Kuluva viikko meni valmistautuessa Thailand Iron Man Mini Marathoniin. Torstai oli viimeinen harjoituspäivä ja se meni pitkän kaavan mukaan. Aamulla kevyt 11 km ja päivällä kuntosali ja sauna tutussa paikassa Pattaya-saunalla. Kuulopuheiden mukaan Pattaya-saunan omistaja on vaihtunut ja se kyllä näkyi. Ennen kiinalaisen vetämä sauna oli viihtyisä paikka, mutta nyt esimerkiksi kuntosali näytti enemmän kaatopaikalta kuin treenihuoneelta. Uusi omistaja, kuulopuheiden mukaan venäläinen, ei kyllä satsaa bisnekseen ja sen huomaa. Nyt minun lisäkseni oli vain yksi nainen asiakkaana. Minultakin taisi olla viimeinen visiitti tähän paikkaan. Iltapäivällä otin vielä thaihieronnan sokeiden paikassa Jomtienin TBMI:ssä.
Perjantaina olikin sitten vuorossa siirtyminen bussilla Bangkokiin. Olen normaalisti mennyt Victory Monumentille South Pattaya Roadilta minibussilla, mutta nyt sieltä pääsee vain Morchitiin. Niinpä menin pohjois-Pattayan bussiasemalle ja otin bussin Ekamaihin. Sieltä hyppäsin skytrainiin ja Asokin kautta toisella skytrainilla Si Lomiin ja Lumpini Parkiin. Käväisin puistossa, mutta jo ennakkotietojen mukaan siellä ei ollut numerolappujen jakoa, vaan se on vasta kilpailupäivänä lauantaiaamuna. Menin sieltä tuttuun Guest Houseen noin kilometrin päähän ja otin huoneen.
Tänään aamulla oli herätys klo 4:00 ja siitä hipsin alkuvalmistelujen jälkeen kilpailupaikalle. Verryttelyn ja alkuseremonioiden jälkeen päästiin itse asiaan. Minulle se oli vähän arveluttava startti, sillä edellisestä kilpailusta oli kulunut jo puolisen vuotta. Se näkyi kyllä kisatempossa, sillä en saanut oikein vaihdetta päälle. Lisäongelmana oli vielä runsas ulkopuolisten joukko kilpailureitillä, sillä Lumpini Park on erittäin suosittu kuntoilupaikka aamuisin.
Kisareitti oli 2 kertaa 2,5 kilometrin lenkki ja toisella kierroksella sain hieman paremmin tuntumaa juoksuun. Se ei kuitenkaan auttanut, sillä saavuin maaliviivalle kisakellon mukaan ajassa 23.45. Tiesin heti että se ei riitä lainkaan kärkisijoille ja niinpä minulle ei mitään lappuja jaettukaan. Myöhemmin kuvasin viiden parhaan ajat ja sen mukaan olin ilmeisesti kuudes. Kolme parasta vei pokaalit ja pienet rahapalkinnot. Tanskalainen voittaja on todella kovan luokan mies ajan perusteella ja seuraavat thaimaalaiset hyviä juoksijoita. Me muut olimme lähinnä joukon jatkona.
Tästä ei ole muuta tietä kuin ylöspäin. Kilpailu osoitti selvästi, että olen hidas, mutta kankea. Lähiajat on panostettava kovasti nopeusharjoitteluun. Se on päässyt rapistumaan pahasti vaivojen ja taukojen aikana.
Iron Man juoksu on takana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti