailu on sitten jossain päin Suomea. Täytyy katsella Suomen juoksukalenteria aina sen mukaan missä päin kotimaata kulloinkin tulee majailtua.

Jos tulokset tulevat Jog and Joyn sivuille, niin kuin luulen, niin laitan ne tähän.

Päivitetty kuninkuuslista

Arttu Vattulainen
Kuva: twitter.com

Noin vuosi sitten (2.5.2017) julkaisin listan Suomen kestävyysjuoksukuninkaista. Kuninkuuden saavutti, jos oli päässyt kaikille Suomen kestävyysjuoksulistoilleni eli 5000 metriä alle 14.00, 10000 metriä alle 30.00 ja maraton alle 2.20. Tällaisia juoksijoita löytyi 31 kappaletta. Kymppi on noista helpoiten saavutettavissa, mutta 5000 metriä ja maraton leikkaavat tehokkaasti miehiä pois.

Nyt on aika päivittää tätä listaa, sillä joitain pistelukumuutoksia on tapahtunut, kiitos esimerkiksi viereisen kuvan Arttu Vattulaisen. Viimeksi eilen Vattulainen paransi Lontoossa 10 000 metrin ennätystään alle 29 minuutin (28.48,43) ja alitti samalla EM-kisarajan. Valitettavasti hän ei vielä ole kuninkaiden joukossa, sillä maratonaika puuttuu. Luultavasti Arttu korjaa tilanteen viimeistään muutaman vuoden päästä. Jarkko Järvenpää on toinen nykyisistä juoksijoista, jotka kolkuttelevat kuninkuustitteliä. Maraton on jo juostu, mutta aika hieman päälle 2.20:n. Jarkolta puuttuu lisäksi alle 14 minuutin aika 5000 metriltä.

Maratonin puolella muutoksia listaan aiheutti Aki Nummelan ennätykset ja Ilkka Salon löytyminen alle 2.20 listalle. Niissä Kaarlo Maaninka putosi pisteen ja Max Holmnäs kaksi pistettä alaspäin. Tässä yhteydessä täytyy onnitella Kaarlo Maaninkaa, joka on palannut menestyksekkäästi kilpa-areenoille veteraanisarjoissa. Parin viikon takaisissa Salon SM-maastoissa irtosi Suomen mestaruus sarjassa M65. 5000 metriä ei aiheuttanut pistemuutoksia listaan, sillä Arttu Vattulainen oli juossut nykyisen ennätyksensä 13.53,56 kesällä 2016 eli ennen kuninkuuslistan tekoa viime vuoden toukokuussa.

Päivitykset ovat vain pistelukupäivityksiä, sijat eivät ole muuttuneet sitten aiemman listan. Tämä siksi, että yhtään uutta juoksijaa ei ole kuninkaaksi ilmaantunut. Listalla ei myöskään ole enää yhtään aktiivikilpailijaa yleisessä sarjassa, jos Jussi Utriainen lasketaan jäähdyttelijäksi. Joten Arttu Vattulaisen ja Jarkko Järvenpään tuloa listalle odotetaan hartain mielin.

Listan analyysin ja jossittelun voi lukea 2.5.2017 olevasta jutusta.

Lukukoodi: nimi, sijoitus 5000 metrillä, sijoitus 10 000 metrillä, sijoitus maratonilla, pisteluku

Suomen kestävyysjuoksukuninkaat:

1. Lasse Viren 1+2+11 = 14
2. Harri Hänninen 8+7+5 = 20
3. Risto Ulmala 4+5+14 = 23
4. Pekka Päivärinta 10+6+9 = 25
5. Janne Holmen 18+11+1 = 30
6. Tommy Ekblom 11+15+8 = 34
7. Martti Vainio 3+1+38 = 42
8. Seppo Nikkari 17+13+15 = 45
9. Hakan Spik 31+10+13 = 54
10. Aarno Ristimäki 23+25+22 = 70
11. Martti Kiilholma 49+20+12 = 81
12. Esko Lipsonen 28+29+28 = 85
13. Jari Hemmilä 41+14+31 = 86
14. Vesa Kähkölä 34+21+33 = 88
15. Jussi Utriainen 36+44+10 = 90
16. Kaarlo Maaninka 5+3+83 = 91
17. Seppo Liuttu 24+9+62 = 95
18. Pasi Mattila 21+34+42 = 97
19. Henrik Sandström 46+39+18 = 103
20. Esa Tikkanen 71+31+3 = 105
21. Esa Liedes 38+23+48 = 109
22. Pertti Tiainen 66+38+7 = 111
23. Santtu Mäkinen 20+36+63 = 119
24. Pekka Tiihonen 56+45+24 = 125
25. Francis Kirwa 81+53+2 = 136
26. Niilo Kemppe 60+63+16 = 139
27. Matti Salonen 37+69+44 = 150
28. Olof Salmi 55+37+69 = 161
29. Kari Suominen 82+56+53 = 191
30. Tuomo Lehtinen 84+72+40 = 196
31. Max Holmnäs 72+40+89 = 201