Juoksuvuosi 2015 lopuillaan

Callosa de Segura, Espanja 04.01.2015, Vasemmalta: Peura, Laukkanen, Tuoriniemi

Vuosi 2015 vetelee viimeisiään. On aika tehdä pientä yhteenvetoa juoksuvuodesta.

Vuoteen 2015 tuli juoksukilometrejä noin 3800 (tarkempi luku tulee parin päivän päästä Vuositilasto-osioon) ja juoksukilpailuja 28. Molempiin tuli hieman lisäystä viime vuodesta.

Sihanoukville, Kambodza 08.03.2015

Kisoja juoksin Suomen lisäksi Espanjassa, Thaimaassa ja Kambodzassa. Parhaimmat ja mieleenpainuvimmat niistä aikajärjestyksessä:

1. Callosa de Segura 04.01.2015

Vuoden ensimmäinen kisa sattui Espanjan reissuun ja se oli Callosa de Segurassa. Kisa oli hyvin kaksijakoinen. Joukkueemme Caffitorrevieja valtasi sarjassa M55 sijat 1,2,3,4 ja 6. Paremmin ei olisi voinut juuri mennä, mutta saavutusta himmensi se, että meiltä varastettiin juoksuvarusteet, puhelimet ja rahat sillä aikaa kun taivalsimme kisaa. Eikä niitä saatu koskaan takaisin. Varkaatkin taisivat päästä kuin koira veräjästä.

Ruonanpirtti 12.08.2015

2. Sihanoukville, Kambodza 08.03.2015

Thaimaan viisuminhakureissun ajoitin Phnom Penhiin Kambodzaan siten, että pystyin osallistumaan samalla reissulla Sihanoukvillen Minimarathoniin. Olin osallistunut edellisenä vuonna samaan juoksuun, mutta puolimaratonille. Tuntien puolimaratonin mäkisen reitin ja Kambodzan kuuman ilmanalan, tyydyin tällä kertaa minimaratonille, jossa tulikin yleisen sarjan seitsemäs sija. Se oli enemmän mitä uskalsin odottaa.

3. Ruonanpirtti, Ranua 12.08.2015

Parina kesänä olen tehnyt hillareissun Ranuan maisemiin ja osallistunut matkan aikana useampiinkin juoksutapahtumiin. Tänä kesänä kisoja oli kaksi: Hillamaastot Peuransarvessa 02.08.2015 ja Sarjajuoksut 12.08.2015 Ruonanpirtillä. Jo Hillamaastoissa tapasin ranualaisen ikiliikkujan Seppo Harjumaan, josta tein lyhyen jutun tähän blogiin. Runsas viikkoa myöhemmin pääsin sitten kisaamaan Sepon kanssa Ruonanpirtillä, jossa otimmekin kaksoisvoiton. Mukava kylätapahtuma Jouko Kuhan vanhempien kotimaisemissa.

4. Thaimaan reissun avausvoitot 29.11.2015 Rayongissa ja 20.12.2015 Chonburissa

Talven Thaimaan reissu alkoi kahdella M60-sarjan voitolla: 29.11.2015 Rayongissa ja 20.12.2015 Chonburissa. Molemmissa juoksuissa realisoitui sitten se fyysinen pohja, jota olin hankkinut koko syksyn Suomessa erilaisissa metsähommissa. Sen päälle tehdyt lihasharjoitteet kuten jalkakyykyt ovat tuoneet voimaa ja tehoa juoksuun. Tästä on hyvä jatkaa vuodelle 2016.

Lukijoille Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2016!

                              Ban Phe, Rayong 29.11.2015

                             Chonburi 20.12.2015

Simahtaminen Bangkokissa

Rama VIII sillan arkkitehtuuria

Niinhän sitä tuli lähdettyä Rotary Minimarathon- juoksuun Bangkokiin Rama VIII sillalle. Saavuin eilen minibussilla Bangkokiin ja ilmoittauduin juoksuun. Hotellikin löytyi aivan läheltä juoksupaikkaa.

Mietin pitkään kannattaako lähteä kisaan, kun viikon harjoittelu ei valmistanut juoksuun eli se oli suhteellisen kova. Loppuviikkoon sattui sitten vielä joulujuhlat ja tietovisa syömisineen ja juomisineen. Eli viimeistelyharjoitus, lepo ja viikon hieronta jäivät ohjelmasta. Tulos oli sitten se, mitä voi odottaa.

Rotary Minimarathon veti runsaasti juoksijoita Rama VIII sillalle. Matkoina oli minimaraton ja lyhyt 3 kilometrin Fun Run. Lähtö oli jo aikamoista kaaosta ja olin vähällä kaatua joukon tönimänä. Runsaan kilometrin juoksun jälkeen tiesin että tästä ei tule minun kisaani, niin jäykkää ja vaikeaa juoksu oli. Jotenkin sain pidettyä juoksun kasassa puolimatkan käännökseen, mutta sitten tuli noutaja vastaan.

Juoksun lähtö- ja maalialue

Yleensä olen parantanut asemiani juoksun toisella puoliskolla, kuten kahdessa edellisessä kisassa, mutta nyt juoksijat ohittivat minut sekä oikealta että vasemmalta. Tuntui aika turhauttavalta taistella vastaan kun voimia ei ollut. Tällainen simahtaminen on tapahtunut minulle aikaisemmin kovilla puolimaratoneilla ja tietenkin kahdella juoksemallani maratonilla. Ensimmäistä kertaa näin tapahtui kympin matkalla.

Ei siinä mitään, juoksin hieman löysäten maaliin eli en ottanut kaikkea irti kun energiavarastot olivat mitä olivat. Loppuaikani paljastaa kaiken, 55.13. Se on noin 7-8 minuuttia normaalia tulostani heikompi ja sillä ei ollut mitään asiaa palkinnoille. Tähän oli tyytyminen tällä kertaa. Mutta tapaus osoitti erittäin konkreettisesti sen, että jokaiseen kisaan täytyy valmistautua huolella. Vanhat pohjat eivät riitä, jos harjoittelu ei tue itse kilpailua. Ylikunnossa on huono kisata.

Otetaan opiksi ja jatketaan ensi vuoden puolella.

                          Palkintojenjakopaikalle ei ollut asiaa tällä kertaa

Hyvää Joulua!

Jomtien Food Martin jouluasetelma

Joulu se on Thaimaassakin, vaikka se ei kuulu buddhalaiseen uskontoon. Ulkomaalaisten eli siis turistien mukana se on kuitenkin rantautunut varsinkin kauppojen ja muiden liikkeiden valikoimaan, koska ulkomaalaiset ovat heidän tärkeitä asiakkaitaan. Kuvan joulupukkiasetelma löytyy naapurissa sijaitsevan ruokakaupan pihalta. Muutenhan joulua vietetään täällä vain ulkomaalaisten keskuudessa, esimerkiksi suomalaiset nauttivat jouluateriansa suomalaistaustaisissa baareissa tai muissa suomalaisten järjestämissä tilaisuuksissa.

Rotary Minimarathon,
Kuva: forrunnersmag.com

Minä en eilen tällaisiin osallistunut, vaan juhlin ruokien ja juomien kera kerrostaloni Nana-baarin henkilökuntaan kuuluvan tarjoilijattaren syntymäpäiviä. Tänään pääsee sitten syömään suomalaisia jouluruokia, kun tietojoukkueemme Hiutale 1 suunnistaa jälleen Maikan Majatalon tietokisaan. Eilisen jouluaaton vuoksi kisa pidetään nyt poikkeuksellisesti perjantaina.

Juoksurintamaltakin tulee sellaisia uutisia, että Bangkokissa olisi sunnuntaiaamuna juoksukisa Rama VIII sillalla. Tämä Rotary Minimarathon olisi tutuissa maisemissa, sillä olen juossut kyseisellä paikalla pari muuta juoksukisaa. Osallistuminen riippuu nyt siitä, millainen olo on huomenaamulla joulusyömisten ja -juomisten jälkeen. Jos meinaan osallistua, niin huomenna täytyisi jo matkustaa Bangkokiin. Asia selviää seuraavassa postauksessa.

Niin ja Hyvät Joulut kaikille lukijoille!

Voitto Chonburissa

Suan Thamnak Nam

Tänään oli sitten juoksu Thamnak Nam- puistossa Chonburissa. Saavuin paikalle jo eilen ja onnistuin kuin onnistuinkin ilmoittautumaan Chonburin Minimarathon- juoksuun. Myös majoituspaikka löytyi kätevästi vain kilometrin päästä juoksupaikalta kisajärjestäjien suosiollisella avustuksella. Ilmoittautumisen jälkeen tutkin lähiseutua ja nautin kevyen aterian. Ongelmia meinasi tulla käteisen saamisessa, kun pankkiautomaatteja ei tahtonut löytyä mistään. Pattayalla on jo tottunut siihen että pankkiautomaatteja on joka korttelissa, mutta Chonburissa, joka ei ole turistialuetta, tilanne on toinen. Lopulta sellainen kuitenkin osui silmään ja pystyin maksamaan syömiseni.

M60-sarjan 5 parasta, yksi puuttuu

Kisan startti tapahtui aamulla kello 6. Kilpailussa oli vain kaksi matkaa, 10,5 kilometrin päämatka ja 3 kilometrin Fun Run. Reitti kierteli puiston ympäristökatuja ja paras osuus oli kun sai juosta useita kilometrejä merenrantabulevardia.

Matkalla oli kaksi U-käännöstä, joissa annettiin kumilenkki käteen merkiksi siitä että oli kiertänyt lenkin minkä pitääkin. Käännöksissä pystyi myös kontrolloimaan omaa sijoitusta. Ensimmäisessä kurvissa olin hieman päälle 50:n sijoilla kaikista juoksijoista, mutta toisessa olin noussut jo neljänkymmenen joukkoon ja lopulta olin maalissa noin sijalla 35.

Voittaja ja komea palkintojenjakopaikka

Maalissa tyrkättiin käteen lappu, joka osoitti minun voittaneen sarjan M-60. Etsin pitkään omaa aikaani, kun en sattunut katsomaan maalialueen kelloa ja löysin sen sitten valokuvafirman maalikuvasta. Aika oli 47.38 ja täytyy olla tyytyväinen kun kisan nopeimmankaan aika ei ollut kuin muutaman sekunnin alle 41 minuutin.Voittajan aika paljastaa että reitin pituus oli hieman enemmän kuin ilmoitettu 10,5 kilometriä, mikä näyttää olevan aika tyypillistä Thaimaassa.

Kisa meni siis osaltani mukavasti. Kova harjoitus oli jo purrut ja erityisen tyytyväinen olin jalkojen kuntoon. Harjoittelun jälkeiset jalkakyykkytreenit ovat selvästi tehonneet ja se näkyi askeleen keveydessä ja tehokkuudessa. Vinkiksi vain kaikille kestävyysjuoksijoille, että jalkatreeneihin on syytä paneutua huolella. Kestävyysjuoksijahan koostuu paketista: voimakkaat kimmovoimaiset jalat, kehittyneet keskivartalolihakset ja hyvä hapenottokyky. Siihen kun lisää vielä luontaiset kestävyysominaisuudet, joita minulla ei juuri ole, niin kelpaa mennä baanalle.

Vuoden viimeinen juoksu oli ilmeisesti tässä. Mutta harjoittelu jatkuu ja alkuvuodesta palaan kisoihin, viimeistään tammikuun 17. päivä Yangonissa Myanmarissa.

Näillä mennään.

Uusi yritys Chonburissa

Chonburin Minimarathon 20.12.2015;
Kuva: forrunnersmag.com

Edellinen juoksuyritys Chonburin Ban Saenissa epäonnistui, mutta siitä ei pidä lannistua vaan yrittää uudelleen. Nyt juoksu on itse Chonburin kaupungissa ja ajankohta ensi sunnuntai. Matkana on tuttu minimaraton eli 10,5 kilometriä.

Juoksulla ei ole omia webbisivuja, mutta soitin suoraan juoksunjärjestäjien numeroon ja tällä kertaa siihen vastattiin. Sain heiltä lupauksen että juoksuun voi ilmoittautua vielä paikan päällä lauantaina iltapäivällä. Tällainen järjestely on ollut yleisimminkin käytössä pitkään ja jopa ennen starttia voi usein ilmoittautua kisaan. Viimeaikaiset epäonnistumiseni rekisteröinnissä ovat johtuneet kisojen suuresta suosiosta ja chipin käytöstä. Toivottavasti nyt tärppää.

Harjoittelu on mennyt hyvin edellisen Rayongin kisan jälkeen. Kilometrejä on tullut mukavasti ja kovempiakin harjoituksia on tullut tehtyä. Ilma on ollut täällä Pattayalla harvinaisen kuumaa aikaisempiin vuosiin verrattuna, mikä on tehnyt treenistä entistäkin haastavampaa. Päivälämpötilat ovat olleet päivittäin reilustikin yli 30 astetta vastaten normaalia maaliskuun säätä. Nyt näyttäisi vähän viilenevän, mikä on hyvä uutinen harjoitteluja ja kilpailuja ajatellen.

Huomenna hyppään sitten bussiin ja matkustan Chonburiin noin sata kilometriä Pattayalta pohjoiseen. Juoksupaikkana on Thamnak Nam- puisto lähellä meren rantaa. Alla vielä Googlen kartta kisaseudusta.

Epäonnea jälleen vai sittenkin onnea? Raporttia pukkaa sunnuntaina.

S= Suan Thamnak Nam

Matti Virtanen - treeniä Thaimaassa

Matti Virtanen Viewtalay 1:n pihalla

Matti Aleksi Virtanen
s. 18.05.1947 Padasjoki
Seura: Padasjoen Yritys

Ennätykset:
-Maraton: 2.25.47
-5000 m: 14.35
-3000 m: 8.31
-1500 m: 3.58

Saavutuksia:
-3. Pohjoismaiden mestaruusmaratonilla Hämeenlinnassa
-3 veteraanien SM-mitalia maratoonilla
-2 veteraanien SM-mitalia maantiekympiltä
-Piirinmestaruuksia (Lahti) maratoonilla
-7. Helsinki City Maratoonilla
-2000 metrin esteiden nuorten piiriennätys, joka menetetty Tapio Kantaselle

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Thaimaan juoksulenkillä tulee vastaan tutunoloinen juoksija, mutta ensimmäisellä kerralla en vielä pysäytä miestä. Törmään häneen sitten uudelleen asuintaloni Viewtalay 1:n pihalla ja nyt menen juttusille. Mies osoittautuu Matti Virtaseksi, jonka olin tavannut jo kerran aikaisemmin Suomessa Kylmäkosken kisassa viime kesänä. Hän kertoi silloin olleensa talven Thaimaassa harjoittelemassa, kuten minäkin olen tehnyt jo kymmenen vuoden ajan. Nyt satuimme sitten samaan aikaan Thaimaahan ja jopa samaan asuintaloon.

Matti kertoilee juoksuhistoriastaan, joka vilisee tuttuja kovia nimiä Hannu Mäkirinnasta Mikko Ala-Leppilampeen ja Seppo Tuomiseen. Matti on tottunut nuoresta pitäen kovaan fyysiseen työhön metsurin ammatissa, tausta, joka on tuttu monille entisaikojen huippu-urheilijalle. Nykyään tällaista luonnollista peruskuntoa ei enää hankita näillä menetelmillä, mikä saattaa osittain olla syynä nykyjuoksun anemiaan, ainakin miesten puolella.

Raskas työ vaatii raskaat huvit sanotaan, eikä Matti tee tässä poikkeusta. Hän kertoo avoimesti, että esimerkiksi Espanjan juoksuleirit Kanarialla menivät aikoinaan usein juomien puolelle. Alkoholi rentoutti ja vapautti raskaan työn raatajaa. Työpaikassaan suuressa metsäfirmassa Mattia ohjattiin jo hoitoon, mutta kunnian ja periaatteen miehenä hän kieltäytyi ja erosi mieluummin kuin että olisi saanut palkkaa tekemättömästä työstä. Tällaista rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä tapaa erittäin harvoin.

Matti harjoitteli ja kilpaili aina nelikymppiseksi asti, jolloin juoksi esimerkiksi Hannu Mäkirinnan muistojuoksussa Los Pacosissa 42-vuotiaana kovan ajan maratoonilla, 2.34. Sitten juoksu jäi yli kymmeneksi vuodeksi, kunnes paluu tapahtui M55- sarjassa. Siitä lähtien juoksutreeniä on ollut säännöllisesti, jota sydänoperaatiokaan ei ole estänyt. Nyt Matin harjoitusmäärät ovat Thaimaassa runsaat 200 kilometriä kuukaudessa.

Kysyn lopuksi Matilta hänen tulevista tavoitteistaan ja vastaus tulee empimättä:

- Veteraanien SM-mitali M70-sarjassa.

Siihen ei ole enää aikaa kuin runsas vuosi.    

Tieto- ja juoksukisoja

Hiutale 1:n tietojoukkue

Eilen tuli käytyä pitkästä aikaa Maikan Majatalon tietokilpailussa soi Yumella yhdessä Hiutale 1- joukkueen (sanaväännös Viewtalay 1:stä) kanssa. Olemme pärjänneet kisassa aiemmin yllättävänkin hyvin, mutta nyt Maikan tekemät kysymykset eivät menneet yksiin tietämyksemme kanssa ja jouduimme tyytymään suuressa osanottajajoukossa keskivaiheen sijoille. Varsinkin moniin TV- ja ajankohtaisiin kysymyksiin vastasimme väärin. Emme ole ilmeisesti pysyneet ajan hermolla.

Maikan kisan kohokohtana on aina ollut edullinen buffet- ateria lukuisine suomalaisine ja thaimaalaisine ruokineen, niin nytkin. Tarjolla oli mm. suomalaista kaali- ja lihalaatikkoa, lihapullia, pihviä, makkarakastiketta, muusia, lihapataa ja salaattia. Thaimaalaisille oli omat sörsselinsä. Ruoka kävi hyvin kauppansa.

Thailand International Half Marathon,
Kuva: runthailand.com

Juoksurintamalla epäonni vaivaa edelleen. Aikomuksenani oli juosta kansainvälinen puolimaraton Bangkokissa sunnuntaina, mutta kun menin ilmoittautumaan kisaan viime viikonloppuna, niin se oli jo täynnä. Onneksi juoksun webbisivut olivat tällä kertaa ajan tasalla ja asiasta oli selkeä tieto saatavilla. Kympille olisi voinut vielä ilmoittautua fyysisesti Bangkokissa 9-11 päivä, mutta kun 11. päiväkin olisi ollut kaksi päivää ennen kisaa ja ilmoittautumis- ja juoksupaikka eri puolilla Bangkokia, niin katsoin asian liian monimutkaiseksi ja luovuin kisasta. Vaikeaksi menevät nämä Thaimaan kilpailut.

Nyt päämääränä on juosta vielä yksi kisa tämän vuoden puolella. Katsotaan kuinka se onnistuu.  

Turha reissu Bang Saeniin

Welcome to Bang Saen

Eilen menin sitten bussilla Bang Saeniin osallistuakseni Bangsaen21- juoksuun. Aikomukseksihan se jäi, kuten vähän jo ounastelin edellisessä jutussa. Mutta asia kerrallaan.

Kuvan massiivinen patsas toivottaa vieraat tervetulleeksi Bang Saeniin. Patsaasta on merenrantaan vain muutamia kymmeniä metrejä ja siitä avautuu hienoa hiekkarantaa kilometrikaupalla. Se oli eilen aivan täynnä lähinnä thaimaalaisia viikonlopun viettäjiä. Ulkomaalaisia seudulla on yllättävän vähän kun vertaa esimerkiksi Pattayaan. Matkatoimistot eivät tee paikalle juuri matkoja, eivätkä omatoimiset matkalaiset sinne eksy. Paikkahan olisi lähempänä Suvarnabumin lentokenttää kuin muut Thaimaan rantalomakohteet.

Bangsaen21-juoksun lähtö- ja maalipaikka

Kävelin rantakatua suoraan juoksun lähtö- ja maalipaikalle, jossa kilpailukeskus sijaitsi. Heti tullessani suureen Heritage- keskukseen minulta alettiin kysellä tunnusnumeroa. Eihän minulla sellaista ollut ja aloin jo aavistella pahaa. Minut ohjattiin toimitsijanaisten pöytään ja karu totuus selvisi. Lauantaina eikä sunnuntaiaamuna ollut enää mahdollista rekisteröityä eli ilmoittautua juoksuun. Se olisi pitänyt tehdä ennakolta.

Normaalisti thaijuoksuissa voi ilmoittautua juoksuun aina viimeiseen minuuttiin asti, jopa tuhansien juoksijoiden kisoissa. Jos juoksussa on käytössä ajanottochip, kuten ilmeisesti tässä juoksussa, niin silloin yleensä kilpailupäivänä ei voi ilmoittautua, mutta edellisenä päivänä kyllä. Jos näin ei ole, niin silloin ennakkoon rajaksi asetettu juoksijamäärä on täyttynyt. Kysyin siksi toimitsijoilta, onko juoksijoiden määrä tullut täyteen, mutta he eivät osanneet vastata.

Annoin sitten vähän palautetta toimitsijoille siitä, että tilannetta ei oltu informoitu juoksun omilla webbisivuilla tai muissa juoksukalentereissa. Sieltä minäkin olisin saanut tiedon helposti ja turha matka olisi jäänyt tekemättä. Juoksunjärjestäjillä oli vielä puhelinpalvelunumero, johon soitinkin juuri ennen lähtöä. Puhelu ohjautui automaattivastaajaan, jossa joku thainainen puhui jotakin. Tuo jotain ei valitettavasti riittänyt minulle vajaataitoiselle thaikielen osaajalle.

Luulen että en ollut ainoa juoksija, joka matkusti Bang Saeniin turhaan.

Mitä tästä opimme? Ehkä sen, että mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

Vuorossa Bang Saen, Chonburi

Pattaya sauna

Viikon harjoitukset Rayongin kisan jälkeen ovat ohi ja ne menivät lähes suunnitelmien mukaan. Tänään perjantaina oli vuorossa sitten viikon huipentuma: kuntosali, sauna ja thaihieronta.

Saunoja on Pattayalla hyvinkin runsaasti, mutta minä olen ollut uskollinen vuosien ajan pohjois-Pattayalla sijaitsevalle Pattaya- saunalle. Saunan yhteyteen kuuluu myös kuntosali, joka ei todellakaan koreile huippulaitteilla, päinvastoin. Monet salin laitteista ovat rikkinäisiä ja jotkut jopa toimimattomia. Siitä huolimatta olen saanut siellä jonkinlaisen kunto-ohjelman aikaiseksi ennen rentouttavaa saunaa. Saunoja on kahta tyyppiä: tavallinen suomalaistyyppinen sauna sekä turkkilaistyylinen höyrysauna. Saunakäyntien lomassa voi pulahtaa kylmäaltaaseen. Se saa veren kiertämään nopeuttaen palautumista rankasta treenistä. Saunan yhteydessä olisi myös thaihierontaa, mutta olen jättänyt sen yleensä, kuten tänäänkin, Jomtienissa sijaitsevaan sokeiden hierontapaikkaan, TBMI.

Bang Saen; Kuva: travelfish.org

Huomenna on sitten meno bussilla Thaimaan toiseen juoksukisaan, nimittäin Bang Saeniin, Chonburiin. Tämäkin paikka on minulle tuttu, sillä olen asunut tällä thaimaalaisten suosimalla uimarantapaikalla muutamia kuukausia kahden talven aikana.

Olen juossut aiemmin Bang Saenissa pari kertaa, mutta tämä juoksu lienee eri, sillä juoksun keskuspaikka ja reitti poikkeavat juoksemistani kisoista. Juoksun lähtö ja maali sijatsevat rantakadulla antaen reitille upeat merelliset puitteet.

En ole ilmoittautunut juoksuun vielä, mutta aion tehdä sen huomenna kisapaikalla. Toivottavasti se onnistuu. Kisaesitteen mukaan vanhin veteraanisarja on M50, joten joudun taistelemaan jopa kymmenen vuotta nuorempien miesten kanssa, mutta kyllähän se sopii. Palkinnoille tosin on vaikea päästä. Juoksen jälleen minimaratonin eli 10,5 km matkan.

Kisa starttaa aikaisin sunnuntaiaamuna 6.12. Mikä olisi parempi tapa juhlistaa Suomen itsenäisyyspäivää.

Bangsaen 21; Kuva: runthailand.com

Voitto Thaimaan avauskisassa

Rayong Aquarium

Thaimaan kisat avattiin tänään PTTGC Rayongin maratonilla, jossa juoksin neljännesmaratonin eli 10.5 km. Kilpailun kisakeskuksena toimi Rayongin Aquarium. Matkoja oli tarjolla maratonista puoli- ja neljännesmaratoniin ja lisäksi vielä 3 km Fun Run. Juoksijoita oli tuhansia ja juoksemalleni neljännesmaratonille eniten, varmaankin toista tuhatta. Seutuhan on aivan loistava juoksukisan järjestämiseen, aivan meren rantamilla. Täällä on tullut kisailtua kaksi kertaa aiemmin, joten ympäristö oli tuttu.

Voittajan on helppo hymyillä

Saavuin paikkakunnalle jo eilen erilaisilla takseilla ja minibussilla. Hotellikin löytyi pienen etsimisen jälkeen läheltä Ko Sametille lähteviä laivoja. Kävin hakemassa saavuttuani juoksunumeron ja kisamaksuun kuuluvan T-paidan, mutta jätin ilmaisen iltaruokailun väliin.

Aamulla kipaisin kisapaikalle muutamat kilometrit juosten ja sain samalla lämmittelyn aikaiseksi. Maraton oli lähtenyt liikkeelle jo puoli neljältä aamulla ja puolimaratoonarit valmistautuivat omaan starttiinsa kello 05.30. Oma lähtöni tapahtui kello kuusi, jolloin päiväkin oli jo valkenemassa.

Itse juoksusta ei ole paljon kerrottavaa muuta kuin että se oli nousujohteinen. Puolivälin käännöksessä laskin olevani sijalla 56 eli ulkona 50:lle parhaalle jaettavasta 500 bahtin ylimääräisestä bonuksesta. Rahanhimo vai mikä sai askeliini sen verran lentoa että ohittelin paluumatkalla toistakymmentä juoksijaa ja saavuin kaikista kympin juoksijoista maaliin noin sijalla 40 ja risat. Paras palkinto tuli heti 500 bahtin plakaatin jälkeen kun käteeni tyrkättiin toinen lappu, joka todisti minun voittaneen sarjan M60. Näin viisi vuotta aiemmin juostu M55-sarjan voitto sai seuraa M60-sarjasta.

Maaliin saavuttuani tapasin kisa-alueella suomalaisen Marko Savolaisen, jolle kävi huonompi tuuri. Matkalle varattu taksi oli pettänyt ja Marko myöhästyi lähdöstä. Kova vantaalaisjuoksija menetti 500 bahtin bonuksen ja varmaankin oman sarjansa palkinnot. Toivottavasti Markolla on seuraavissa thaijuoksuissa, joita vielä on reissulla jäljellä, enemmän onnea mukana.

Saavuttuani reissulta Jomtieniin ja Viewtalay 1:een, lahjoitin voittamani palkintopokaalin Panhain baariin, jonka isäntänä toimii hyvä ystäväni Pentti Purmonen. Siellä se on kaikkien asiakkaiden nähtävillä.

Tulokset ovat tässä (Facebook). Valitettavasti kaikissa sarjoissa ei ole aikoja, ei myöskään minimaratonin M60-sarjassa. Täytyy siten luottaa tuohon omaan maalikellon havaintooni ajastani eli 46.50.

                           Pokaalin uusi koti Panhain baarin hyllyllä

Thaimaan juoksuissa valinnanvaraa

Vähän aikaa sitten julkaisemani Thaimaan päiväohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin. Runsaassa kahdessa viikossa on kilometrejä kertynyt noin 250. Näin alussa ongelmana on tottuminen kuumaan ilmanalaan, joka ottaa aina oman aikansa. Vähitellen juoksu kevenee ja helpottuu ja muutamat kovat harjoitukset ovat olleet jo lupaavia.

SportsMall Together Run;
Kuva: Jog and Joy

Tulevana viikonloppuna on aikomus avata Thaimaan kilpailut tämän reissun osalta. Tarkistettuani kisatarjontaa Jog and Joy:n sekä muutamien muiden organisaatioiden webbisivuilta, niin ongelmaksi tuli enemmän kisatarjonnan runsaus kuin niiden pula. Varsinkin sunnuntaille 29.11 oli runsaasti juoksuja ja alla luettelo Bangkokin tarjonnasta:

Toyota Its My Fun Run; Siam Square
Run For Me; Lumpini Park
SportsMall Together Run; EmQuarter
Mahidol University Run; Mahidol University
Intania Chula Minimarathon; Chulalongkorn University
TOA Oxy Charity Run; Bangkok?
Bhumibol Hospital Minimarathon; Bhumibol Hospital

Pattaya-Rayong-Ban Phe;
Kuva: maps-thailand.com

Sunnuntaille oli vielä muutamia muitakin juoksuja eri puolilla Thaimaata. Valintani osui sitten Rayongin maratoniin, joka juostaan Ban Phe:ssä, josta on laivayhteys Ko Sametin saarelle. Itse ilmoittauduin neljännesmaratonille tuttuun tapaan, vaikka puolimaratonkin olisi ollut ohjelmassa maratonin lisäksi. Olen juossut kyseisen juoksun, joskin erinimisinä kaksi kertaa, joten se on tuttu kisa. Viisi vuotta sitten tuli jopa M55-sarjan voitto, joten siinä on tavoitetta kerrakseen, nyt sarjassa M60. Rayong ja Ban Phe sijaitsevat Pattayalta kaakkoon.

Loy Krathong-kukka-asetelmia myynnissä

Tänään juhlitaan Thaimaassa Loy Kratongia. Se on vuosittain vietettävä valon juhla, jossa ihmiset lähettävät kelluvia kukkakynttiläasetelmia veteen. Chiang Main Yi Peng- perinteen mukaisesti kynttilälyhtyjä lähetetään myös öiselle taivaalle.

Minulta Loy Krathongin juhliminen jää väliin. Aamulla on herätys kello 6:45 ja päivälle varattu sekä aamu- että iltajuoksu. Perjantaina on sitten kevyempää ohjelmaa saunoineen ja hierontoineen. Lauantaina matkustan bussilla Rayongiin ja aikaisin sunnuntaiaamuna pamahtaa Thaimaan avausjuoksuni käyntiin.

Raporttia tulee sitten perästä.  

Vinkki Suomen kestävyysjuoksijoille

Lisää ARRS (Association of Road Race Statisticians)- tutkimuksia. Kummasti sieltä vain löytyy mielenkiintoista tietoa. Nyt törmäsin sellaiseen listaan kuin maailman parhaat sisäradalla (max. 400 m) juostut maratonajat kautta aikojen. Lista osoittaa että lajia ei ole juurikaan harrastettu maailmalla kun aikoja on jopa 1900-luvun alusta. Miesten Top-7 on:

Michael Wardian USA 2.27.21 Arlington 01.07.2010
Joei Ray USA 2.34.54 Boston 24.11.1928
Steef Kijne NED 2.35.51,9 Rotterdam 08.01.1978
Ken Young USA 2.35.52 Chigaco 06.02.1972
Louis Bouchard FRA 2.36.18 Lontoo 19.03.1910
Robert MacKay CAN 2.36.51 Toronto xx.12.1978
Thure Johansson SWE 2.36.55,2 New York 01.03.1910

Michael Wardian, Kuva: snipview.com

Lista on tietenkin epävirallinen, mutta niinhän se on ollut normaalillekin maratonille vähän aikaa sitten. Kun katsoo listaa, niin esimerkiksi Henri Manniselle ME olisi täysin mahdollinen, kun tietää Henrin ratajuoksutaustan. Olisi se mannaa Suomen parjatulle mieskestävyysjuoksulle. Ainoa suomalainen miesten listalla sadan parhaan ajan joukossa on Ahti Honkola, joka juoksi ajan 2.58.36 Mustasaaressa 06.03.2004.

Naisten Top-7 lista on seuraava:

Monika Kalicinska USA 2.53.53 Toronto 04.01.2014
Nicole Porath USA 2.57.34 Northfield 06.01.2013
Melissa Gillette USA 3.08.53,8 Goshen 26.02.2012
Laura Gillette USA 3.13.45,8 Goshen 22.02.2014
Faith Korbel USA 3.14.21 Northfield 11.01.2015
Eeva-Liisa Hotakainen FIN 3.14.53 Tampere 08.02.2015
Marina Bychkova RUS 3.16.24 Moskova 30.01.2009

Monika Kalicinska, Kuva:sgucavaliers.com

No nyt saatiin listalle myös suomalaisväriä kun Eeva-Liisa Hotakainen juoksi ajan 3.14.53 Tampereella helmikuussa tänä vuonna. Ja ajatelkaa mitkä mahdollisuudet nuorella sensaatiojuoksijalla Alisa Vainiolla olisi rikkoa ME, hyvä ratajuoksija kun on ja syksyllä juostu kova maratonaika 2.33.24 pohjalla.

Tämä vinkki on vapaa käytettäväksi. Juoksunjärjestäjät ja ennen muuta kestävyysjuoksijat, muutkin kuin Manninen ja Vainio, tarttukaa tilaisuuteen! ME-juoksijalla on mainetta ja vientiä.

Jutussa käytetty maratonlista on tässä.

Suomalaismiesten maratonajoista

               
                               Boston Marathon, Kuva: baa.org

Päivitettyäni 2.20-maratonlistaa tuli tutkittua taas enemmän suomalaisten miesten maratonaikoja esimerkiksi kansainvälisen maantiejuoksutilastoinnin ARRS:n (Association of Road Racing Statisticians) ja Bostonin maratonin virallisilta sivuilta. Bostonin maratonhan on vanhin vuosittain järjestettävä maraton ja se on ollut suomalaisille erittäin menestyksekäs. Bostonin maratonin ovat voittaneet seuraavat suomalaiset maratoonarit:

Taavi Komonen 2.32.53 vuonna 1934
Veikko Karvonen 2.20.39 vuonna 1954
Antti Viskari 2.14.14 vuonna 1956
Eino Oksanen 2.22.42 vuonna 1959
Paavo Kotila 2.20.54 vuonna 1960
Eino Oksanen 2.23.29 vuonna 1961
Eino Oksanen 2.23.48 vuonna 1962
Olavi Suomalainen 2.15.39 vuonna 1972

Luettelossa pistää heti silmään Antti Viskarin huikea voittoaika vuodelta 1956: 2.14.14. Valitettavasti reitin opasteet olivat olleet huonosti näkyvissä ja kisan neljä parasta, Antti Viskari muiden mukana, arvellaan juosseen alipitkän matkan. Siksi Antti Viskarin nimeä ei näy 2.20- listassani. Tämä on vahinko, sillä Viskari ei päässyt maratonia virallisesti alle 2.20:n ja on näin poissa listalta. Tuossa Bostonin voittojuoksussa hän mitä luultavimmin olisi alittanut 2.20:n rajan oikeanpituisella matkalla.

IAAF ei hyväksy Bostonin maratonilla juostuja aikoja ME:ksi eikä kansalliset urheilujärjestöt, Suomi muiden mukana, maiden ennätyksiksi. Syynä on se että Bostonin maratonin reitti on yhdensuuntainen ja lähdön ja maalin välistä korkeuseroa on 146 metriä. Toisaalta reitin varrella on Newtonin kukkulat, jotka sisältävät neljä nousua, mikä kompensoi pois alamäestä saatavaa hyötyä. Yhdensuuntaisuuden hyöty näkyi selvästi vuonna 2011, kun Geoffrey Mutai ja Moses Mosop hurjastelivat kovassa myötätuulessa ajat 2.03.02  ja 2.03.06 eli alle silloisen Haile Gebrselassien ME:n. Aikoja ei luonnollisesti hyväksytty ennätyksiksi ja Haile sai pitää ME:nsä.

Yksittäisten juoksijoiden ennätyksiksi Bostonin maratonin ajat yleensä hyväksytään, kuten minäkin olen tehnyt 2.20- listalla Antti Viskaria (syy yllä) lukuunottamatta. 2.20- listan maratoonareista seuraavat ovat tehneet ennätyksensä Bostonissa:

Esa Tikkanen 2.11.15 vuonna 1978
Pentti Rummakko 2.14.59 vuonna 1970
Olavi Suomalainen 2.15.39 vuonna 1972
Vesa Kähkölä 2.16.17 vuonna 1988
Ari-Pekka Gylling 2.17.32 vuonna 1975
Eino Pulkkinen 2.19.23 vuonna 1955

Jukka Toivola (1949-2011)
Kuva: mtv.fi

2.20- listassa on myös maratoonareita, joiden parhaat maratonajat eivät ole mukana tietyistä syistä. Näitä ovat Jukka Toivolan aika 2.10.52 New Yorkista 25.10.1981, Martti Vainion aika 2.13.05 Rotterdamista 14.04.1984 sekä Pekka Päivärinnan aika 2.12.10,6 Turusta 29.09.1974. Toivolan juoksema New Yorkin maratonreitti oli alimittainen ja Vainio kärähti ensimmäisen kerran dopingista juuri Rotterdamissa. Päivärinnan Turun Ruissalossa juokseman ajan kelpaamattomuutta en varmuudella tiedä, mutta olisiko reitti ollut sielläkin alimittainen.

Mielenkiintoisia nämä ennätystilastot. Ne pitävät sisällään monia tarinoita.

Päiväohjelma

Thaimaan päiväohjelma on muotoutunut kymmenen vuoden aikana seuraavaksi:

06:45 Herätys
07:00 Aamujuoksu 7-11 km ja aamiainen
09:00-16.00 Kävelyä tai uintia, lukemista ja kirjoittamista, asiointia (kauppa, etc.), kevyt ruokailu, social life
16:00-18.00 Iltajuoksu 12-20 km (kevyt, TV-kova, mäki tai vetoja)
19:00-22:00 Ruokailu, social life
23:00 Nukkumaan

Gondon uima-allas

Päivässä tulee kaksi juoksuharjoitusta noin kolmena päivänä viikossa. Yksi päivä viikossa on vapaata juoksusta, yleensä perjantaina tai sunnuntaina. Silloin on ohjelmassa kuntosali, sauna ja hieronta. Jokaisen juoksuharjoituksen jälkeen teen lyhyen lihasharjoitusohjelman kämpillä, joka sisältää jalkakyykkyjä, vatsaliikkeitä ja etunojapunnerruksia.

Kävelylenkit teen hitaalla vauhdilla lähiseudulla tai Pattayalla katsellen samalla maisemia. Uinti tapahtuu gondon omalla uima-altaalla, noin 500 metrin matka kerrallaan. Aikoinaan uin meressä Jomtien Beachillä, mutta veden likaisuuden vuoksi se on jäänyt. Jos haluan uida meressä, menen Pattayan lähettyvillä olevalle Ko Larnin saarelle, jossa vesi on todella puhdasta. Sinne pääsee Pattayan satamasta turistiveneellä ja matka kestää noin kolme varttia.

Big Buddha in Buddha Hill
Kuva: thailandee.com

Juoksureittejä on neljä riippuen lenkin pituudesta. Mäkiharjoituksen teen Buddha Hillin laitamilla, jossa on paljon juoksijoita paikan rauhallisuuden takia. Pattayan kansainvälinen juoksuseura Pattaya Team tekee siellä ryhmäharjoituksia lähes päivittäin. Olen osallistunut Pattaya Teamin mukana moniin juoksutapahtumiin.

Tällä ohjelmalla mennään tänäkin talvena. Katsotaan sitten myöhemmin, mihin kuntoon on päästy. Avainasiana on kuitenkin nopeuden saaminen ja se edellyttää kyllä kovia vetoharjoituksia ja mäkijuoksuja sekä TV-kovaa. Peruskunnon pitäisi kyllä riittää.

Jomtien Beach

Welcome to Jomtien Beach

Thaimaahan on saavuttu ja alkujärjestelyt lähes suoritettu. Suomesta puhelimitse tehty huoneenvaraus piti kutinsa ja niin majoituin Viewtalay Condominium 1:een Jomtienissa. Olen asunut tässä kerrostalossa yhtä talvea lukuunottamatta joka kerta. Majoituspaikan hyviä puolia ovat ihanteellinen sijainti Jomtienin alkupäässä vajaan kilometrin uimarannasta, uima-allas, vieressä sijaitseva länsimainen 24 tuntia vuorokaudessa auki oleva ruokakauppa, lentokenttäbussin päätepysäkki 50 metrin päässä, talon runsaat omat palvelut alakerrassa sekä tuttu kansainvälinen asukaskunta. Vuokrakaan ei päätä huimaa, kaikilla mukavuuksilla varustettu 32 neliön yksiö, hieman yli 200 euroa kuussa.

Jomtien Beach Road

Puhelimeen täytyi ostaa uusi SIM, kun edellinen SIM oli katkaistu, ehkä syystä että unohdin rekisteröidä sen viime keväänä. No, uusi SIM ei maksanut kuin 49 bahtia eli vähän yli euron, mutta numero vaihtui ja se täytyy päivittää kaikille kavereille. Kannettavan tietokoneen Internet-ratkaisu oli tällä kertaa mokkula-SIM, sillä se on huomattavasti halvempi kuin talon oma WiFi-verkko, jota olen käyttänyt aikaisemmin. Tätä juttua teen jo uusilla yhteyksillä ja ne tuntuvat pelaavan mallikkaasti.

Kävely kuvan Jomtien Beach Roadilla paljasti että juoksulenkkini perusosuus on saanut uutta päällystettä ja tehnyt kadusta hienon rantabulevardin. Työ on vielä osittain kesken, mutta jalkojen alla on nyt tasaista hyvää pintaa. Juoksu on tarkoitus aloittaa huomenna pienen levon ja hieronnan jälkeen.

It is nice to be back home again.

Paloheinämaraton

Mr. Paloheinä, Anders Colliander

Pyhäinpäivänä eli lauantaina 31.10.2015 juostiin 286. Paloheinämaraton. Juoksun isä ja ainut järjestäjä on Anders Colliander, itsekin 311 maratonin mies. Ensimmäinen Paloheinämaraton juostiin 16.12.2006 ja siitä lähtien sitä on kisattu lähes juoksu per viikko tahtia. Juoksu palvelee erityisesti maratonkeräilijöitä, mutta se sopii hyvin kaikille kuntoilijoille. Minimimatka on yksi edestakainen kierros, noin 5 kilometriä ja suurin osa juoksijoista suorittaa täyden maratonin eli runsaat 42 kilometriä.

Tälläkin kertaa juoksussa oli mukana runsaasti 100+ kerholaisia, jotka lisäsivät näin maratonsaldoaan yhdellä. Listan ykkönen ja maailman maratonmäärälistan kolmonen Kalevi Saukkonen oli tietenkin paikalla totuttuun tapaan. Maraton oli Kalevin 1921. ja seuraava maraton odotti jo vuorokauden päässä. Kalevin wikipediasivu on tässä, jossa on jo vanhentunutta tietoa maratonmääristä. Lähes päivittäin lisääntyvissä maratoneissa on kirjaajilla vaikea pysyä mukana. Sivulta löytyy linkki Suomen 100+ listalle. Kalevi naureskeli maalissa, että hänellä on ainakin kolme SE:tä: määräennätys, hitain virallinen maraton sekä hitain epävirallinen maratonaika.

Kalevi Saukkonen 1921. maratonin jälkeen

Paloheinässä oli luonnollisesti myös Suomen maratonlistan kakkonen eli Hans Mannstén, ei ne määrät muuten lisäänny. Maraton oli Hansin 1216. ja Hans kertoi olevansa sillä maailman listalla sijalla 11. Hans on myös itse maratonien järjestäjä ja hänen juoksunsa Helsingin Merihaassa ovat suosittuja.

Ensimmäinen Hansin järjestämä juoksu tapahtui kovana pakkaspäivänä helmikuussa 1997, jolloin oli Mannsténin 50-vuotispäivä. Juoksun keskuspaikka oli silloin Tervasaaressa ja olin itsekin siellä mukana. Hansilla oli apulaisia reitinohjaajina, mutta pakkanen oli karkoittanut heidät sisätiloihin, jolloin monet juoksijat, minä muiden mukana, juoksimme harhaan. Löysimme lopulta kuitenkin maaliin. Kokemuksesta viisastuneena Hans järjestää nykyään juoksujaan yksin Andersin tapaan ja reitti neuvotaan niille, jotka eivät sitä tiedä.  

Hans Mannstén, 1216. maraton on takana

Minä tyydyin Paloheinässä neljännesmaratoniin eli 10,5 kilometrin matkaan, kuten aikaisemminkin. Ajaksi tuli 47.29 ja olen siihen tyytyväinen, sillä se on runsaat kymmenen sekuntia parempi kuin edellisessä juoksussa puolitoista vuotta sitten. Jospa se kunto lähtisi tästä noususuuntaan.

Tulokset ovat tässä.

Lokakuu loppui ja sain harjoituskilometrejä kasaan 275. Se on kohtuullinen määrä ja nyt on aika valmistautua Thaimaan reissuun. Viisumi on jo taskussa ja lento Bangkokiin tapahtuu keskiviikkona 4.11. Perillä alkaa sitten harjoittelu ja kunnon parantaminen lyhyen ylimenokauden jälkeen. Keskitalvella ja keväällä pitäisi sitten olla paremmassa iskussa Aasian juoksuissa.

Pysykää kanavalla.

Edustusjuoksijoiden pitkät urat

Monet maajoukkuetason kestävyysjuoksijat ovat jatkaneet uraansa veteraanipuolella ja saavuttaneet siellä Suomen mestaruuksia ja ennätyksiä. Ehkä paras esimerkki tällaisesta pitkän tien juoksijasta on Jouko Kuha. 3000 metrin esteiden ME-mies jatkoi kilpailemista katkeamatta aina M60-sarjaan asti ja pitää edelleen liudan veteraanien SE:iä 1500 m, 3000 m, 3000 m esteiden, 5000 m ja 10000 metrin matkoilla. Martti Vainio jaksoi kilpailla M40-sarjaan ja saavutti siinä 10000 metrin ME:n 28.30,88, joka taitaa olla edelleen voimassa.

Tänä vuonna ainakin kolme nykyistä tai entistä edustusjuoksijaamme saavutti veteraanien SE:iä kestävyysjuoksussa ja esittelen heidät tässä lyhyesti.

Laura Markovaara, Kuva: yle.fi

Aloitetaan Laura Markovaarasta, joka on edelleen maajoukkuetason juoksijamme. Laura on 42 vuotias eli ennätykset ovat sarjassa N40. Vuoden ensimmäinen SE tuli maaliskuussa, jolloin Laura juoksi maantiekympin SE-aikaan 35.09. Elokuussa syntyi 5000 metrin SE 16.44,75 Hämeenlinnassa ja syyskuun Ruotsi-Suomi maaottelussa Tukholmassa kaatui 10000 metrin SE tuloksella 34.46,63. Loistavaa jälkeä.

Laura on maratoniässä, joten mikä olisi parempi kruunaus yleisen sarjan uralle kuin Rion olympiamaraton. Nykyinen maratonennätys 2.42.36 on sekin juostu tänä vuonna Rotterdamissa. Matkaa Rion rajaan 2.36 ei ole paljoa, joten nähdäänkö Rion maratonilla kolme suomalaisnaista: Laura, Annemari Sandell ja Anne-Mari Hyryläinen? Se olisi penkkiurheilijan unelma.

Kirsi Valasti, Kuva: mtv.fi

Toinen maajoukkuetason naiskestävyysjuoksija, joka saavutti tänä syksynä veteraanien SE:n, on Kirsi Valasti. Kirsi saavutti 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa SM-mitaleja pitemmillä ratamatkoilla, mutta lopetti kilpajuoksun aivan liian aikaisin. Come back tuli kuitenkin vuonna 2000, joka johti Suomen mestaruuksiin ja huipentui Ateenan olympiakisoihin vuonna 2004.

Valasti on toiminut koko ajan juoksun parissa ja kirjoittanut useita juoksukirjoja, esimerkiksi "Naisen juoksukirjan". Hän on myös juoksuvalmentaja ja psykoterapeutti. Webbisivut ovat tässä. Syyskuussa Kirsi palasi myös totisemman juoksun pariin ja tuloksena oli heti 5000 metrin SE 18.03,7 sarjassa N45. Menestyksekäs pitkä ura sai näin uuden palkinnon.

Yrjö Pesonen, Kuva: mtv.fi

Kolmas ennätyksen tehnyt edustusjuoksija on 51 vuotias Yrjö Pesonen, joka juoksi vajaa viikko sitten Frankfurtissa maratonin SE:n 2.30.25 sarjassa M50. Näin pitkään voimassa ollut Kirsi Valastin isän Tauno Valastin SE parani noin kolmella minuutilla.

Yrjö Pesonen on todellinen Mr. Maraton, sillä hän on voittanut Suomen mestaruuden peräti seitsemän kertaa. Pesonen on osallistunut maratonin arvokisoihin EM-Munchenissa vuonna 2002 ja MM-Helsingissä vuonna 2005. Näyttävä ura, joka sai nyt peräänsä uuden SE:n.

Juoksu-uraa ei siis välttämättä tarvitse tai kannata lopettaa silloin kun tossu tökkii, asetettuja tavoitteita ei saavuteta tai sitten ne saavutettiin. Palkintoja voi tulla myöhemmälläkin iällä, kuten jutun esimerkit osoittavat.

Yhteislenkki

Arto Timonen (vas.) ja Veikko Similä

Thaimaan matkaa ja viisumia odotellessa vietän aikaa Helsingin seudulla tuttuja tapaillen, kuten aiempinakin vuosina. Tällä hetkellä olen Kirkkonummella, jossa olen asunut 14 vuotta 1980- ja 1990-luvuilla. Täältä juoksuinnostukseni alkoi vuonna 1984 ja kuvan kaverit Veikko Similä ja Arto Timonen olivat mukana kuvioissa alusta alkaen. Samoin Teijo Erixon, jonka kämppää minulla on mahdollisuus käyttää majoitukseen.

Tänään teimme yhteislenkin entisten vuosien malliin. Juoksuharrastukseni alkaessa Kirkkonummella oli paljon aktiivisia juoksijoita ja veteraanien erikoisseura Kirkkonummen Veteraaniurheilijat, KiVu. Olin itsekin siinä jäsenenä. Kirkkonummella oli myös lukuisia hölkkiä, kuten Hvitträskin juoksu, Humaljärven juoksu, Lamminjärven ympärijuoksu, Apostolin kyyti, Hassen lenkki, työpaikkaviestit jne. Nyt KiVua ei ole ainakaan aktiivisessa toiminnassa eikä juoksutapahtumia. Ilmeisesti viritelmiä uusista juoksuista on kuitenkin sikiämässä.

Monilla juoksu jää vuosien myötä monista eri syistä. Artolla ja Veikolla juoksu on jatkunut kuten meikäläiselläkin. Siksi tällaiset yhteislenkit ovat mukavia tapahtumia menneiden muistelemiseen ja antamaan potkua tuleviin kilometreihin. Aikoinaan teimme yhteisten harjoituslenkkien lisäksi monia juoksumatkoja lähipaikkakunnille, joissa kilpailimme sekä yksilösarjoissa että viesteissä. Menestystäkin tuli mutta ennenkaikkea innostusta ja yhteishenkeä.

Alla on vielä kuva syksyisestä Gesterbyn pururadasta. Sitä tuli kierrettyä kesäisin lähes joka päivä ja talvisin juostiin maanteillä. Nykyinen rata on hieman muuttunut rakennustöiden vuoksi, mutta kyllä sen vielä entiseksi tunnistaa.

Kaikki muuttuu ja me sen mukana.

   
                                Gesterbyn pururata

Pihtisalmen Retro

Rautajärven kahvila ja kyläkauppa

Pihtisalmen Retro kisattiin eilen keskuspaikkanaan Rautajärven kahvila ja kyläkauppa Pälkäneellä. Kilpailua juostiin jo 1970- ja 80-luvuilla, mutta oli vuosia juoksematta, kunnes se herätettiin uudestaan eloon vuonna 2012. Reitti on kaunista maalaismaisemaa ja pituudeltaan 9,4 km. Siitä vajaat 4 km on asfalttia ja loput kumpuilevaa hiekkatietä.

Kisapäivänä oli häikäisevän kaunis auringonpaiste ja jouduin autoilemaan varovasti paikalle saapuessani etten olisi ajanut sokaistuneena ojaan. Lämpötila oli noin plus kymmenen astetta ja tyyni keli eli paras mahdollinen juoksuilma.

Verrytellessäni ja juoksuun valmistautuessani huomasin tuttuja ja kovia kasvoja, kuten Viron viime vuoden voittaja Andi Noot ja kakkonen Antti-Pekka Niinistö. Uutena juoksijana bongasin kovaan syyskuntoon päässeen Jarkko Järvenpään, jonka kanssa vaihdoin muutaman sanan. Jarkkohan on harjoitellut usein Espanjassa, mutta hän ei ollut vielä varma tulevan talven leirityksestä. Naisista noteerasin viime vuoden voittajan Laura Markovaaran olevan paikalla puolustamassa voittoaan.

 Kuva: Andi Noot ja Jarkko Järvenpää

Juoksu meni osaltani mukavasti, vaikka jäin M50-sarjan jumboksi eli kuudenneksi ajalla 41.32. Askellus oli jo huomattavasti kevyempää kuin edellisessä kisassa Haapajärvellä eli jäykkyys oli poissa. Vauhti ei vain oikein riitä ja siihen on panostettava Thaimaan harjoittelussa.

Kisan voitosta käytiin kova taistelu Andi Nootin ja Jarkko Järvenpään kesken, jonka Andi selvitti itselleen kahden sekunnin marginaalilla ja kuittasi näin nopeimman miehen palkinnon, 500 euron rahasumman. Andi paransi viime vuoden voittoaikaansa noin puolella minuutilla, joten matkalla juostiin kovaa, pääasiassa Jarkon vetämänä. Naisissa voittorahat kuittasi Laura Markovaara eli viime vuoden voittajat pitivät pintansa.

Tulokset ovat tässä.    

Matkajärjestelyt loppusuoralla

Talvireissu etelän lämpöön lähestyy. Kuten aiemmin kirjoitin, niin suunniteltu Espanjan matka peruuntui vuokra-asunto-ongelman vuoksi ja tilalle tulee suoraan meno Thaimaahan, johon olisin alkuperäisten laskelmien mukaan mennyt vasta Espanjan jälkeen.

Jomtien Beach, Pattaya
Kuva: bangkok.com

Olen lentänyt Thaimaahan joko turistiviisumilla tai ilman, riippuen perillä tehtävistä toimenpiteistä esimerkiksi juoksujen suhteen. Ilman viisumia Thaimaassa voi asustaa 30 päivää, jonka jälkeen pitää poistua maasta. Silloin voi matkustaa vaikka Kambodzan Phnom Penhiin ja noutaa turistiviisumi sieltä. Tällaista reissua olen käyttänyt pari kertaa siten että olen samalla käynyt Sihanoukvillessä juoksukilpailuissa.

Nyt aion mennä Thaimaahan turistiviisumilla, jolloin saan oleskeluaikaa 60+30 päivää. Rupesin sitten tarkistamaan Thaimaan Helsingin suurlähetystöstä tarvittavia dokumentteja, koska ne tuppaavat muuttua joka vuosi. Niin tälläkin kertaa. Nyt vaaditaan muiden papereiden perään turistiviisumiinkin menolipun lisäksi myös Thaimaasta poistumislippu ennen 90. päivää sekä toisena uutuutena todistus pankkitilillä olevasta rahamäärästä, joka yhden henkilön osalta on kuitenkin vain 500 euroa.

             Yoma Yangon International Marathon,
             Kuva: yomayangonmarathon.com

Olin jo varaamassa Thaimaasta poistumislippua Phnom Penhiin vanhasta tottumuksesta kun satuin vilkaisemaan kansainvälistä juoksukalenteria AIMS:in sivuilta (linkki etusivullani "Juoksukalenterit"-osion alla). Ja kuinkas ollakaan Myanmarin Yangoonissa on kansainvälinen maraton, puolimaraton ja kymppi tammikuun 17. päivä. Se sopii hyvin viisumitilanteeseeni, joten varasin poistumislipun sinne. Samalla ilmoittauduin ja maksoin jo 10 kilometrin kisan, vaikka mitään veteraanisarjoja ei olekaan. Tärkeintä on päästä juoksemaan uuteen maahan ja tutustua siihen kunnolla. Aion nimittäin viipyä maassa tuloviisumin salliman kuukauden. Viisumi vaaditaan etukäteen, mutta sen voi varata sitten Thaimaassa. Onneksi tiedän asian nyt ettei käy kuten etusivullani olevassa Intian jutussani "Murphy tuli kylään". Virheistä oppii.

Minulla on nyt paperit, suunnitelmat ja liput (meno-paluulippu Bangkokiin sekä poistumislippu paluun kera Myanmariin) valmiit Aasian reissuun. Helsingissä tarvitsee täyttää vain hakemuskaavake ja odotella Thaimaan viisumia. Myanmarin jälkeen minulla on kaksi vaihtoehtoa: ottaa uusi Thaimaan turistiviisumi Yangoonista (Thaimaassa toukokuun alkuun) tai saapua takaisin Bangkokiin ilman viisumia, jolloin on käytävä uudelleen ulkomailla kuukauden päästä, esimerkiksi Phnom Penhissä. Päätän asian vasta Yangoonissa.

Pihtisalmen palkintotrio v.2014
Kuva: pihtisalmenretro.weebly.com

Suomessakin vielä juostaan. Alan valua huomenaamulla kohti etelää ja Hämeenlinnaa ja matkan varrelle osuu sopivasti Pälkäneen Rautajärvi, jossa kisataan Pihtisalmen retro. Olen ilmoittaunut 9,4 kilometrin juoksuun M50-sarjassa. Kisassa luvataan miesten ja naisten yleisen sarjan voittajille 500 euroa, mikä taannee juoksuun nimekkäitäkin osallistujia. Kuvassa viime vuoden miesten kolme parasta: Andi Noot, Antti-Pekka Niinistö ja Tommi Hytönen. Toisenkin kisan juoksen mahdollisesti ennen 4.11 tapahtuvaa lentoa Bangkokiin.

Näillä mennään.