Kalliokosken lenkki Halsualla

Viljami Kalliokoski (1894-1978)
Kuva: Keskustan ja maaseudun arkisto

Tälle viikonlopulle oli kaksi vaihtoehtoa mitä juoksukisoihin tulee Pyhäjärven ympäristössä alle 200 kilometrin säteellä, nimittäin: Löytänäjärven ympärijuoksu Viitasaarella ja Kalliokosken lenkki Halsualla. Valinta oli lopulta helppo; olen juossut Löytänän upean hiekkatiejuoksun aiemmin, mutta Halsualla en ollut ennen kilpaillut muuta kuin nuorena jalkapallistina. Siis auton nokka lähti aamulla kohti Viljami Kalliokosken maisemia.

Viljami Kalliokoski oli merkittävä maalaisliittolainen politiikko ennen ja jälkeen sotia. Tämä alkiolainen Kekkosen kilpailija oli apulais- ja maatalousministerinä peräti kahdeksassa eri hallituksessa ja kansanedustajana vuodet 1922-1945 sekä 1948-1962. Kalliokosken lenkki kiersi Kalliokosken kylän ja reitin juottopiste sijaitsi aivan Kalliokosken talon edustalla.

Kilpailun lähtö ja maali olivat Käpyhovissa aivan raviradan ja pesäpallokentän välittömässä läheisyydessä. Osallistujia oli niukanlaisesti näinkin hienoon ja hyvin järjestettyyn kisaan. Matkana oli 10 km ja koska koukkupolville ei ollut omaa sarjaa, jouduin kisaamaan nuorempien M50-sarjalaisten kanssa. Tulin lopulta toiseksi ajalla 43.27. Juoksu tuntui jo paremmalta kuin toukokuussa, jolloin sairastelut estivät kovemman vauhdin, mutta mitään hurraahuutoja tässä on kuitenkin turha viritellä, niin kankeaa meno vielä oli. Mutta jospa se tästä pikkuhiljaa aukeaisi kevyempi ja rennompi askellus. Eli olen Halsuan Toivo, kunnes toisin todistetaan.

Tulokset tulevat aikanaan tähän, kunhan ne ensin jonnekin verkon syövereihin ilmestyvät. Eli ne ovat tässä.

     

Juoksua ja juhannusta

Juhannus oli ja meni. Minulla oli aikomus juosta aattona Kiimasen lenkki Lannevedellä, mutta sääennuste oli niin paha että lähtemättä jäi. Olen juossut Kiimasen kahdesti ja molemmat kerrat ovat olleet mukavia kokemuksia. Erityisesti ensimmäinen kerta vuonna 1997 oli ikimuistoinen kun Lanneveden suuri poika näyttelijä Tarmo Manni saapui ambulanssilla kisapaikalle julistamaan juhannusrauhattomuuden. Pian julistuksen jälkeen hän palasi samalla kyydillä takaisin. Manni kuoli pari vuotta tämän jälkeen vuonna 1999.

Juhannusviikon treenit menivät kohtalaisesti ja kilometrejä kertyi noin 70. Parasta viikossa oli se, että sain joukkoon yhden kovemman vetoharjoituksen. Se oli ensimmäinen kova harjoitus pitkiin, pitkiin aikoihin. Toivottavasti vire jatkuu ja kunto kohenee.

Muuten juhannus meni kuvien mukaisesti kalastellessa ja lepäillessä. Oluttakin tuli juotua niukanlaisesti saunajuomana mikä tietää hyvää tulevaa viikkoa ajatellen. Seuraavana viikonloppuna on sitten kisa jossain päin Keski-Suomea.

Kuvat otti Leevi Manninen.

Analyysiä ME-juoksijoista ja arvokisamitalisteista

Nyt kun listani kestävyysjuoksumme ME:n tekijöistä ja arvokisamitalisteista ovat valmiit, niin on aika tehdä niistä lyhyttä analyysiä. ME- juoksijoita oli 27 ja arvokisamitalisteja 46. Osa heistä kuuluu molempiin listoihin eli he ovat voittaneet sekä arvokisamitalin että saavuttaneet ME:n. Näitä juoksijoita on 14 ja he ovat aakkosjärjestyksessä:

Viljo Heino
Mikko Hietanen
Gunnar Höckert
Volmari Iso-Hollo
Hannes Kolehmainen
Lauri Lehtinen
Martti Marttelin
Taisto Mäki
Paavo Nurmi
Pekka Päivärinta
Ville Ritola
Ilmari Salminen
Albin Stenroos
Lasse Viren

Heitä voi hyvällä syyllä kutsua Suomen kestävyysjuoksun parhaimmistoksi. Juoksijoista lisäksi kaikki Martti Marttelinia lukuun ottamatta ovat saavuttaneet arvokisavoiton. Listaan olisi kyllä tyrkyllä myös Eino Purje, mutta hänen arvokisamitalinsa (pronssi) Amsterdamin olympiakisoista 1928 on 1500 metriltä eli keskimatkalta.

Kestävyysjuoksun arvokisamitalistien kärki on seuraava (kultaa-hopeaa-pronssia). Olen luokitellut eri arvokisat (Olympia, MM, EM) tässä samanarvoisiksi:

Paavo Nurmi   9   3   0
Ville Ritola   5   3   0
Hannes Kolehmainen   4   1   0
Lasse Viren   4   0   1
Ilmari Salminen   3   0   1
Volmari Iso-Hollo   2   1   1
Heikki Liimatainen   2   0   1
Juha Väätäinen   2   0   0

On huomattava että yleisurheilussa olympialaiset alkoivat 1896, EM-kisat 1934 ja MM-kisat 1983. Lisäksi maastojuoksulla (1920- luvulle osana olympialaisia) ja sisähallikisoilla on omat myöhemmät alkamiskohtansa. Siten esimerkiksi 1920-luvun juoksijat, kuten Nurmi ja Ritola eivät ole samalla viivalla muiden juoksijoiden kanssa, mitä kisatarjontaan tulee.

Kun nyt yhdistetään esitetyt kaksi listaa, niin jälkimmäisen listan kuusi ensimmäistä nimeä jäävät yhteisiksi eli heitä voi näillä mittareilla sanoa Suomen kestävyysjuoksun aatelistoksi. Olen tummentanut heidän nimensä listaan. En vertaile tai esitä tässä heidän keskinäistä paremmuuttaan, se jääköön itse kunkin tehtäväksi.

Treeniä Pyhäjärven maisemissa

Kesäkuun alusta on rakennettu uudelleen sairauksien pudottamaa kuntoa kotikunnassani Pyhäjärvellä. Maisemissa ja juoksureiteissä ei ole valittamista, kuten kuvista näkee. Mökki- ja hiekkateitä on ilo painella eteenpäin. Kahden viikon aikana harjoituskilometrejä on kertynyt noin 150. Painotus on ollut kevyissä lenkeissä ja kovat harjoitukset ovat vielä ajatuksen tasolla. Aikomus on pikkuhiljaa kiristää ja koventaa tahtia. Kuun loppupuoliskolla kuntoa voisi sitten testata juoksukisassa jossain päin Suomea.


TV:stä tuli juuri juoksunharrastajalle ja penkkiurheilijalle todellista herkkua, kun ohjelmassa oli Paavo Nurmi- dokumentti. Olen katsonut kyseisen ohjelman joskus ennenkin, mutta aina se vain jaksaa kiinnostaa. Nurmi oli asialleen omistautunut urheilija ja tulosta tuli ammattimaisesti.

Vanhuusajan haastattelut ovat paljastavia kun suuren urheilijan on katsottava sairauksia silmästä silmään. Kova fyysinen kunto ja luja tahtokaan ei riitä kun ajan hammas tekee työtään ja tautipeikko hiipii kehoon. Mutta viesti tulevalle urheilijapolvelle on selvä: ennen tehtiin töitä juoksun eteen, nyt juoksijat ovat pehmeämpiä.

Viesti taitaa päteä tänäkin päivänä, niin edustusjuoksijoillemme kuin meille juoksun harrastajille.

Ennen oli miehet rautaa....  

Kestävyysjuoksun arvokisamitalistimme

Aiemmin tuli listattua suomalaiset kestävyysjuoksun ME-juoksijat. Nyt on vuorossa kestävyysjuoksun arvokisamitalistit. Kestävyysjuoksun kriteeri on sama: 2000 metristä maratoniin, joka arvokisatapauksessa tarkoittaa käytännössä 3000 metristä maratoniin eli ultrajuoksut eivät ole mukana. Jälleen tutkitaan vain miesten ja naisten kisoja eli nuoret ja veteraanit ovat tarkastelun ulkopuolella. Arvokisoiksi lasken Olympia-, MM- ja EM-kisat, joten Pohjoismaiden kisoja ei oteta mukaan. Lajeina ovat yleisurheilun ja maastojuoksun arvokisat. Nyt mukana on myös sisähallin arvokisat, mutta en löytänyt muita kuin Pekka Päivärinnan voittamat mitalit, koska Antti Loikkasen mitalit ovat 1500 metriltä.

Vastaavaa listaa löytyy myös wikipediasta, mutta se on aika- ja kisakeskeinen (tässä juoksijakeskeinen) ja siitä puuttuu EM-maastot ja sisähallikisat.

Koodaan kisat seuraavasti:

Olympiakisat: OXXXX, jossa XXXX on olympiavuosi, esim. O1924
MM-kisat, yleisurheilu: MM-YXXXX, jossa XXXX on kisavuosi, esim. MM-Y1983
EM-kisat, yleisurheilu: EM-YXXXX, jossa XXXX on kisavuosi, esim. EM-Y1971
MM-kisat, maastojuoksu: MM-MXXXX, esim. MM-M1999
EM-kisat, maastojuoksu: EM-MXXXX, esim. EM-M1995
MM-kisat, sisähalli: MM-SXXXX, esim. MM-S2014 (ei mitalisteja toistaiseksi)
EM-kisat, sisähalli: EM-SXXXX, esim. EM-S1975

Suomalaiset kestävyysjuoksun arvokisamitalistit on listattu alle aakkosjärjestykseen. Sijoitus 1-2-3 on merkitty lajin perään. ME-juoksijoista poiketen nyt löytyy onneksi myös naisia värittämään nimilistaa. Nimeä klikkaamalla pääsee kyseisen juoksijan wikipedia-sivulle tutkimaan tarkempia henkilötietoja. Joidenkin tunnetuimpien juoksijoiden mitalisuorituksia voi katsoa youtube-videoista, joita olen listannut etusivulle "Tähtihetkiä"-osion alle.

Virheistä ja puutteista voi ilmoittaa sähköpostiin: aimo.tuoriniemi@gmail.com.


 Ove Andersen (1899-1967):

O1928: 3000 metrin esteet 2.

Arvo Askola (1909-1975):

O1936: 10000 m 2.
EM-Y1934: 10000 m 2.

Eero Berg (1898-1969):

O1924: 10000 m 3.

Erik Blomster (s. 1928):

EM-Y1950: 3000 metrin esteet 3.

Jalmari Eskola (1886-1958):

O1912: Maastojuoksun joukkuekilpailu 2.

Viljo Heino (1914-1998);

EM-Y1946: 10000 m 1.

Mikko Hietanen (1911-1999):

EM-Y1946: Maraton 1.

Janne Holmen (s.1977):

EM-Y2002: Maraton 1.

Nina Holmen (os. Wärn) (s.1951):

EM-Y1974: 3000 m 1.
MM-M1973: Maastojuoksun joukkuekilpailu 2.
MM-M1974: Maastojuoksu 2.
MM-M1974: Maastojuoksun joukkuekilpailu 3.

Gunnar Höckert (1910-1940):

O1936: 5000 m 1.

Volmari Iso-Hollo (1907-1969);

O1932: 3000 metrin esteet 1.
O1932: 10000 m 2.
O1936: 3000 metrin esteet 1.
O1936: 10000 m 3.

Tapio Kantanen (s.1949):

O1972: 3000 metrin esteet 3.

Veikko Karvonen (1926-2007):

O1956: Maraton 3.
EM-Y1950: Maraton 2.
EM-Y1954: Maraton 1.

Elias Katz (1901-1947):

O1924: 3000 metrin joukkuekilpailu 1.
O1924: 3000 metrin esteet 2.

Jukka Keskisalo (s.1981)

EM-Y2006: 3000 metrin esteet 1.

Aila Koivistoinen (s.1952):

MM-M1973: Maastojuoksun joukkuekilpailu 2.

Hannes Kolehmainen (1889-1966):

O1912: 5000 m 1.
O1912: 10000 m 1.
O1912: Maastojuoksu 1.
O1912: Maastojuoksun joukkuekilpailu 2.
O1920: Maraton 1.

Sinikka Kontu (os.Tyynelä) (s.1954):

MM-M1973: Maastojuoksun joukkuekilpailu 2.
MM-M1974: Maastojuoksun joukkuekilpailu 3.

Väinö Koskela (s.1921)

EM-Y1950: 10000 m 3.

Teodor Koskenniemi (1887-1965):

O1920: Maastojuoksun joukkuekilpailu 1.

Lauri Lehtinen (1908-1973):

O1932: 5000 m 1.
O1936: 5000 m 2.

Heikki Liimatainen (1894-1980):

O1920: Maastojuoksun joukkuekilpailu 1.
O1920: Maastojuoksu 3.
O1924: Maastojuoksun joukkuekilpailu 1.

Alf Lindblad (1914-1980):

EM-Y1938: 3000 metrin esteet 3.

Toivo Loukola (1902-1984):

O1928: 3000 metrin esteet 1.

Kaarlo Maaninka (s.1953)

O1980: 10000 m 2.
O1980: 5000 m 3.

Martti Marttelin (1897-1940):

O1928: Maraton 3.

Väinö Muinonen (1898-1978):

EM-Y1938: Maraton 1.
EM-Y1946: Maraton 2.

Taisto Mäki (1910-1979):

EM-Y1938: 5000 m 1.

Paavo Nurmi (1897-1973):

O1920: 10000 m 1.
O1920: 5000 m 2.
O1920: Maastojuoksu 1.
O1920: Maastojuoksun joukkuekilpailu 1.
O1924: 1500 m 1.
O1924: 5000 m 1.
O1924: 3000 metrin joukkuekilpailu 1.
O1924: Maastojuoksu 1.
O1924: Maastojuoksun joukkuekilpailu 1.
O1928: 10000 m 1.
O1928: 5000 m 2.
O1928: 3000 metrin esteet 2.

Irja Paukkonen (os. Pettinen) (s.1949):

MM-M1973: Maastojuoksun joukkuekilpailu 2.
MM-M1974: Maastojuoksun joukkuekilpailu 3.

Kauko Pekuri (1912-1998):

EM-Y1938: 5000 m 3.

Helge Perälä (1915-2010):

EM-Y1946: 10000 m 2.

Pekka Päivärinta (s.1949):

MM-M1973: Maastojuoksu 1.
EM-S1973: 3000 m 3.
EM-S1975: 3000 m 2.
EM-S1977: 3000 m 2.

Olavi Rinteenpää (s.1924):

EM-Y1954: 3000 metrin esteet 2.

Ville Ritola (1896-1982):

O1924: 10000 m 1.
O1924: 5000 m 2.
O1924: 3000 metrin esteet 1.
O1924: 3000 metrin joukkuekilpailu 1.
O1924: Maastojuoksun joukkuekilpailu 1.
O1924: Maastojuoksu 2.
O1928: 5000 m 1.
O1928: 10000 m 2.

Ilmari Salminen (1902-1986)

EM-Y1934: 10000 m 1.
EM-Y1934: 5000 m 3.
O1936: 10000 m 1.
EM-Y1938: 10000 m 1.

Annemari Sandell-Hyvärinen (s.1977):

EM-M1995: Maastojuoksu 1.
EM-M1996: Maastojuoksu 3.
EM-M1998: Maastojuoksu 2.
MM-M1999: Maastojuoksu 3.

Albin Stenroos (1889-1971):

O1912: 10000 m 3.
O1912: Maastojuoksun joukkuekilpailu 2.
O1924: Maraton 1.

Pirjo Stahlberg (os. Vihonen) (s.1947):

MM-M1974: Maastojuoksun joukkuekilpailu 3.

Armas Toivonen (1899-1973):

O1932: Maraton 3.
EM-Y1934: Maraton 1.

Ismo Toukonen (s.1954):

EM-Y1978: 3000 metrin esteet 3.

Kaarlo Tuominen (1908-2006):

O1936: 3000 metrin esteet 2.

Martti Vainio (s.1950):

EM-Y1978: 10000 m 1.
EM-Y1982: 10000 m 3.
MM-Y1983: 5000 m 3.

Lasse Viren (s.1949):

O1972: 5000 m 1.
O1972: 10000 m 1.
EM-Y1974: 5000 m 3.
O1976: 5000 m 1.
O1976: 10000 m 1.

Lauri Virtanen (1904-1982):

O1932: 5000 m 3.
O1932: 10000 m 3.

Juha Väätäinen (s.1941):

EM-Y1971: 5000 m 1.
EM-Y1971: 10000 m 1.

On the Road

Kuva: Riihimäen hiljainen torialue

Kulunut vajaa viikko on mennyt tien päällä. Helsingin seudulta on samalla siirrytty pohjoisemmaksi Keski-Suomeen. Riihimäen jälkeen matka jatkui Hämeenlinnaan, jossa tutustuin ensimmäistä kertaa uuteen Goodmanin kauppakeskukseen. Irwin on saanut kotiseudulleen näyttävän maamerkin.

Eilen oli sitten vuorossa Akaan Kylmäkoski ja Lumijärven lenkki. Juoksin tämän 9,2 kilometrin kisan toista kertaa. Edellinen kerta oli kaksi vuotta sitten, joten kuntoa oli hyvä vertailla. Aikaan tuli parisen minuuttia lisää, joten sairastaminen on vienyt selvästi voimia samalla kun kovemmat harjoitukset ovat jääneet väliin. Sijoitus oli kolmas M60-sarjassa, jossa enempää juoksijoita ei ollutkaan. Tästä täytyy taas lähteä rakentamaan kuntoa paremmaksi.

Juoksun jälkeen oli mahdollisuus peseytyä telttasaunassa. Tällaiset erikoiset tapahtumat ovat monien kesäjuoksujen suola ja ne jäävät mieleen pitemmäksikin aikaa.

Tulokset löytyvät tästä.

Kylmäkosken Veikkojen maja